Viimeistä viedään – siis virallista kesälomapäivää. Onko nyt hyvä mieli kaikilla? *muahahah* Ette muuten arvaa, paljonko on vielä sisällä lomaa. Kerron tässä vain, että paljon. 
Tänään vuorossa roudausretki pidemmän kaavan mukaan, koska se on kerrankin vielä mahdollista. Varasin myös ajan Arvaustaloon otille, josko saisi jonkun järkevän lekurin kiinni ja repsut edes uusittua. Mieluusti uudelleen kirjoitettuna. Sitten kirjastoon noutamaan varaukset, joita näyttää olevan ihan kiitettävästi (kotona on myös jo minijömma). Pitkä lista erilaista pientä hankittavaa on myös Karjaustalosta, apteekista, tsekkaus yhdestä rättikaupasta sekä tietysti vihannestsioskista, Rismasta ja Liiteristä. Jos aikaa jää, kirpparikaan ei olisi pahitteeksi. Hyvin olen siis aamupäiväni taas ohjelmoinut.
Koko retken tehtyäni olen taas illan lievän krantusti puhuteltava eli kipeä ja ärtsy, tiedetään. Ei voi mitään, kerran viikossa on kirjat haettava ja ostokset tehtävä. Vaikka sitten olisi kuinka kipeä tahansa illan ja seuraavan päivän. Katsokaa muuten eilisen postauksen kommentit – siellä selväsanaista rapoa siitä, miten yksi aktiviteetti viikossa voi saada aikaan useamman päivän ongelmia, kipuja ym. Että älkää siis ihmetelkö, miksi aikataulutan omia menojani yleensä noin viikon tarkkuudella. Toki ylläreitä tulee ja pitääkin tulla, mutta iso osa niistä on vain karsittava. Kaikkeen ei pysty kykenemään. Ei esim. mieluusti iltamenoja arkipäivinä, jos seuraava päivä on työpäivä... Ei, ei minkään krapulan tms. takia, vaan ihan vain kipujen ja työtehokkuuden kärsimisen vuoksi. Ja itse sitä saa kuitenkin aina kärsiä joka tapauksessa, teki mitä tahansa.
Eilinen meni taas velttoiluksi. Aamusta alkaen jatkuvia ärsyttäviä rytmihäiriöitä, jotka alkoivat jo hermostuttaa. Söin pikkuisen, otin lisärauhoittavan ja kömmin sänkyyn. Onnistuin nukkumaan kunnolla pari tuntia ja kas, häiriköt olivat poissa. Juu, väittävät niiden olevan vaarattomia, mutta erittäin epämiellyttäviä ne ovat ainakin. Hiljalleen siinä illan mittaan laittelin julisteita kiinni sun muuta pientä puuhastelua. Ei siis ihan mitääntekemätön päivä kuitenkaan. Vieläkin on siis tekemistä ja Belga saa – siis saa – huomenna avittaa muutaman taulun kanssa sekä raahata kissamaton mattokoneeseen. Juu, kuvia seuraa myöhemmin. Sitten kun residenssi alkaa olla edes vähäsen esittelykunnossa.
Muutoin ei ole tapahtunut ihmeitä. Osoitteenmuutos ei vaan tunnu menevän perille ja postin itaalovastine toimii melko oudosti. En tiennytkään, että vanhalla osoitteella tulleet kirjeet tms. kerätään ja toimitetaan uuteen osoitteeseen vain kerran viikossa! Vähän ikävää... jos olisi vaikka kirjoja haettavana ja kohta niitä taas on. Olisi kiva saada laput niin, että voisi sovitella taas niitä menojansa. Samoin vähän huolestuttavat jotkut laskut, jotka vielä ehkä tulevat paperiversioina. Jotenkin tuntuu, että tuo vaihtokaveri ei kauheasti välitä tuon tyyppisistä asioista, tai ”ei huomaa”...
Eilen oli kaunis, lämmin päivä ja kissi sai aamuisen Verta kentälle –kohtauksensa jälkeen loikoilla koko päivän korituolissaan aurinkoisella parvekkeella. Näytti Vinskikin nauttivan täpöllä eikä meikäläiselläkään ollut lämpötilaan minkäänlaista huomautettavaa, arvosanana sopiva! Residenssi on nyt muutoinkin mukavampi, kun ikkunoista ei enää salakavalasti vedä, mmmmm, miten mukavaa. Tällainen suht pienikin asia voipi ilahduttaa meikäläistä nykyään. Heh ja suklaatakin on jäljellä, en siis pysty tuhoamaan edes yhtä levyä viikossa. Siitä on sentään tarjoiltu jopa kolmelle vieraalle.
Jahas, jospa tästä keittelemään toiset kaffet sekä lueskelemaan ja tarkistamaan vielä hankinta- ja ostoslistaa!
Päivän slogan: Uni on vain kofeiinin surkea korvike!
Päivän biisi: Windy Autumn Day
Luettua: Laura Gallego Garcia – Vastarinta (1. osa Idhunin kronikat –trilogiasta). Perinteistä fantasiaa, mutta silti oudon koukuttavaa ja uskon etenkin nuorison pitävän tästä. Hyvän ja pahan taistelua, mutta myös nuorta rakkautta. Poikkeamia normitodellisuuteen ja nykyaikaan. Ei paha, ei ollenkas. Tosin ehkä meikäläiselle hieman kevyttä, mutta jos et ole aikaisemmin tutustunut fantasiaan, tästä olisi vaikka hyvä aloittaa! Suosittelen.
POLKAN LOMA LOPPUU – VARASTON KAJO SIINTELEE TUOLLA ->
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti