Elin eilisen kissan malliin! Kyllä vaan. Heräsin klo 2 jälkeen, väänsin postauksen ja sitten lueskelin. Tein pikkuhommia siinä aamun huviksi, kun muut vielä uinuivat. Tein jotakin ruokaa tonnikalan kanssa ja söin, sen jälkeen heti nukkumaan, ihan heti. Oikein ihanat aamupäikkärit. Tein taas pikkuhommia, mm. etsin lisää tavaraa Uffaffaan laatikkoon vietäväksi ja muuta pientä, pyyhin pölyjä ja keitin kaffet. Sen jälkeen välittömästi nukkumaan. Näytettiin hassunhauskoja kotivideoita parisen tuntia. Taas vispasin Huutis-ilmoja ja nettailin aikani, tein eväkset ja keitin toiset kaffet – ja välittömästi päikkäreille uudelleen. Omituinen uni edesentisestä esimiehestä, jolle olisi pitänyt tehdä töitä, hmmm. Että kissan tahtiin mentiin ja erinomaisen hyvin sainkin nukuttua päivällä. No, yö menikin hänekseen. Samoilla eväillä eli parin tunnin urvahteluja ja eläviä kuvia. Haa, siksihän minä en enää tarvitsekaan liikkuvaa kuvaa (-> tv ja leffat), kun oma pää tuottaa niitä jatkuvasti!
No ihan maanantain huviksi kuukkelointia Polgaralle:
säilötyt chilit -> no ne on hyvejä, jos ei tuoreita ole – osta pois vaan varallejalkapohjien kuumotus ja kipu -> jos et ole kävellyt liikaa, mene lääkäriin heti
punajuuri aurajuustopaistos -> on sikahyvää, mutta ei täällä sen reseptiä ole, teen sen ilman resettiä
fretti -> ystävän tyttären freteistä on pari hauskaa kuvaa tuolla
harri karu platoland.com -> ihan lukukelpoisa kirja, lainasin sen Belgarionillekin
sienipaikat eteläsuomi -> minähän kerroin ne jo viime viikolla, lue tarkemmin
keuhkosyöpä kissalla -> toivottavasti ei ole eikä tule
"tiina raevaara*" -> luin äskettäin, mutta miksi kaikki nuo merkit =O
kotisairaala Malmi -> hemmetin hyvä systeemi, joka täytti juuri 10 v., kiittelen muuten väkeä siellä!
eestikauppa -> no Eestin Herkut, Pasila (Ratapihantie 9), lue tarkemmin itsenäinen postaukseni asiasta
bussilla upinniemeen -> pääsee aika kätevästi, vaihto Kirkkiksellä, haku Matkahuolto tuottaa asiaa!
bror wahlroos -> porvari, iiiik, aito porvari *oksentelun ääniä*
liputus tänään -> ei ole virallinen liputuspäivä, torpso, hae tuolla ilmaisulla!
rimminen pölkky -> ihan kohtuullista luettavaa, mutta ei mitään suurta
Kaikkea tekin kyselette, tilatkaa suoraan tämä loki – tuosta sivupalkista se käy niiiiiiiin kätevästi. Sitten vain lukemaan joka aamu. Vinkit kirjoista ovat alimmaisina eli kaikki luetut arvostellaan. Sitä ennen Vincentin kuulumiset, päivän slogan ja päivän biisi. Muuten erittäin pätevää kansalaisen surinaa, analyysia yhteiskunnasta, päivänpolttavaa viiltävän analyyttistä kirjoittelua asiasta kuin asiasta. Joitakin teemoja täällä ehdottomasti ei käsitellä eli: ei laihdutusta eikä sauvakävelyä, ei käsitöitä eikä vesijumppaa!
Jahas, se on sitten taas pungerrettava Varastolle, alempaakin alempana toimistorottana! Tulee kovasti mieleen Eläinten vallankumous, jossa kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia. Siat vain ovat tasa-arvoisempia kuin muut ;D Jospa alkaisi luppoaikanaan kirjoittaa sitä suurta kotomaista romaania *virn*. Jos töissä ei apuni kelpaa näille ”oikeille varastohenkilöille”, voinhan tehdä sitten jotakin järkevää, muahahahahahhh! Odottakaas vaan. Mutta toisaalta, tässä on vain 3.5 kk tätä vuotta jäljellä, joten kiire tulee – siis romaanin osalta. Kelpaisiko novelli? Tai romani, Valton näin juuri lauantaina, samoin Hermanni on päässyt vapaaksi =D
Lähdenkin tässä etsimään meikäläisen asemaan sopivaa vaatetusta, voisikohan Lumput auttaa asiaa?
-------------------------------
Purvvvvvvviska, kattiskat! Heh, toi mamiska on hullu, on se. Eile se oikeest eli ku kissi, me oltii melkee samiksii. Goisittii ja syätii ja semmost. Se kyll teki jotai hommii, se ei oo oikee kissimäist, mutt muute oli kivaa. Mä sain olla sen viakus, loju se sitt miss vaa. Ja sain paijatus, heekkuruakaa, hampulikaakkei ja kaikkee. Ne hampulikaakit on muute iha parhait, mä tajuu, miks mun pitää sitt syädä mainonapikoitki. On neki hyvei, mutt silti. Toi jotai mutis, ett se haluu kissin saavan kaikki kalkit sun muut vitskut ja safkat >o< Kamoon hei, kalkki on kivee tai jauhoo, muss semmost oo! Poika vois kertoo mamill vähä elämä totuuksii, niinko kemiast. Mä voin kertoo, ett mami divaa joka aamu semmost juamaa, ku pörisee. Ei, se ei sitt oo sitä hihitysjuamaa, sitä se jua toooooosi harvo. Se luulee, ett ku se divaa sitä pörisevää, se ei saa lunssaa tai jotai. Sitt se vetää valkost sipulii (niinko eilenki), ett sen viakus voi olla pariin tuntii. Hirvee dunkkis nimittäi, mami haisee! Se haisee ja se on tosi. Sitt se viäl väittää, ett kissi ei voi elää vaiks pelkästää suikiksell tai jauhiksell. Emmä tommostkaa tajuu. Mä tiän kaks kissii, ku elää vaa niill. Ne ei saa mitää muut safkaa, eikä ne muut suastu syämäänkää. Eikä syä mitää kaakkei tai vitskui, nih kerta. Nyt alko taas tämmöne tylsä aika, ku mami vaa menee duunii ja tulee duunist ja sitt ollaa ja möllötetää. No, tekee se kuiteski safkaa ja aina hoitaa mut, vaiks sill ois mikä...hrrr... mun mami <3 Mä laitan mun eilise leikkifoto tähä. Mä leikin toss huispulall ja hiiruloll, jos oikee tarkkaa tsiigaatte *virn*, vähäks oli kiirus ja kliffaa!
Se on sitt viiko alkuu kaikill, huamisee!
----------------------------------
Vincent, sinä karvainen mölli....Päivän slogan: Kehnosti menee, mutta eihän siinä ole mitään uutta!
Päivän biisi: Summer ’68
Luettua: Päätin palata hiukka menneisyyteen, soitella vanhoja levyjä ja muistella lukuelämyksiä ,D Pirkko Saisio – Elämänmeno. Kestää hyvin lukemisen useamman kerran jälkeenkin, suositan kaikille! Lassi Sinkkonen – Solveigin laulu, samat sanat kuin edellä. Nämä kuuluvat kirjoihin, joita on luettava aina silloin tällöin uudestaan. Kaupunkikirjoja, työläiskirjoja – ei näitä voi luokitella mihinkään, en minä ainakaan. Sanoisinko vaikka, että myöhempien aikojen kotomaisia klassikoita. Minulle ne nyt vain ovat olleet aina tärkeitä kirjoja jostakin syystä. Näitä tärkeitä kirjoja on muutenkin useita hyllymetrejä, osa välillä pääsee esittelyynkin. Eli kotikirjoista voidaan palata ämpärille joskus toistekin! Fred Vargas – Ikimetsän sydän. Sarja-murhaaja jahtaa uhrejaan ja poliisiin on tullut uusi mies, joka lausuu ajatuksensa runomitassa. Hänellä on myös kana kynittävänä työkaverin kanssa jo vanhoilta ajoilta. Tulokas ymmärtää kuitenkin varauksetta esimiehensä sumeaa logiikkaa. Vargasilta taas varsinaista sanojen ja kerronnan hämyisää yhteyttä, minä pidän ja suosittelen. No, tämä on luokiteltu rikosromaaniksi, mutta paljon muutakin sisältöä löytyy. On vain yksi Vargas!
LUSITAAN TAAS TÄMÄKIN MAANANTAI!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti