Maanantai - inhotus vieköön. En tykkää. Ehdin juuri toipua viime viikosta, eilen oli jo melkein hyvä ja jopa aikaansaava olo. No, se on taatusti nopeasti ohi. Tiedän, että iltapäivällä en pysty enää mihinkään järkevään kotona. Vetelin eilen kunnon päikkäreitä ja horrospäikkäreitä ihan urakalla. Samoin yöunet menivät vähän katkonaisina, osittain horroksessa, osittain unessa. Mutta kuitenkin. Nukuttu on! Särkykin vaimeni illalla lähes jomotus-luokkaan, joka on jo melkein siedettävää. Jalkakin alkoi näyttää vain sämpylältä eli kohtuullisen normaalilta. Olin melkein hyvällä tuulella. Saa piirtää ristiä seinään, tällaista tapahtuu äärimmäisen harvoin!
Belgarion on siis poistunut yksikköönsä ja nyt vain odotellaan seuraavaa lomaa. *sniif* Vincentin kanssa oli pientä erimielisyyttä, hän itse rapotkoon asiasta. Kummisetäkin taisi eilen krapuloida hiljaa yksinänsä. Vain Hörhötär soitti ja kyseli Hörhön perään, joka oli kadonnut omiin rientoihinsa. Ei löytynyt minunkaan tiedossani olevista numeroista, joten se siitä. Sovittiin, että Hörhötär poikkeaa kaffelle jonakin iltana. Hän myös täyttää vuosia tuossa elokuun alussa, pitänee keksiä jotakin kivaa. Voisikohan sitä paketoida vaikka sixpackin kauniisti *miettii*?
Taksotus vaan pyörii, tänään oli vuorossa iäkäs kotimainen takso. Hän halusi myös aivan ehdottomasti ajella pitkin pihoja ja jalkakäytäviä! Eivätkö he enää osaa peruuttaa? No, suurin osa sen kyllä tekee ihan ammattitaitoisesti ja onhan se nyt vaiva-vaiva, kun voipi kierrellä pitkin erittäin omituisia ja hankalia reittejä huviksensa. Ziis, miten nämä saisi oppimaan ajamisen kotiin ja Herjaamolle helpointa reittiä. Ei se voi olla vaikeaa, jos Welhotar itsekin sen osaa! Eikä tämäkään herrahenkilö osannut käyttää kortinlukijaa, taas olin vapaa-ajanmatkalla tulossa töihin. Hän ei edes ollut kuulevinaan, kun sanoin, että "Tämä on sitten 4, työmatka!".Ei mitään reaktiota, siinä se meni 1:llä ei vapaa-ajanmatkana, saattajia oli sentään 0. Mitäkähän sos.tston tätsyt tähän sanovat, jos se yleensä heille tiedoksi tulee? Toisaalta, kai sen sanoo järkikin, että en kulje säännöllisesti vapaa-aikana aamuin-illoin samaa matkaa? Vai sanooko? Kun sos.tstostakaan ei koskaan tiedä...
Herjaamolla kiire jatkuu vielä ainakin tämän viikon. Osa lomailleista jo palailee, osa poistui lomalle viime viikolla. Tilanne on siis sama edelleen, noin keskimääräisesti. Ainakin minun kohdallani, eli ankea viikko on tulossa. Varsinkin kun osa töitä aiheuttavista henkilöistä myös palailee lomilta. Jäks! Kyllä minä töitä teen, ihan mielelläni jopa, mutta jatkuva kiire alentaa ärsytyskynnystä, teettää virheitä ja saa hermostumaan jopa rauhallisen ihmisen, saati sitten Welhottaren.
--------------------------------------------
Purrrrrrve, kaiffat! Mä kans lojusin melkee koko päivän, ku mamiskaki kerta. Ai ett mä rapoon, no kai mä voin. Juu, siis taas se sama nolo jutska. Kattokaas ku me sillon joku aika sitte otettii vähä yhtee mamin kaa, mä kävin taas merkkaas ne yhet tyynyt. Ihan pikkase vaa. Mä luulin, ett toi ei huamaa. No, samana iltana se jo ihmetteli, ett sen nenää haisuu joku. Ja se etti, mutt ei hiffannu mitää *virn*, no ei kai, se oli nii tuaretta, ett se ei näkyny ja nii snadi liru... No, juu. Nyt se alko taas penkoo sänkyy ja vaihtaa niit sänkyvaattei. Mä tajuu kans, miks niit pitää aina vaihtaa! No sitt se tiätty löysi, oli vaa menny vähä överiks eli se pikku liru oli sitt sotkenu jo kolme tyynyy ja lakana. Iha vähä vaa, hei! Mamiska hei, ei siit ois välttämäti tarvinnu nii heemostuu, hei. No, tiätty se riipi kaikki taas pyykkii. Ja sano MULLE rumasti. En tykkää. Ensin ääsyttää nii, ett toine joutuu lirumaa. Ja sitt viälä sanoo rumasti. Nih! No juu, oli se kyll vähä ikäväst tehty. Mä lupaan taas yrittää olla kilti, jooko? Se must ei oo sitt kivaa, ku jos mä oonki vähä möhliny, mä en saa kunnon heekkui. Ne on stop vähäks aikaa aina. Nytki tuli vaa puukkimuanat ja napikat, nii ja aamukalkonit. Vaiks mun teki miäli jotai, vaiks ees sitä pussiruakaa. Huutelin sitä jo yälä, ei tullu. Mamiki vaa sähisi! Ja Poikaki meni sinne pois... sekää ei nyt heti tuu taas. En tykkää. Jos tän päivän yrittäis olla oikee tosi kilti, nii ni jos mamiskaki sitte leppys jo...
Kattokaa ny, mite kliffa on goisii, kun Poika ja sen Reppu on täälä! Mmmm, ihana Reppu...mmm. Mutt ny mä meen jatkaa mun unei partsill, siälä on just sopivan vilpost - vaihteeks taas huamisee, hei!
----------------------------------------------
Taitaa olla pakko mennä keittelemään itse kaffet, kun en tiedä, ketkä ovat tulossa töihin.
Päivän slogan: Tyhmyys on niin yleistä, ettei siinä ole mitään erityistä eikä poikkeavaa!
Päivän biisi: Maanantai
Luettua: Pitää vieläkin kehua sitä eilistä kirjaa, tiiliskivi, jonka luin siis illalla loppuun Lukekaa ihmeessä Scott Lynch - Locke Lamoran valheet, minä pidin kovasti ja hankin itsellenikin heti kun sen jostain halvalla saan! Nyt vuorossa Riitta Valros - Doris, Doris. Welhotar pitää. Hyvää ajankuvausta 50-luvulta, teini-ikäisen suhteesta tätiinsä, joka on erilainen lintu, ehkä vähän omituinenkin. Doris on toisenlainen *virn*, epävakaa, joskus jopa pelottava. Suhteissa miehiin taas kekseliäs, ehkä vähän liikaakin. Helppolukuinen, mukava kesäkirja, jota voi suositella kenelle tahansa. Kukin löytäköön kirjasta sitten omat tulkintansa...
MASENTAVAA MAANANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti