Taitavat alkaa kesän veemäisimmät viikot. Puolet Herjaamosta on lomalla ja työt alkavat kasaantua meille, jotka olemme paikalla. Jäks! Tämä on se syksyllä pidettävän loman huonompi puoli. No, toivottavasti sijaisemme on toipunut ja tulee tänään töihin, sekin jo vähän helpottaa. Ja toivottavasti puolipäiväisemmekin saapuvat tänään, eivätkä ole sairastuneet. Miksi hvtissä minä muuten olen huolissani - nämähän ovat työnjohdon asioita? Heidän pitäisi vastata siitä, että homma pyörii riittävällä henkilöstömäärällä. Mutta kun, sitä on niin tottunut tässä tiimissä välillä pyörittämään 2.5 muunkin henkilön hommia. Unohdetaan koko juttu, työaika ei ole vielä alkanut!
Eilinen meni sitten ns. kotitöissä. Aamun vietin Kummisedän luona pyykkäämässä ja grillaamassa. Kummisedän pieni söpö sähkögrilli sai töitä reilusti. Ensin grillattiin 1.5 kg kalkkunafilepiffejä minun pakkasestani, sitten grillattiin 0.5 kg possunfilettä Kummisedän pakkasesta. Mmmmm. Sitten uusia perunoita ja sienikastiketta. Hyvää oli! Ja sitä filettä tuli syötyä vielä illalla leivän täytteenä ja tänään sitä on sitten eväksenä. Hyvä ajoitus siis. Lisäksi sain jotenkuten siivottua residenssin eli imuroitua ja mopattua. Hirmuinen kissankarvainvaasio on iskenyt - Vincent pölisee näemmä aina kesällä tosi paljon. Tuppoja siellä, irtopalluroita täällä. Ja lisäksi Welhottaren pitkiä hiuksia joka paikassa. Aikaa tähän ei mennyt paljon, mutta koipia ja selkää alkoi taas särkeä. Murr.
Siirryin Lyricassa annokseen 150 mg + 150 mg, vedän sitä tämän vkon. Jos ei toimi, lopetan. Ja odotan, että se prleen fyssa suvaitsee saapua töihin... pakko hänen kanssaan on kuitenkin pitää jonkinlaista yhteyttä. Jollei KELA sitten epähuomiossa hyväksy hakemustani todella pikapikaa. Yöksi vedin Imovanea muka nukuttamaan. Shit, se mitään nukuta. Oli pakko käydä hakemassa ahinappi kaveriksi, että sain nukuttua sen 4 h. Lisäksi veetuttaa tuo eilen mainittu tomaattikastikkeen hyökkäys. Ranne on kipeä, koska rakot ovat puhjenneet ja kohdat ovat juuri PC:n rannetuen kohdalla. Kirjoittaminen ei ole kivaa...
Muuta ei olekaan odotettavissa. Töitä, töitä, kaffetta, töitä, ruoka, töitä, töitä ja taksin odotus! Jossa on taas ongelmia, eivät edelleenkään toimita ns. oikeita tietoja suoraan vaan viiveellä lisätietoina. Arvatkaas, ovatko normitaksot minulle ilkeitä? Kyllä, ovat, vaikka hekin tietävät, että vikaa on siellä Iisalamen piässä, prletto...
---------------------------------------------
Purrrmenta kaikki! Mä nukuinki eile alkuilla mamin viäress, mutt se pyäriskeli niin pahasti, ett piti lähtee basee. Mä jaksanu, se melkee potki muaki. Epistä tommone, piäntä kissii isos sänkys potkitetaa, nih! Mutt mä sain sitt eile maistaa sitä kalkonii, äh, liikaa jotai purveleit... sitt mä sain niit uusii kuivaruakii. Mamiska sekotti ne vanhoje sekaa ja mä vaan pistelin menee. Oli neki kyll hyvii, vaiks mä en paljo noit raksuja yleensä syä. Enempi tykkään pistellä kunnon märkäruakaa ja sitt ihan mamin normiruakaa. Se lupas vissii tänää laittaa jotain fisust. Ja mä näin, ett sill on munuaisii ja jauhist isos pakkases. Jesh. Kyll se joskus ne käyttää - ja mä saan mun osan! Juu, eilen oli piäni erimiälisyys. Mä kun karvastin ne kaikki kliffat tyynyt. Mamill meni vissii pual tuntii ku se yritti joteski saada ne pois. Ja sitt se sano, ett mä voisin kyll nukkuu muualki. Höh. No voisin joo, mutt ku se on nii kliffa paikka. Sitt se sano, ett ei kylläkää noiden päälliste kans sitte, ett se laittaa vaiks muavipäälliset. Ei se jaksa aina kuulema siivoo mun kaavoja niistä! Siis mun söpöi ihanoita kaavoja =0
Nii, ett täss mä nytte sitte taas makaan matolla ja tsiigaan, ett onks tällee sitt ok. Vissii sitt, ku ei kerta marista. Höh. Mä lähen nyt partsill tsiigaa noit lintui ja öttiäsii. Huamisee!
------------------------------------------
Minä vain jään odottamaan, että joku muu kerrankin keittäisi aamukaffet täällä!
Päivän slogan: Ajan tuhlaaminen on tärkeä osa elämää!
Päivän biisi: Jumala rankaisee Helsinkiä tänä yönä
Luettua: Viides testamentti - Turun seudun kirjoittajien jännitysnovelleja 1939 - 2007, kulttuuriteko koota nämäkin tarinat yksiin kansiin. Mukavan erilaisia tekstejä tutuilta ja hyvinkin tuntemattomilta kirjailijoilta. Jännitys on novelleissa parhaimmillaan - tiivistettyä (ja muuten erittäin vaikea muoto kirjoittaa hyvin) ja nopeaa lukea. Suosittelen jännityksestä pitäville, hyvä kesäkirja... Jude Deveraux - Ensimmäinen kosketus, hömppää, mutta ei pahimmasta päästä. Syvää etelää, kartanoita, mysteereitä , nykyajassa mukana myös FBI agentteineen ,> No juu, hömpästä pitäville kesäkirjaksi, ei sen suurempaa aihetta kohkata tästä! Markku Ropponen - Kuhala ja kuoleman hipaisu eli yksityisetsivä Kuhala jälleen lirissä kaikin puolin ja useammalta taholta. Suositellaan kotimaisista dekkareista pitäville, kyllä tämä paikkansa aina saa. Ei nyt kuitenkaan tästäkään niin hirveästi kannata kohkata ;> Helvi Hämäläinen - Raakileet, 100-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistu postuumisti. Ei ihme, että tätä ei tod. otettu aikaisemmin kustannettavaksi. Vinkkinä kts. viimeinen sivu, jossa kustantaja toteaa, että luuleeko kirjailija todella, että he voisivat julkaista Tämän! Kirja on kuitenkin varsinainen kulttuuriteko, jengiläiskuvaus sodan jälkeisen sukupolven seksuaalisesta heräämisestä, naisista joista uneksia, työstä tehtaissa, elämästä kaupungissa. Suurista tunteista, raaoista teoista ja epätoivoisista unelmista. Eli suosittelen kaikille, ihan aikalaiskuvauksenakin mainio opus!
MELKO REIPASTA MAANANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti