Ihmeiden aika ei ole vielä ohi! Sain yllättäen Hörhön avittamaan eilen kirjasto- ja kauppareissulle, ei paha. Sain siis tehtyä kunnolla ostokset eli melkoisen riittävästi tavaraa tuli mukaan. No, kirjoja EI toki ole koskaan tarpeeksi, mutta kotona odotti pakettikortti ja ainakin yksi opus on luvattu lähettää. Ehkä sekin tulee jo ensi viikolla. Liiterimme on täysremontissa, joten kaikkea taravaa ei löytynyt *hmph*. Belgarion saa tuoda tullessaan pari aivan olennaista tarviketta. Hän oli kovin kiinnostunut lauantai-lounaasta ,D Tarjolle ajattelin lohipulleroita, riisiä, raguunaporganoita, sieni-juustokastiketta, tuoretta paprikaa mm. Jälkkäriksi mustikkakakkua? Eikö kuulostakin epäilyttävältä – Hörhökin ilmeisesti tulee saamaan ruokaa. Pitäähän mies jotenkin palkita avusta. Malmilla näkyikin eilen tuttuja oikein enemmälti, omituista. Välillä ei näe ketään, sitten samana päivänä törmää kaikkiin mahdollisiin ihmisiin.
Varastolla sain työsuman purettua lopultakin siihen malliin, että ei pelota mennä maanantaina takaisin. Hyvä minä! Sen verran kiirusta kuitenkin on pitänyt nämä päivät, että koivet olivat eilen illalla aivan äärikipeät enkä pystynyt enää iltayöstä kävelemään kunnolla. Etenin hyvin, hyvin hitaasti seinistä ja huonekaluista kiinni pitäen. Sattui, sattui kovasti.
Josta sitten siihen reumatologiin. Prleen akka ottaa vastaan vain iltaisin ja tosi harvoin. Eli hän on näitä rahaa ahnehtivia lekureita, jotka tekevät keikkaa keikan päälle useammassa eri paikassa – ai että minä inhoan tällaisia ihmisiä. Jätin ajan varaamatta. Ensimmäinen vapaa aika olisi ollut tämän kuun lopussa, eräänä torstai-iltana klo 17.30. Ei käy, ei vain varsin käy. Mitä minä teen siihen aikaan keskustassa? En jaksa kökkiä Varastollakaan klo 17 asti, en taatusti. Eikä minulla ole mitään tekemistä Kampin ostoshelvetissä, jota inhoan aikamoisen pahasti. Eli jäin miettimään, milloin minä muka voisin ajan sopia. Lomapäivälle? Jolloin kokonainen päivä menee pilalle sitä iltaa odotellessa... On tämä ihan oikeasti hankalaa, kun vielä pitää laskea taksomatkat, prkele.
Kävin sitten eilen hampilekurissa, yksi hankala paikkaus. Ei kuitenkaan kipeä. Mutta ne valmistelu- ja lopputyöt ärsyttivät ilmeisesti joko sitä tai viereistä hammasta niin, että nyt riipii kunnollinen hammassärkykin. Tai sitten siinä on joku fiba! En tiedä... täytynee odotella ainakin nyt viikonlopun yli. Jos tilanne ei parissa päivässä parane, pakko soittaa ja kysyä mitä tehdä. Vielä yksi aika on sinnekin, hah, Vappuaattona keskellä päivää! Oikein sopivaa Welhottarelle.
Uudet naapurit ovat melkoisia juhlijoita – etkot otetaan kunnolla kotona alkuillasta ja takaisin palataan tässä klo 4:n jälkeen. Sen jälkeen alkaa sitten riita tai ”parisuhdekeskustelu”... mielenkiintoista. Samoin yläkerrassa käytiin äsken itkuhuutokeskustelua jostakin, myös kapakista palattua. Olin nimittäin hereillä, kun ovet alkoivat käydä ja hissi liikkua. Parikin lähikapakkia sulkee ovensa sopivasti klo 4 ja sen jälkeen alkaakin tapahtua. Minä kun olen siihen aikaan yleensä keittelemässä kaffetta, voin sopivasti seurata rapun tapahtumia *udekas*. Ei tässä muuta, mutta yleensä vain kuuntelen sitä, aletaanko jotakuta heitellä seinään eli pahoinpidellä. Olen nimittäin täysin valmis soittamaan poliisit paikalle aika vähäisestäkin kiinnikäymisestä. Kenenkään ei tarvitse omassa kotona kärsiä väkivaltaisuudesta, ei tod!
Ei, ei minulla kuulkaas ole tänäänkään mitään radikaalia kerrottavaa. Ohoh, yläkerrassa ilmeisesti kaatuillaan... outoja ääniä... Ei siellä mikään hätä tunnu kuitenkaan olevan. Niin, siis, minä nyt olen van tällä hetkellä melkoisen tylsällä päällä. Odottelen kipumömelöiden vaikutusta ja lueskelen soffalla. Menen siis jatkamaan näitä tärkeitä toimintoja! Ja toki vakoilemaan naapureita ;D
Kävinkin ottamassa kunnon lisäunet eli pari tuntia =O
EHDOTTOMASTI ILMAN KENKIÄ TÄNÄÄN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti