Muahaahhah, Welhotar on siis todella bongattu livenä erinäisten todisteiden perusteella Malmilla =O Olipa yllätys! Kiitosta vaan, P. kannustuksista ja kivoista sanoista – otahan toinenkin kuppi kaffetta. Niin, ilmeisesti hän tunnisti minut kaavalla W + Kummisetä + Minä Itte -> Polgara. Lisäksi hän kertoi, että aamu ei ala kunnolla ilman lokini lukemista. Olin häpnaadilla lyöty, eipä ole tällaistakaan tapahtunut – niin, että isot kiitokset Malmin torskalle ja nähdään taas =D
Varastolla eilen olikin taas pieni kiirus. Oman osaston hommat ja sitten naapuriosastolle pari iiiisoa pinoa papereita. Eli hommia riitti koko päiväksi, sopivasti. Nihkeä keli vallitsi sisälläkin, ilmastointikaan ei jaksanut enää toimia kunnolla. Ilman kosteus lienee ollut melkoinen. Ainut osasto, joka toimii täpöllä nytkin, olemme me! Muualla vielä lomaillaan ja velttoillaan, ne porsaat, fyi. Mutta tulee se totuus vielä heillekin eteen *ilkeää käkätystä*. Useammalta puolelta kyllä todettiin minun tekevän näitä muita hommia eli jos niissä tulee liika kiirus, apua on lupa ja velvollisuus pyytää. Hyvä se, että itse tarjoutuivat ja hyvä P-P, että tietää tilanteen. Toistaiseksi olen selvinnyt ihan omin voimin, ei tässä nyt vielä ihmeempiä. Ilmeisesti nuo pitkät lomat ja parin henkilön virkavapaat ovat sotkeneet tilannetta, vaikka järjestelyjen pitikin olla kunnossa (niin ja se yksi "sairasloma").
Hah – eilen aamutakso teki taas saman tempun eli jätti tulematta ja oli kuitannut minut ei-läsnäolevaksi. Soitin ja takso tuli hetikohta, hiljainen nuori kaveri korvat punaisina. Arvasin, että hän oli ollut se, joka kävi väärässä osoitteessa. Olin niin kettuuntunut, etten puhunut mitään. Jos olisin avannut suuni, sieltä olisi tullut yhtä ja toista, melkoisen rumaa tekstiä eli ohjasin hänet vain Varaston kupeeseen. Sitten menin heti tekemään valituksen HMPK:lle. Ja kas, parin tunnin päästä tuli itse tj:n vastaus: sama henkilö oli käynyt molempina päivinä naapuritalon sisäpihalla etsimässä. Pyytelemme anteeksi! Just joo, sehän onkin joko nro X tai nro Z. Ja kas kummaa, meidän talomme päädyssä lukee isolla nro Y ja sen lisäksi siinä on vielä ns. pihakartta, josta näkyy sisäpihan rappujen sijainti. Vain sokea kuljettaja voi olla huomaamatta sitä. Nro X:ssa on samanlainen, myös Z:ssa, mutta eri paikassa. Kyllä on uuslukutaidottomuus voimissaan. Huvitutti se vielä, että tuohon toiseen naapuriin on äärimmäisen paljon vaikeampi ajaa sisäpihalle kuin meille – siinäpähän on vääntänyt rattia ja survonut autoaan kasvuston läpi *tsihih*. Palatessa tulikin mukava normitakso ja olin kirjastolla 15 min sisällä – luksusta oikein.Ei minun pitänyt kuin ottaa varatut kirjat, mutta kuinkas sitten kävikään. Muutama lukematon opus ja pari vanhaa uuslukukelpoista odotti minua hyllyssä, joten poistuin taas täyden kassillisen kanssa. Belgarionin näin vasta kirjastosta tultua, olin itse aikaisessa. Ostin putken kiskasta kesäkurmitsaa ja purjoa, tiedossa on viikottainen kesäkurmitsakastike, njam. Rismasta ja Liiteristä normiostokset. Sen verran ostin emmettä yli, että Belgarion saa tänään savulohta, uusia perunoita, kesävoita ja salaattia sekä jälkkäriksi kirsikka-suklaa –muffareita. Minä elelen näköjään taas vihanneksilla, tofulla ja soijalla eikä tee heikkoakaan. Belgarion vähän kiemurteli, mutta myönsi myös itse siirtyneensä tässä minun ohessani lähes kokonaan kasvissyöjäksi. Tipu käy vielä, samoin kalkoni ja fisu, nämäkin silloin tällöin. Ei punainen liha, ei possu, ei makkarat. Lisäksi hänkin on innostunut mausteista ja erilaisista kokeiluista, ostin nyt hänelle sitruunamehua (tuota, Poika marinoi tofua hiukka liiallisella etikkapanoksella viimeksi ,D) ja tänään tankkaan lisämausteilla. Hän sai jo osansa kunnollisesta currysta ja tandoorista. Itse hän on hankkinut garam masalaa ja kurkumaa sekä sambal oelekia. Hyvä Poika *taputtaa päähän*!
Kissiä muistettiin kolmella laadulla oikeaa kissanruokaa. Sanoisinko, että karvatakamus oli hiukka yllättynyt saadessaan tavismuonaa heekkuviikon jälkeen. Ilme oli, hmm, erikoinen ;D Mutta näkyi sekin muona kelpaavan ja Vincent nukkui nassullani siihen asti kun itse heräsin. Heräsin vähän väliä koipikipuihin ja jomotukseen. Eilinen päivä oli töissä ja reissulla melko kävely- ja seisontapitoinen, eli siitähän se johtuu. Juilii niin, ettei saanut nukuttua. Osansa varmaan teki kunnon iltakaffet sekä sen jälkeen imaistu iltaeväs (vähäsen tagliatellea...). Odottelin koko illan kunnon ukkosta tulevaksi – eipäs vaan iskenyt kohdalle. Tätä Malmia kierreltiin ja kaarreltiin, vähän paukuteltiinkin ja yksi ryöpsähdys vettä tuli. Silti nytkin on nihkeä yökeli. Tulisipa kunnon ukonilma – freesaisi vähän. Näissä kuvissa parikin eri ukkosrintamaa yrittää päällemme, mutta päättivät taas kiertää (näitä nähtiin illan aikana neljä!).
-------------------------------------------
Purrrrrrrve, kavrut! Jeee, Poika ja Pojan Reppu tuli eile, mmmm. Ja mä sain montamontamonta puukkii ja pussukkaa ruakaa ja sitt semmose hiano piäne kurmeepuukin kans. Mami sano, ett mä saan syädä sen tänää, ku noiki heekuttelee, jesh. Nyt palvelu taas pelaa. Mutt on tiätteks kuuma, hikikii, kissilläkii. Eile toi yritti jyristä, mutt mä vaa lotkoti partsill, mä ilmoi pelkää. Mä oon eläny mettäs ja vapaan, mä tiädän kaikenlaisist keleist. Ei niit tartte pelätä. Ja sitt mull on toi mami, mä meninki sitt sen lähiviakkuu oikee koko yäks. Se heräs enne mua =O Jotai se taas märisi, ett koipisii sattuu eikä mun tarvii herää. Mutt mä halusi mun aamuheekut ja sillee, nii ni nousin sitt mäki ylös tsiigaa mitä tipahtaa mulle. Tipahtiha sitä, just sain napikoitaki. Tuntu kyll vähä hassult syädä puukkimuanaa, ku koko viikko oli iha semmosii erilaisii heekkui. Nyt on nii tavallist vaa. Mutt kai se on nii ku mami sano, ett ei ihan aina voi ollakaa heekkui. Kunha on syätävää. Ja oon mä syäny kummallisempaaki, sillo ku mä olin villin kissan. Ett ei mitää valittamist, niinku. Ja Poika tulee hei tänäänki, mä saan taas olla sen kans tosi pitkää, mmmm. Kiva, ja sitt lojuu viäl partsill ja kaikkee. Vaiks toi mami meinaa vissii jotai luuttuu taas tänää. En tajuu, aina se on siivottamass jotai. No, tota, tarttee sanoo, irtoo must viäl masukaavoi ja oonha mä vähä ykäilly – mutt hei, on mamiki sotannu, nih kerta. Ett siivotkoo nyt sitte! Mä en laita nyt fotoo, ku toss on jo toi kuvei mein partsilt. Toise kerran sitt, toi uhkaili taas, ett se ottaa must kuvei. Yrittäköö vaa, mä meen pakoo tai laitan silmät kii. Tai alan goisii!
Mutt hei, kaikill kavruill heekkupitost viikendii, pitäkää Ihmiset kuriss ja sillee. Huamisee.
-----------------------------------
Vincent, täällä on pakko siivota! Residenssi muistuttaa... vaikea sanoa mitä, mutta jotakin epämiellyttävää paikkaa kuitenkin.Päivän slogan: Jos aina paistaisi aurinko, kaikki olisi aavikkoa!
Päivän biisi: Electrical Storm
Luettua: Taavi Soininvaara – Rikollisen kaunis, rikosnovelleja. Minä en erityisemmin ole pitänyt kirjailijan romaaneista, lukenut ne tietty kyllä. Mutta ylläri-ylläri, nämä novellit ovat paljon parempia! Pari jopa mielestäni hyvää. Sellaisia sopivan kieroja, yllättäviä ja koukuttavia. Kirjoittajalle terveiset, että minun mielestäni hän on novelleissa parhaimmillaan. Suosittelen, nämä ovat nopeita lukea vaikka reissussa. Maltillisista jännäreistä ja erikoisista, kieroista ja kelvottomista tapahtumista kiinnostuneille. No, on pari rimanalitustakin, eipä silti. Mutta noin perimmältään ihan hyvää kelpoista tekstiä, lisää, kiitos!
NIHKEÄÄ LAUVANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti