Eilen kävi sitten Vieras, Hän Joka Ei Pidä kissoista. Ihan muuten mukava ihminen. Aiemmin olimme paljonkin tekemisissä ja tapasimme usein, mutta mennessäni W:n kanssa yhteen ja sitten sairastuttuani tapaamiset ovat harvenneet. Oikeastaan hyvä niin! Nykyään meillä ei enää ole kovin paljon yhteistä; kirjallisuus, tietyt pikkuasiat, hyvä ruoka, yhteiset tuttavat. Ei paljon muuta. Ihan kiva, että kävi kuitenkin ,D Hieman rahakkaampana ihmisenä kuin minä, hän ymmärtää tuoda hyvät ruokatuliaiset. Eilen katkarapusalaattia, herkkusieni-paprikasalaattia sekä marinoituja artisokanpohjia. Lisäksi naan-leipää sekä kahta erinomaisen hyvää juustoa. Ja kaffetta sekä suklaakakkua. Eli kelpasi siinä juoruilla ja nauttia. Ziitosta vaan! Lisäksi hän ymmärsi viipyä vain pari tuntia, koska luuli minun menevän nukkumaan aikaisin. En viitsinyt korjata erehdystä =/
Heti hänen lähdettyään soitin Kummisedän hakemaan printattuja työhakemuksia ja syötiin loppuja ruokia (osa jäi vielä evääksikin!). Ja juoruilin sitten vielä Kummisedän kanssakin sekä laadimme selvitymisstrategiaa - hän jää näinä päivinä peruspäivärahalle! Eli nyt mietimme vain, mitä saa KELAsta ja mitä fattasta jne. Minä laadin perustelut ja avitan taas lomakkeiden täytössä - eh, kuinkas tässä taas näin kävikään. Mmmmm ,D
Tänään on siis kehityskeskustelu lähiesimiehen kanssa. Tämä menee tavalliseen tapaan eli mihinkään ei ole mahdollisuuksia, resusseja eikä rahaa tai halua. Sinänsä tämä keskustelu ei ole ongelma. Ongelma tulisi vasta sitten, jos pitäisi keskustella varsinaisen Ison Pomon kanssa... taitaisi tulla sanottua aika pahasti. Lähiesimies on mukava nainen, olosuhteiden pakosta työnnetty asemaansa meidän harmaasta massastamme, joten hän myös tietää, missä mättää ja mistä me puhumme. Tuloksia ei kyllä näistä keskusteluista koskaan tule, eli hukattua aikaa tunnin verran. Senkin ajan voisin järjestellä nyt niitä karttaneuloja ja klemmareita. Hmph!
Nukkumisen kanssa edelleen samaa paskaa! Ensin tulee 1 - 1.5 h uni, sen jälkeen valvomista ja taas jonkun verran unta. Eikä kivakandikaan määrää muuta kuin Imovanea. No, korjaan asiaa pameilla, että saan edes sen vähimmäismäärän unta talteen eli 4 - 4.5 h. Muuten ei jaksa.
Welhotar oli eilen taas roskisretkellä; viedessäni roskat tarkistin myös paperikeräyksen. Joku ruoja oli heittänyt kirjoja keräykseen! Pakkohan ne oli onkia pois, ja nyt saa nauraa: ruotsinkielisiä Harlekiineja =D Ehkä niistä on jollekin joskus iloa. En vain kestä nähdä mitään kirjoja, usein en edes aikakauslehtiä, heitettynä roskiin. Yritän onkia ne aina pois, ainakin itselleni luettavaksi. Ihmiset ovat outoja! Tarjolla olisi ollut myös sähkögrilli, mutta kun minä en oikein välitä grillaamisesta... Roskiksesta on kotoisin paljon Welhottaren irtaimistoa ja kirjoja, joten katselkaa tarkasti ympäristöänne!
--------------------------------------------
Purrrrrrrrrrve, kaiffat! Heh, oli tosi kliffa, ku kävi tommone Viaras. Se ei digannu mua yhtää ja se sanoki sen! Ei siinä mitää, mähän aloin heti käyttäytyy. Eli ensin mä vedin partsilla oikeen mahtavat maaliskuujolinat, sellaset kumeet ja kuuluvat. Sitt mä kävin tahaltee kihnuttaa sen koiviss ja se hääteli mua koko aika pois. Enkä mä saanu yhtää mitää heekkuu, vaiks ne söi kaikkee. Yritin pummaa, nii taas se Viaras haukku mua. Mamiska kyll pualusti. Sitt se yritti viälä istuu partsilla MUN tualille. Mami sano, ett se ei kestä ihmisii. Ei se vissii kestäiskää, mutt mä luulen, ett mami sano sen siks, ett se on karvane ja vähä likane tuali! Mutt ku se on MUN. Mä jolisen siinä ja kiipeilen, sitt mä nukun siinä ja terotan mun kynnet siihen. Maailman paras korituali! Mutt koko ajan mä vähä kiusin sitä *virn*... Sitt ku se oli menny, mä sain sitä heekkupussiruakaa ja paijatust ja kaikkee. Mamiska ei oikee tykkää siitt, ett se ihmine käyttäytyy kissoi kohtaa sillee. Vaiks se on joku tsykopogi tai jotai... en mä tiä. Hei, tuleekoha mulle jo tänää kissinruakapostii. Muistakaa kaikki tsiigaa se eiline postaus, mist voi tilaa ilmasii kissinruakii, vaiks vähä, mutt silti!
Täss mä leikin mun punasen mylpyrän kans, se ei vaa näy... kyll se toss kuiteski on. Nyt mä meen partsill aamu-unkoill - huamisee!
------------------------------------------
Ja tämä täällä aloittaa kohta taas taistelun Herjaamon kaffettimen kanssa - miten se voikin olla niin vastenmielinen ja huonosti suunniteltu laite?!
Päivän slogan: Ken kotoa ajoissa lähtee, se täältäkin ajoissa poistuu!
Päivän biisi: Me synnyimme lähtemään
Luettua: Kaiken elisen hulinan jälkeen pääsin keskittymään Robert Jordan - Unten veitsi, Ajan pyörä 24. osa, Ajan pyörä on lähenemässä loppuaan... suositellaan vain sarjaan tutustuneille. Näissä suomennoksissa ketuttaa se, että alkuperäiset kirjat on kylmästi jaettu kahtia ja suomennettu kahtena osana eli kirjat alkavat ja/tai loppuvat aina jotenkin kesken. Ja kustantaja rahastaa, kovakantisia, suht. isotekstisiä kirjoja, näet. Onneksi Belgarionilla on sarja lisäosineen jo englanniksi, hätätilassa siis löytyy selvennystä ja täydennystä.
The Wheel of Time turns, and Ages come and pass, leaving memories that become myth, and even myth is long forgotten when the Age that it birth comes again. In one Age, called the third age by some, an age yet to come, an age long past, a wind rose in the Mountains Of Mist. The wind was not the beginning. There are neither beginnings or endings to the turning of The Wheel Of Time. But it was a beginning.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti