Njääh, olisihan se pitänyt tietää. Se, mitä seuraa, jos nukkuu kerrankin yhden yön kunnolla. Siitä seuraa nimittäin monia öitä erittäin kehnolla ja katkonaisella unella. Viime yö oli siis kehno, nukuin huonosti alle 4 h, vaikka kippasin pariakin eri plaatua uniavitetta. Oli nihkeää ja kuumaa. Kissa nukkui ja kuorsasi nassun vieressä. No, onneksi tänään on lyhyempi päivä – kai sen jaksaa, on sitä ennenkin jaksettu. Ketuttaa vaan lievästi!
Eilinen meni siinä ja siinä, ajattelematta. Pakkosiivous kosmeettisesti, vähän viitakon hoitoa, ruuan laittoa helpoimpaan mahdolliseen tapaan eli perunoiden keittäminen... En paljon rasittanut ajatuksilla itseäni. Lueskelin ja melkein aloin järjestellä laatikoita. En kuitenkaan äitynyt niin suurisuuntaiseen tapahtumaan, mutta suunnittelin kuitenkin asiaa. Siis tein ajatustöitä. Lisäksi mietin noita lekureita; fyssa ei ole palauttanut reseptejä, psyko vonkaa vastaanotille, samoin työarvauskeskus – olen taas kovin suosittu. Ei huvittaisi mennä niihin mihinkään. Antaisivat jo minun olla rauhassa! Parempi ilman niidenkään häirintää...
Jotakin kertomisen arvoista kuitenkin tapahtui:SusuPetal löi Väinö Linnan laudalta, kirjaimellisesti! Säädin eilen taas kirjahyllyn sisältöä, eli Toinen painos pääsi hyllyyn lepäämään hetkeksi. Ylimmällä hyllyllä majailee suuri osa suosikeistani, äärimmäisenä oikealla juhlapainos Pohjantähdestä, varsin kookas opus, nimittäin! Sain Toisen painoksen kauniisti sujautettua hyllyn keskivaiheille ja lähdin hoitelemaan partsiviitakkoa. Hetken päästä ryskis-räiskis-kabuuuum ja kissi huutaa hurjana. Puolet hyllyn kirjoista makasi lattialla, pohjimmaisena Väpä, päällimmäisenä Susu ,D Välissä Saarikoskea, Tarkkaa, Edwingsiä.Tikahduin nauruun! Täytin hyllyn uudestaan ja jatkoin puuhastelua. Hetken päästä sama uudestaan. Ei kun asettelemaan kirjoja uudestaan ja yksi joutui sitten vaihtamaan hyllyä alemmas, ei kuitenkaan kumpikaan em. kirjoista. Joten MOT, SusuPetaalilla on valtavasti painoarvoa =D *kikattaa* Tämä tarina on tosi!
Varastolla on odotettavissa lievää kiirusta, koska olen iltapäivän poissa. Laitan lapun oveen jo aamusta, että kaikki noteeraavat asian ja ehtivät teettää puuhansa päivän aikana. Yleensä sitten keksivätkin kiitettävästi kaikkea mukavaa. Huomiseksikin varmasti jotakin. Tässä onkin kaikenlaista tälle viikolle, wau. Tänään siis retkeilyä Hakiksessa. Huomenna voisi käväistä Varaston lähikirjastossa. Ke tai to ystävä on ehkä tulossa käymään iltasella. Eräs kaveri on tod.näk. palaamassa matkoilta, hänkin saattaa viestiä itsestään ja toivottavasti viestiikin. Herkkusissa pitää käydä ke tai to ruokiksen aikana. Jonakin iltana pitäisi tehdä outo ruokakokeilu, josta rapoan, mikäli siihen asti päädyn. Lauantaina on taas roudauspäivä. Ja sitten minä valitan, ettei ole muka tekemistä. Minähän olen suorastaan ylösotettu ja kiireinen! Voipi olla, että tällä viikolla jopa puhelin soi =O
Että ei täällä aina vain makoilla, vaikka sitä luulisitte (no, pääasiassa kyllä!) ,D
---------------------------------------
Purrrrrrrrrrrrmenta, kaiffat ja niitte Ihmiset kans! Täll kertaa muistin noi ihmisetki lisätä toho. Ku mä tiän, ett tein ihmisetki lukee tätä. Mami sano, ett pitää olla kohtelias kans. Riittiks tää? Aha, joo, selvä – siis riitti. Joo, meill meni eiline just niinku pitiki. Lotkoteltii ja syätii. Toi söi sitä fisuu mitä mä en saanu *möks*, mutt mä sainki riistapateet kurmeepuukist, hirmu heekkuu! Parempaa ku joku ihmiste fisu, joo. Ja sitt tavismuanaa. Ja sen verra fiksu mami, ett pölkkäröi sillo, ku mä goisin sikeest päiväll. Vähä vaa heräsin, vaiks imureeraus on aika inhaa hommaa muute. Ei mamikaa siit diggaa. Mutt on se kyll oikees siinä, ett mein kaavat sillo aina häipyy. Muaki ne joskus haittaa. Omat ja mamin kaavat tunkee nimittäin munki nenää ja mua alkaa aivastuttaa. Ett hyvä on, ku orja ain siivoo. Ja laittaa mun paikat tuall kylppäriss kondiksee. Tsihih, me muute istuttii taas aamukakill yhes, niinku viärekkäi. Molempii alko naurattaa, ku oltii nii tärkein pönöttääs siinä. Saaha täst skrivaa? Joo saa, sano mami. Kakkimine on tärkee asia, joo. Ett sitt nauratti, mami alko divaa kaffet ja mä sain napikoit. Kaikki hyvin niinku. Nyt vaa alkaa taas se pitkä viikko, ku mami on duuniss. Tänää se sano, ett tulee aikaisemmi ja mä näin, ett se aikasemmi kerto käyväsä siälä halliss. Jee, se yleesä tarkottaa, ett mäki saan jotai heekkui. Kilti mami, piänell kissill sitt kans jotai, jooko. Joo, se sano, ainaha se tua jotai, kilti mami, mmmmm, mun mamiska! Mä paan tähä nyt ihan mun kuva, ku mä goisin... hei, älkää sanoko ett vaihteeks. Mä ku goisin aikastas paljo >o<
Kliffaa viiko alkuu kaikill, Ihmisill kans. Huamisee!
----------------------------------------
Kiitos Vincent, että ihan Ihmisiäkin ajattelet ,DPäivän slogan: Uure peruna, on ne hyvi. Ne vaa piärettä kauhhiast ja sitt nee piarut viäl flirraa! (Isoisän laajasta sanavarastosta!)
Päivän biisi: Villi poika
Luettua: Mari Jungstedt – Saaren varjoissa, kirjailijan tapaan jälleen liikutaan Gotlannissa. Tarina alkaa kauniina kesäaamuna tyttöjen mennessä uimaan ja löytäessä hevosen tapettuna ja ilman päätä. Seuraavaksi arkeologiopiskelija kaivauksilta katoaa ja löytyy murhattuna. Omituisia tapahtumia pienellä alueella riittää. Samoin murhia. Tilanne tiivistyy, lopulta takaa löytyy eräänlainen omaehtoinen kultti, joka noudattaa erikoisia riittejä. Welhotar piti tästä ja suosittaa. Piinaava tunnelma, psykologinen asenne, taustalla Gotlannin erikoiset luonnonolosuhteet ja suhtautuminen vieraspaikkakuntalaiseen. Ehdottomasti lukemisen arvoinen jännäreiden ystäville! Karin Fossum – Piru valoa kantaa, tämäkin uudestaan luennassa. Andreas ja Zipp ovat olleet kavereita jo alaluokilta asti. Nyt molemmat ovat nuoria ja alkavat harrastaa mm. pientä näpistelyä sekä tarttuvat jo ryöstöihin. Yksi ryöstöistä menee puihin kammottavalla tavalla. Toisen ryöstön aikomukselle käy vielä huonommin. Tilanne tiivistyy lähes kammottavan oudoksi. Andreas katoaa eikä Zipp kerro poliisille kaikkea. Lopulta Konrad Sejer ratkaisee asian, toki. Suositan, minä pidän Fossumista. Kaunis tämä kirja ei ole, ei millään tavalla. Psykologisesti tämäkin on piinaava ja saa ajattelemaan kaikenlaista. Ehdottoman lukukelpoinen siis.
EI PUHUTA TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ NIMELLÄ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti