Sanon nyt ihan suoraan kuulkaas: Parempi Polkan plokissa kuin olumppialaisten seurassa! Tosi on – vaikka samaa toistoa tämä blogi tietysti jatkaa. Mutta meneekö niissä kisoissa muka paremmin, täh? Ei tietääkseni, saan aamurapon niistäkin aina ensimmäisen tupakkatauon aikana nimittäin. Ei tarvitse itse seurata mitään kuvalaatikosta tulevaa, kun kaikki kuitenkin kerrataan ja kerrotaan – suht lyhyesti jopa. Ja kommenteilla varustettuna, että tietää, mitä voi sitten ajatella asiasta. Hyvää palvelua ns. työkavereilta, eikö?
Taksot ovat kulkeneet kohtuullisesti (no, tämän kirjoitettuani ongelmia tulee – tiedetään!), mutta kiroilevat aivan liian tiukkoja siirtymäaikoja. Esim. keskustasta Pazilaan 7 minuuttia ruuhkassa, Herttoniemen rannasta Pazilaan 11 minuuttia samassa iltapäiväruuhkassa... melko epäinhimillistä toimintaa. Mutta kun Matkapalvelukeskuksen ”kone” näin laskee, on toimittava niin. Ja keikastahan ei kieltäydytä... Lisäksi muuallakin sivukadut ovat täyttä perunapeltoa. Karmivia tarinoita kuulee pyörätuolilla liikkuvien avustamisesta yli jäätiköiden ja lumivuorien sekä yleensäkin näistä piha-alueiden kunnossapidosta. Meilläkin on jo hankalaa minun mielestäni, mutta olemme kuulemma vielä siitä paremmasta päästä pihoja =O
Ai niin, se eilinen miitti! Just ja joo – kyllä se nyt on vain niin, että Eräs IT-Firma tekee tiliä tässä hommassa. Net hoitaa koko Varaston hallinnonalalle tämän saman jutun nimittäin! Tai ainakin aikovat hoitaa. Hemmot eivät edes ymmärtäneet, mistä me puhumme ja mitä me haluamme (onneksi meitä loppukäyttäjiä oli edes tässä palaverissa paikalla jokunen) lopputulokselta. No, jonkinlaista demoa pääsee kokeilemaan aika piankin, grrr. Jouduin lähtemään miitistä kesken pois, ilmoittivat sen loppuvan 14.30, mutta asiaa jäi vielä. Harmitti, mutta en enää voinut perua taksoakaan. Onneksi kaveri jäi paikalle ja lupasi hoitaa terveiseni perille, me kun jo etukäteen ehdimme puhua jonkin verran asiasta. Jos kaikki menisi, kuten met toivomme, ns. lopputyöt helpottuisivat huomattavasti ja veisivät paaaaaaljon vähemmän aikaa. Nyt niihin nimittän tuhlaantuu aivan turhan paljon aikaa ja vaivaa, soheltamista, kopieeramista, turhaa puuhaa kaikkinensa, osa tehdään siis käsin! Hei, tähän maailmanaikaan ,D Lopputuloksesta ei siis ole vielä mitään tietoa, mutta osaa pääsee tosiaan demoamaan jo aika pikaisestikin. Yllättäen mukana oli atk-pääkallonpaikaltamme aivan järkevän oloinen leidi. Ihmeiden aika ei siis ole ohi *virn*. Täytyykin heti mennä kuuntelemaan, mitä loppuyhteenvedossa päätettiin.
Töitä vaan riittää, ihan kiitettävästi, ziitosta vaan! Upo ruoski silloin heti alkuunsa porukan ja vielä uudelleen vuoden alussa sekä kehityskeskusteluissa siihen malliin, että kaikki tekevät töitä kuin henkensä edestä. Toisaalta, monilla on myös paljon lomia pitämättä ja tämä tietty vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin, hmph. Welhottarella on seuraavaksi ihan vähäsen lomaa maaliskuun puolivälin tienoolla, merkkasin sinne ylipitkän viikonlopun - muistaakseni. Sitten huhtikuussa myös vähän lisää. Toukokuussa pidän loput lomat, pitäisi tulla melkein kaksi viikkoa ;DDD Ei, en edelleenkään ole menossa mihinkään. Mutta jos vaikka joisi viinaa (kuten te kaikki luulette)! Tai jotain. Tod.näk. jotain.
Eikö olekin härnäävän veemäistä tajunnanvirtaa tämä tämmöinen? Siksi minä menenkin polttamaan reilusti tupakkaa parvekkeelle ja ihmettelemään Malmin menoa ja omia ikäviä ajatuksiani erinäisistä asioista!
Purrrrrrrrviska, kaiffat! Tajusha möhkö sentäs jo jotai, mä sain meinaa eilittäi donarii. Ihan kunnollist ja oikeet donarii. Tiädä mikä tohon meni, se keitteli semmost isoo kattilallist jotai haisuvihanneksii eväksiks. Sitt se vaa paahto leivän ja avas donaripuukin >o< Ja mä sain pualet ainaskii, njam. Arvatkaas oliks heekkuu ja arvatkaas aloinks mä goisiin melkee heti. Vaiks kyll mä ensteks tsiigasin, ett jos sill ois viäl jääny sitä tai avais vaiks toisenkii puuki. No, nii hömelö sekää sentäs oo. Eli menin goisii ja möhkö väitti taas, ett mä kuarsin ku aikamiäspoika ainaskii. No entäs sitte, ittekki se juttelee kaikkee unissaa. Ai ett ei ois saanu muka paljastaa, no mitäs sanoo must sitt kaikkee, nih kerta. Eikä hei taaskaa fotoi, laiska son. Mitää enää tee; lukittaa vaa, duunaa safkaa ja skrivailee kaiket ehtoot ja aamut. Mun kaa sitt sänkyss vaa paijattaa ja juttelee. Tollase se jostai löys sitt, kai se käy? Tsihih, melkeen ku mä, eiks? >o<
Vincent, sinä kuorsaat ja kovaa!
Päivän slogan: Lupausten ja ns. ystävyyden pettäminen on pahinta mitä minä tiedän.
Päivän biisi: Disappointed
Luettua: Kari Häkämies – Rehelliseksi tunnettu, just, se lievästi kohkattu dekkari siis. Poliitikko kirjoittamassa dekkaria ei ole siis uusi asia, mutta koto-Suomessa ilmeisesti on. Aika turhaa, siis tuo kohkaaminen. Dekkarina tämä ei ole kovin kummoinen eli mitään hirmuista jännitystä tästä ei saa aikaiseksi. Oikeusministeri on murhattu ja asiaa selvitellään vaan... Sen sijaan paremmin kuvataan poliittista päätöksentekoa sisältäpäin, kytköksiä, jännitteitä, hyvä veli –järjestelmää yms. Siinä kaveri osuu kohdallensa, lievästi satiirinomaisin keinoin. Ei paha, mutta en tätä dekkarina menisi hetioitis suosittelemaan. Mutta jos kohdalle sattuu, kannattaa lukaista pois kuleksimasta. Kannattaisikohan aloittaa seuraava opus, siis herra kirjoittajan tarkoitan! Olisi varaa siirtyä enempi sinne jännityksen puolelle nimittäin. Valerie Tong Cuong – Pariisissa, sattumalta. Viiden ihmisen kohtalot risteävät helteisessä Pariisissa. Ruuhkaan jäänyt takso, metron alle hypännyt kaveri, fillarionnettomuus ym. saavat yhteen ihmiset, jotka löytävät toisensa ehkä uudelleen... Melkoiset vinkeä (ja lyhyt sekä helppolukuinen), älykäs tilannekatsaus erään iltapäivän tapahtumista. Tykkäsin, suosittelen lyhyiden tarinoiden kavereille, jotka kuitenkin haluavat myös älykästä juttua!
TÄMÄ AIKOO PURGERTAA VÄKISIN VARASTOLLE!
PS: Pahimmat väninät unohtuivat jonnekin, saapi repiä tästä eli väni-väni-ahi-ahi-kipu-prle-tana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti