Uaah, huomenta siis. Mietin tässä klo 3 alanko päivittää lokia, lueskelenko vai menenkö yrittämään uusiounia. Unet olivat taas erinomaisen mielenkiintoisia, se pari tuntia mikä meni. Minä sain sakkoja mm. lakkoon yllyttämisestä (oli kai yleislakon aika olevinaan) sekä toiseen kertaan illegaalista toiminnasta. Eipä unissa naurattanut, poliisit olivat törkeitä ja ikäviä ihmisiä! Tapasin myös monia vanhoja tuttuja unissani. Pitäisiköhän tehdä ihan yhteydenottokierros, en ole kuullut monestakaan kaverista mitään vuosiin... Ehkä siis painijaiset voisivat poikia jotakin hyvääkin? No juu, myönnetään, että nukuin eilen oikein jättipäikkärit, varmaan 3 h. Välillä nousin ja kävin tekemässä lohivoileivän, nukkuessa tulee joskus nälkä. Sen voimalla jaksoin vielä nukkua lisää!
Eilinen meni puuhastellessa ensin ruoka-asioiden kanssa. Belgarion sai erinomaisen lounaan! Kirsikka-suklaa –muffarit onnistuivat äärihyvin, parhaiten ikinä. Idea tuntuu olevan se, että suklaa on riittävän isoina paloina ja sitä vaniljasokeria lisätään kuitenkin, tavallista sokeria vähensin hiukkasen. Paistoin vain 7 min. Mmmm, herkkua. Suuren Muffinsinjaon tuloksena oli 4 minulle, loput Pojalle ,D Lohi oli erinomaista, savustettua ja kerrankin tuoretta eikä liian suolaista, oikeaa herkkua! Samoin salaatit olivat onnistuneita. Tässä nyt itselleni hehkutan, kun kerran viikossa syödään todella hyvin. Tänään teen taas perunasalaattia itselle täksi päiväksi ja huomisen evääksi. Uusien perunoiden lisäksi porkkanaa, purjoa, ihan vähäsen pienen pieniä sillipaloja, mausteita, kananhävytön keitettynä, kastikoidaan rahkalla, sinapilla, mausteilla, yrteillä – tulee muuten hyvää!
Jaa, jospa menisi peiton alle vähäksi aikaa. Vuodatus päivittyy... en minä tätä ehdi kuitenkaan saada julki. Ulkona sataa hissukseen ropisten, on oikein kotoisaa.Hui kauhistus, painijainen vain paheni! Menin unessa exän luokse anelemaan lupaa tulla takaisin, vaikka siellä asui joku kottarainen – eikä se halunnut ja nöyryytti minua jossakin sukujuhlissa. Oli pakko ottaa rauhoike, kun heräsin ja itkin ääneen. Lisäksi olin auto-onnettomuudessa lähtiessäni! (Särkee, juilii, pakottaa!). Ei pidä mennä nukkumaan enää ikinä, ei ikinä. Ei tahdo katsella tuollaisia kotivideoita sentään, ei todellakaan. Yksityiskohdat olivat järisyttäviä, kuten joskus unissa tapaavat olla... kääääääk! Olen vieläkin ihan sekaisin.
No mutta, kaikki patjat huushollissa sekä talvimatot on pesty – kiitos ihanan poikani Belgarionin. Nyt ne ovat kuivaushuoneessa lepuuttamassa ja haetaan joko viikolla tai vasta perjantaina. Ei niitä oikein voi hakea noin vaan, ne pitää saman tien viedä paikalleen ja matot varastoon. Aapailen, mitä kissi tekisi puhtoisille patjoille, jos näkisi ne tuossa noin vain makoilemassa jossakin – ehhh. Kiva vaihtaa mattoja, vähän taas eri näköistä. Verhot pitäisi vaihtaa myös, itse en pysty. Prle, kun joka asiassa tarvitsee apuja. Tuokin jää taas Belgarionille, kun Kummisetäkään ei siihen kykene. Yritän kovasti, että Belgarion ei kyllästy avunpyyntöihini. Olen sanonut, että jos hänellä on jotakin menoa, ei tarvitse tulla. Kyllä minä jotenkin selviän. Etten olisi mikään pakottaja tai taakka ja velvollisuus hänelle, en haluaisi olla sitä kenellekään (no, Vuodatukselle olen varmasti taakka ,D).
Jahas se on söndaagi, tavallinen siivouspäivä, salaattia, kaffetta, lukemista ja sitten illemmalla pitkään lämpöiseen ruiskuun! Taidan ottaa kunnon kemiallisen uniannin iltasella, en minä jaksa tällaisia painijaisia, nämähän ovat aivan kamalia.
---------------------------------------
Purrrrrrrviska, kattendaalit! Mami on joo outo. Ekaks ei nuku pualee yähö ja sitt säntäilee ylös ja goisii takasi! Mäki sitt vähä säntäili sen mukan ja melkee heemostui siihenkii. Ku kissikää siin osaa ottaa sitt rauhass, ku pitää vahtii mamii ja goisii sen viakus. Sitt se märis ja itkutti viälä, munki teki jo pahaa. Mutt paijatti mua ja sano, ett ei mun syy. No ei tiäteskää! Mä mitää semmost tekis, ett mamill tulis noin paha olla, en varpisti. Vaiks mä oonki kuuli kissa ja vähä häijyki vissii joskus, nii en silti. Eile mä sain hurrrrrrrjan hyvää kurmeeheekkuu, ku noi söi sitä lohta. Mullaki oli lohta, mutt semmosess kultasess laatikoss *virn*. Mamin miälestki se tuaksu hyväll, mä ahmasin sen kaikki ja sitt viäl tavismuanaa. Toi jo sano, ett mä oon viikon aikan pyäristyny yhest kohtaa masust. Hui, mä haluun, ett mun sikspäkki on kondikses... Tarttee syödä kunnoll, siis tavismuanaa ja raksui ja paljo vodaa! Ja muistaa vetää hepuleit. Eilenki vedin kahet hepulit, ett Poika näki kui mä osaa juasta ja lujaa tääll sekasotkus. Sitä nauratti ihan hivveest. Sitt mä yhet hepulit vedin sillee, ett loikkasin Poja yli ja se pelästy ja kiljas *tsihih*. Se nimittäi lukitti just sillo >o< No nyt on must sitt foto, mami otti yälä pimees ku mä en nähny, ei tullu oikee hyvei. Mutt antaa olla tän kerra. Seuraavaks se voiski ottaa parempii vaihteeks, jos se joskus vaiks opeis.
Hei, kliffaa siivouspäivää, jos teilläki on semmone. Huamisee!
---------------------------------
Vincent, meillä pitäisi - siis nimenomaan pitäisi - olla siivouspäivä joka päivä!Päivän slogan: Ei hätä ole tämän näköinen, se on sininen ja kantaa virkapukua sekä pamppua!
Päivän biisi: Nightmare
Luettua: Jodi Picoult – Yhdeksäntoista minuuttia. Mitähän tästä sanoisi... jos suodattaa osan jenkkihömpästä tarjolla on raaka tarina esikoulusta asti koulukiusatusta pojasta, joka päättää ottaa oikeuden omiin käsiinsä. Ajankohtaista siis, tällainen ampuminen koulussa. Kuka tai ketkä ovat syyllisiä, kuka lopulta ampui erään henkilön ja muuta selvitettävää riittää. Myös vanhempien syyllisyys, yhteisön paineet mm. on kuvattu hyvin. Ikävä kyllä mausteena on vähän liikaa asiaankuulumatonta koristelua. Silti tärkeähkö kirja, koulukiusatut voisivat saada tästä jotakin irti! En oikein osaa suositella, mutta jos aihe kiinnostaa... tämä epäröinti lähinnä tuon ylimääräisen kruusauksen takia! Ja uusintaluennassa Peter Robinson – Pinnalla ja kätköissä, sarjamurhaaja paljastuu, mutta todisteita kaivataan. Ruumiitakin löytyy liikaa ja Banksilla riittää työtä asian lopulliseksi selvittämiseksi. Loppupaljastus onkin karmea ja irvokas, suositan jännäreiden kavereille! Kirja kantaa ihan loppusivuille asti, hyvä saavutus. Ja sitten päivän floppi eli Virpi Hämeen-Anttila – Kolmastoista lapsi, älkää lukeko, pliiz. Luulin, että en ollut lukenut tätä, mutta olen kyllä. Pahimman laatuista jaarittelua, tekotaiteellisuutta, kvasipsykologiaa ja hässäkkää ilman riittäviä kykyjä, sorry.
SATEEN ROPINAN MAUSTAMAA PÄIVÄÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti