Työaamu – ei jaksa, ei huvita, ei haluta. Koipia särkee edelleen, vaikka olen nukkunut ja lepuuttanut kaksi päivää. Epäreilua! Mikään ei tehoa. Ei kukaan haluaisi vaihtaa kehnoja koipia johonkin? En nyt tiedä mihin, vaikka säkilliseen punajuuria, tonkalliseen sieniä tai jotakin. Ne olisivat paljon käyttökelpoisempiakin.
Vietin nimittäin eilisen varsinaisia jämäorgioita lauantain jäljiltä, kasvismuonaa oli paljon ja hyvää! Lisäksi tein juuresspydäriä ison annoksen. Vielä jäikin, ainakin huomiseksi. Loppuviikosta onkin appelsiinitofun vuoro, luulen. Eväkset siis ovat järjestyksessä – mikään muu ei sitten olekaan. Matkat on tilattu ja vahvistettu, toivottavasti toimivat. Yksi poikkeama on jollekin päivälle otettava, postissa odottaa kirjapaketti. Höh, pakettikortti tuli perstaina. Vasta kun pääsimme Belgarionin kanssa torpalle ja kuka sitten enää jaksaa mihinkään lähteä. Enkä minä ainakaan käytä yhtään matkaani tuollaiseen, sehän on selvä. Jos matkat muutenkin ovat todella kirjaimellisesti kortilla. Kaikki ideat pitää hyödyntää; postissa käydä sillä 10 min. pysähdyksellä, Hakiksessa kotimatkalla, samoin Itiksessä ja muuta. Ei 9 matkaa riitä muuten mihinkään, johan niistä 4 – 5 menee pelkästään kauppa- ja kirjastomatkoihin, kele. Juu, valitan, vaikka on niiiiiiiiin hieno palvelu, kuten eräs Varastolla sanoi... Olen eri mieltä!
Eilen siis pelkästään nokostelin ja lueskelin kissin vieressä. Uskollinen Vinski tunkee viereen ja osaa varoa koipisia. Kun sanoo ”kissan paikka”, Vinski hakeutuu juuri sopivasti polvien kohdille lämmittämään. Lämpö on muuten tarpeen. Täällä on aivan stanallisen kylmää, patterit ovat jääkylmiä. Lämmitystä ei siis vieläkään ole! Minen tykkää. Palelen muutenkin jatkuvasti. Tiedän, että Varastolla on vielä kylmempää. Isot ikkunat ja lämpö pois (tai siis ääripienellä) koko viikonlopun, argh. Maanantaina saisi olla tumput kädessä, tai siis semmoiset kalamuijan hanskat. Jotkut kutsuvat kynsikkäiksi, minusta se on typerä sana! Ne ovat kalamuijan hanskat, nih kerta. Eilen jo istuin aamupäivällä täällä jonkin aikaa talvitakki päällä, että tarkeni. Sitten menin parin peiton alle ja nokostelin, se lämmitti taas vähäksi aikaa. On tämä yhtä kushelvettiä ja ns. talvi vasta tulossa. Apua, sehän tulee jo tänään! Tämä ei ala. Ei tämä kyllä halua mihinkään eteläänkään, mutta Keski-Juurooppaa en panisi pahakseni ollenkaan. Tai ulkosaariston karua torppaa, jossa on puulämmitys ja joku raavas mies apuna ,D Sähköt kyllä pitäisi olla ja toimiva nettiyhteys. En minä oikeastaan muuta tarvitsisi.
Jos ei kohta ala lämmetä, pakko soittaa huoltoyhtiöön ja kysäistä, onko tämä kovinkin tavallista vai ovatko patterit sökönä / ilmattava / muutettava huitsin viteliin koko torpasta. Mielikuvissa jo kävi, miten mainio tapa tämä on savustaa Welhotar ulos tästä residenssistä ,D Katselinkin jo kämppiä muualta, ei ole sopivia. Hinta / laatu / sijainti aiheuttavat ongelmia enkä minä halua Malmilta mihinkään. Kunhan nyt siis vain katselin, aikomuksena ei ole muuttaa. Paitsi jos se raavas mies jostain ilmaantuu ja ostamme saaren, tai edes puolikkaan, jopa torppa riittäisi.
No, mitään ei ole tapahtunut. Minä lähden kohta Varastolle ihmettelemään. Kylmä on!
------------------------------------
Purrrrrrrrrrrrrrrve, kavrut! Joohei, toi sanoo, ett on galsa. Vähän onkii, ku mä tulin partsilt, munkii tassunkat oli ihan jääkalsat. Toi kilju, ku mä menin viakkuu sitt. Höh, silläkii oli kylmä ja sitt me maattii ja goisittii aikastas paljo. Välill syätii. En saanu muut heekkuu ku uutta kissimuanaa ja hampulikaakkei. Ei niinku lisää mjunuaisii tai mitää. Sanottii vaa, ett sitt ku itelkii on jotai parempaa. Epist, mä tiän, ett paskastimettimes on mulle kaikkee. Sille ei kyll oo, hmph. Pitäs sanoo Pojall, ett noi ostais möhkölkii jotai semmost heekkuu, ett ottaa pakkasest molemmill samall kertaa! Joo, nii mun tarttee tehdä, tää ei vetele tää tämmöne. Yriti syädä eile taas kileikii, niit lehtei. Mami anto luvankii, ku ne ei enää sisäll näköjää kasva. En sitt syänykkää, menin partsill ja etin kuivuneit Tuija pudokkait ja vetelin niit. Ne oli kivan rapsakoit! Ton piti ottaa fotoikii, eikä se voinu ku mä vaa goisin. Sen mä myännän kyll, ett on mun syy. Ett tämmöseen pitää sitt tyytyy, ku se etti tualt. Mami sano, ett son keijukatti, ku meinaa lentää tsigaa kuut – möhkö on taas sekonnu >o<
Kliffaa viiko alkuu hei kaikill, kissinkoill nyt ainaskii!
Vincent, herkkusuu kylmätassunka!
Päivän slogan: Naisen on tehtävä, mitä naisen on tehtävä: pungerrettava Varastolle ns. tuottavaan työhön *muahahaahah*!
Päivän biisi: Rotestilaulu
Luettua: John Ajvide Lindqvist – Ihmissatama, Welhotar piti kovasti. Saari, jolla ihmiset ovat hieman outoja ja jolla tapahtuu. Pariskunnan tytär Maja katoaa oudosti ja avioeron jälkeen Anders muuttaa saarelle yksin. Oudot ja kummalliset tapahtumat jatkuvat. Saarelaiset eivät anna selityksiä, vaan suhtautuvat tapahtumiin oudolla ja kunnioittavalla tyyneydellä. Historiakin antaa kuulua itsestään ja mies oppii ehkä ymmärtämään merta ja sen outoja kutsuja, saarelaisten asennetta ja tapahtumia. Meri antaa ja meri ottaa. Sitä voi lepytellä, mutta siitä voi myös saada ikuisen harmin. Oikeastaan tämä on luokiteltu varmaan kauhuksi, mutta minä näen tässä paljon muutakin. Upeaa saaristolaiskuvausta, merta, kaikkea tuttua ja mielenkiintoista. Tiiliskivi, johon meni melkein koko päivä aikaa, toki nokosten välissä. Welhotar suosittaa – tämä voisi olla omassakin hyllyssä. Tykästyin kovasti =D Tämä on myös niitä kirjoja, jonka voisi hankkia ihan alkukielellä, olisi varmaan vielä mielenkiintoisempi, harkintaan heti!
VIELÄ AINAKIN KISSIKENKILLÄ, VAIKKA LUNTA TULISI...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti