Nyt SE ON TÄÄLLÄ! Se uusi sänky, jos ihan vähän saa hehkuttaa. Se on ihana. Tämä nukkui kuulkaas kuusi (-> 6) tuntia heräämättä välillä ja herätäkin oli pakko vain siksi, että lonkkaa juili niin prleesti, ettei enää kestänyt goisia. Tosin unetus saattoi johtua myös silkasta helpotuksesta. Tämä on tyytyväinen nyt, ainakin tuotteeseen siis. Sänky on hiukan normaalia korkeampi, joka alkaa näin vanhukselle olla jo aivan tarpeeseen. Lisäksi petarin kolous (siis siinä on ikäänkuin piikkimattoa loivassa muodossa ,D) tuntuu aika vinkeältä, mukavalta siis. Juu eli tykkää kovasti *pus*, ihana, upouusi sänky. Niin muuten pitää kissakin ja kaksi ei voi yhdessä olla väärässä, eihän?
Tarinahan alkoi heti eilisaamusta, jolloin Sotka viestitti tekstarilla, että sänky on tulossa. Sen jälkeen seurasin kuljetusliikkeen sivustoa, josta voi tarkistaa ostoksensa toimitustilanteen. Ja kas, sinne se ilmestyi Welhottarenkin nimi heti iltapäivän ensimmäisiin kuljetuksiin. Soittivat asiallisesti puolisen tuntia ennen tuloaan, ehdin laatia isomman huoneen tyhjäksi (huonekalut siis laidoille) ja laittaa vanhan sängyn noutokuntoon eli riisua sen – näyttipä se muuten karmealta. Tästä plussat, että siis ilmoittavat oikeasti, milloin ovat tulossa. Tuli kaksi kaveria, hyvin nuoria ja tehokkaita. Siinä ei kuulkaas kauan mennyt, kun sänky oli riisuttu muoveistaan ja kasattu, vanha sänky viety pois ja uusi laitettu nätisti kohdallensa. Siistejä ja mukavia nuoria miehiä, kova kiire heillä näkyi olevan. Kysyin asiaa, kertoivat, että illassa saattaa mennä parhaimmillaan jopa 10 (!) sänkyä, siinä klo 16 – 22 välisenä aikana siis. Se kyllä näkyi, ammattimiehiä, sano. Tämä oli tyytyväinen kavereihin ja heidän asenteeseensa – ei mitään turhaa, vain ammattimainen tehokas työ ja jälkien putsaus (josta aina jaksaa olla yhtä iloinen). Mutta edelleen ihmettelen, mistä tämä sänky nyt näin yhtäkkiä löytyi? Siis tiistaina ei ollut yhtään keskusvarastossa eikä muuallakaan ja äkkiä se keskiviikoksi tuli jostain... No, asiahan ei minulle kuulu, mutta kun kuittasin lähetyslistaa, siinä oli merkintä jostakin häiriöstä ja jonkun piti tarkistaa jotakin jne. Eli kuljetusliike on ilmeisesti tössinyt varastossa tahi Sotka omassa varastossaan. Jutusta jäi vähän ikävä maku sinänsä. Se, ettei voi luottaa näihin sovittuihin ja jo maksettuihin kuljetuksiin! Onneksi olen nyt lomalla eli pystyin olemaan paikalla heti heidän tullessaan... toisaalta, normiterve olisi saattanut sopia jotakin tärkeääkin menoa seuraavalle päivälle jne. Että tähän tämä ei nyt ole tyytyväinen, varsinkin kun selitykset ontuivat ja syytettä vieriteltiin yrittäjältä toiselle! Tärkeintä kuitenkin, että se sänky tiesi paikkansa =D
Päätin juuri äsken, että en minä ainakaan tänään mihinkään koipi-rtg:n lähde edes yrittämään. Ei huvita eikä todellakaan huvita. Taidan nauttia tuosta sängystä tänään ihan koko rahan edestä. Eli katsastan ensin ajan uusvanhalle omisarvikselle ja sen perusteella käyn sitten rtg:ssä, kuvat lausutaan vrk:n sisällä, joten se ei ole mikään isompi ongelma. Lisäksi Arvaustalossa on rtg:ssäkin jonotussysteemi, joten sinne vain heti aamulla, niin ei menisi työaikaakaan pahemmin hukkaan. Jep – niin minä teen!
Eilen tuossa sängyn tuloa odotellessa päätinkin sitten taas repäistä ja tein yhden pienen kotihomman eli sen perinteisen -> pesin saunan ja kylppärin *huoh*. Se ei kuulosta isolta hommalta, ehkä suurimman osan aikaa vie tavaroiden tyhjäys, että pääsen käyttämään suihkuja ja moppia täpöllä eikä tarvitse varoa suuremmin. Hyvin tuli kuulkaas taas putsittua kissaoksut saunan puolelta ja kaikki se omituinen pöly kylppäristä, joka ei koskaan tartu imureeratessa mukaan. On mukavan puhdasta ja raikasta *kehuu itseään*. Samalla pesaisin yhden ison päällisloihkanan käsin, ettei siihen tulisi enää lisää kissinkarvoja (niistä juuri yritin päästä eroon pesemällä). Kissi pölisee nyt aika pahasti ja näyttääkin vähän koinsyömältä vanhalta muhvilta... reppana!
Postista tulikin sitten Favopticin uudet kokeilusangat, jee. Aika mukavia uusia malleja tarjolla, tämä tykkäsi. Nyt on vain ongelma, otanko monitehot vai kahdet klasit. Mietittyäni pääsin siihen, että otan monitehot ja lukulasit. Syystä että meikäläinen lukee paljon sängyssä! Silloin olisi hyvä olla kestävät pelkät lukulasit käytössä. Monitehot taas töihin ja muuhun käyttöön. Eikä tulisi edes kalliiksi, kun nuo yhdet ale-sangat ovat kuni karkkia vain ja sopisivat Welhottarelle oikein hyvin lukuklaseiksi. Muuhun käyttöön tulisi sitten varsinainen retromalli ,D Ans kattoo, tämä vaatii vielä Belgan mielipiteen ja hänen vakaan kätensä merkitsemään oikeat katsantopaikat. Mutta tilaus tulee varmaankin tehtyä! Laskin, että tästä hupista selviää 120 juurolla kaikkinensa eli ei paha minusta.
Hah, minähän se vasta kuluttajaksi olenkin heittäytynyt pitkästä aikaa. Toisaalta, nämä hankinnat ovat välttämättömiä. Sängystä on minulle makuupaikkaa tod.näk. loppuiäksi. Lasit taas ovat pakkohankinta, jos haluaa nähdä jotakin ilman siristelyä ja manailua. Oikeasti – veronpalautukset riittävät lähes kokonaan näihin hankintoihin... Juu, kyllä ne klasitkin on nyt juuri hyvä hankkia, sitten on sekin tehty. Tämän päätöksen kunniaksi menen kippaamaan pari klasillista vitamiinijuomia.
Purrrrrve, kaiffat! Hei, tääl tapahtu eile jotai kauheet. Siis kesken mun unejen toi tuli ja vei mut basee ja pisti oven kii. Lisäks bases oli iha vetist ja mä aloin huutaa, ett mä en oo taatust tehty mitää. Ja sitt alko kuuluu iha hurjii äänei ja ihmisii ravaa ja kaikkee. Ja mä huusinvikisin, ett tahon mukaan tsiigaan mitä tapahtuu. Mutt sitt mä muistin, ett oliha mami sanonu, ett tulee uus sänky meill, ja ett sillon mä en voi olla mukan siin duunaas sitä kondiksee ja pomottamas, niinku yleensä. Ku sen tua iha viaraat äijät ja mä oisin vaa tiälä. *hmph* Mä loukkaantusin kyll, mutt sitt pääsinkii heti koklaa tota sänkyy mamin kaa ja siin olikii iha älden hyvä goisii, viäl parempi ku vanhas sänkyss. Ja sitt mami teki meill donarileivät, siis niinku ett mä sain hirveen kasan mun heekkudonarii ja kaikkee. Nii ni nyt mä oon ihan tyytyväine. Ai ett mä oon koinsyämä taas, tota, no ihan vähän. Must lähtee semmosii tupsukoit, tiätteks. Enkä anna mamin haajattaa, en varpist. Nii ett eile tapahtukii meill ihan kauheest kaikkee! Tota, joku meemi-haaste –judeka, sano mami eikä me yleesä vastata näihi, ett tää on ihan poikkeus. Eikä mekää haasteta ketää megee. No täss on nyt neljänne kansio neljäs foto. Ja tiäteskii siin oon mä ja ihan parhaimmillaa viälä. Mä yritän selittää just mamill, ett mä ehottomast tarviin jotai heekkuu tai ainaski kissinkaakkei, nih kerta.
Kliffaa torjantait hei kaikill, mä meen takas sänkyy!
Vincent, sydämeni eräs valittu ;D
Päivän slogan: Onni on uusi sänky, josta myös kissa pitää =D
Päivän biisi: Kurjuuden kuningas. Samalla tässä onnittelut aina yhtä hyvälle Handelle tämän johdosta!
Luettua: Frederick Exley – Luuserin muistiinpanot. Ehdottoman suositeltava muka-elämänkerta oman elämänsä luuserista. Luennassa toista kertaa, koska Welhotar piti tästä ja suosittelee muillekin epämääräisen ja härön kirjallisuuden kavereille! Sopisi kyllä omaankin hyllyyn... Jahas ja tiedoksi, että kirjakevät (!) on jo alkanut. Kirjoja tipahtelee harvakseltaan postiluukusta ja sehän meikäläistä kovasti ilahduttaa ;D
WELHOTAR LEPUUTTAA EDELLEEN – NYT UUDESSA SÄNGYSSÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti