Ähh, olipa äärimmäisen tylsä sunnuntai. Päivä kului lähinnä lueskellessa ja kuunnellen sekä katsellen lumien sulamista. No, ihan kiva niinkin. Sain myös kylppärin siivottua! *taputtaa itseään päähän* Reipas minä, pakko kehua itse, kun muut eivät kehu. Kissikin närkästyy aina siivouspuuhista.
Minun puolestani nämä pyhät tod. saavat jo loppua, ziitosta vaan. Tämä päivä vielä ja huomenna onkin arkinen lomapäivä. Jospa inventoisi vähän vaatevarastoja, ehkä jo voisi siirtyä himppasen kevyempiin versioihin? Siis jättää alimmaisen paidan pois ,D
Tämä päivä taitaa edelleen mennä vielä hänekseen eli makoilua ja lukemista. Jotakin ruokaakin pitänee taas vääntää. Tofuwokki nimittäin syötiin eilen pois – Hörhö piti siitä. Söi ensimmäistä kertaa eläessään ns. itse tehtyä tofuruokaa ja kääntyi melkein heti. Ainut ongelma on kuuleman mukaan se, että asunnossa on hankala värkkäillä isompitöisiä ruokia... No eihän tuo isotöinen ole, marineeraushan sen ajan vie. Eli Hörhön on ensin hommattava mausteet ja soijat sun muut tärkeimmät emmeet. Hintaa hänkin piti erittäin kohtuullisena ja makua parempana kuin lenkkimakkaraa – ja se on kuulkaas malmilaiselta hörhöltä jo kovasti iso tunnustus se!
Alkaa taas ahittaa. Nimittäin uusomisarviksella on taas ja jälleen huomenna soittoaika, jos hän on nyt sitten tervehtynyt. En tiedä, mitä toivoisin.... ehkä sitä, että on ollut kunnolla sairaana. Ihan vain siksi, että ymmärtäisi kipuja ja särkyjä paremmin. En minä ilkeä halua olla enkä toivo pahaa, mutta se ihminen ei kyllä tajua esim. akillesjänteiden kivusta hevon humppaa eikä fibrotietouskaan hyvältä näytä! Jotakin minun on oikeasti asialle tehtävä, ei voi olla totta, että ihminen haluaa ajaa ainoan jotakuinkin toimivan lääkitykseni kokonaan alas? Eihän?
Sen jälkeen alkaakin ahittaa loppuviikko ja tulevat työkiireet. Toisaalta voin alkaa laskea päiviä seuraavaan lomaan. Seuraavaksi olen siis virallisesti lomalla Työn Päivästä pari viikkoa eteenpäin ;D Ei paha, minusta! Sitä minä nyt taas oikein odotan, vaikka mitään ei ole vielä tiedossakaan. Sille ajalle minulle on jopa luvattu ihan oikea sijainen töihin... Eräs toveri ehdotteli retkeä Pärnuun ja sekin saattaisi jopa tulla kyseeseen, jos koipein kunto sen sallii. Lisäksi olisi paljon kotihommia tuolloinkin, parvekesellaisia enimmäkseen. Nyt en ole vielä aloittanut partsilla mitään – liian märkää, kylmää jne. Ja luvattiin kyllä lämmintä, muttta kokemukseni mukaan se tarkoittaa vielä takatalvea eli pakkasta ja mahd. jopa lunta vielä jossain vaiheessa.
Eli tänään minulla ei ole yhtään mitään rapottavaa, siksi tämä raponenko eli hyvin pieni rapo... Menen keittelemään toiset aamukaffet ja nauttimaan reipastuttavaa (?) vitamiinijuomaa.
PÄÄSTÄINEN LOPPUU ONNEKSI KOHTA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti