Niin on väsy ja raihna, että ensin ajattelin kjtt tll tvll ja ilmoittaa, että OSTAKAA ITSE, PRLE SOIKOON NE VOKAALIT! Sitten päätin, että näin vuoden viimeisenä päivänä tuo olisi vähän liian julmaa. Jos joku on vaikka aloittanut jo naulaamaan eli rännäys on lopputuleman kohteena.
Ette nimittäin usko; täällä nökötti taas eilen. Oikein pirullisen pluikas keli, nuori hurjapäinen kuski, joka ei ollut täältä kotoisin ja hiukan hirvitti jo minuakin. Kaveri nimittäin ohitteli reilusti ylinopeudella, holtittomasti vielä ja piti ilmeisesti aikataulustaan kiinni *huh*. No, päästiin kirjastolle, tämä jättää minut umpihankeen. Nykyisin invataksien ohjeena on ihan ensimmäiseksi avata ovet, avustaa henkilö tarvittaessa ulos, avittaa kassien ym. kanssa, kuten varmaan kerroinkin aikaisemmin. No, tämä ei liikahtanutkaan. Minä pungersin itseni ja jumalattoman ison kirjakassin sitten suoraan kinokseen. Ja kas – kirjaston pääovi rempassa. Ei kun kiertämään rakennusta. Phuuuuuuh.
Onneksi kirjastoleidi oli se mukavin, minunoloiseni, jonka kanssa on kaveerattu aikaisemmin. Sain jopa joululahjan (enkä kerro mitä, koska siitä tulisi taas sanomista) – ziitosta vaan, mukava kun kanta-astu... ei kun siis kanta-asiakasta muistetaan! Sitten hän kysyi, voisiko suositella yhtä kirjaa. No, minulla sattuu olemaan ao. kirja jo hyllyssä ja muistutin, että se löytyy myös sieltä toisaalta. Sitten joristiin lisää opuksesta, hän oli oikein ihastunut siihen btw. Löytyy täältä siis. Suositan edelleen kaikille. Hups, nyt on tainnut käydä niin, että en ehkä olekaan esitellyt sitä lokissa, anteeks. Haku kirjan nimellä tuottaa hyviä tuloksia kuitenkin!
Ja sitten, on muuten noloa tunnustaa, mutta sain lisää kirjoja. Katsokaas kun kirjastossa on se ”ota ja jätä”-arkku, minähän otin *nolo wirn*. Sattui vaan olemaan pari opusta, joita olen vähän kaipaillut joskus. Eihän sitä v o i olla ottamatta niitä hyvään kotiin talteen, eihän? Jospa minä puolestani sitten vapauttaisin joitakin omia opuksia eteenpäin vaikka lomallani, lupaan... Tuota, ihan siitäkin syystä, että tuleva kirjakevät on melkoisen messevä ja listoja on laadittu jo sinne sun tänne <3
Kuvassa minä siis kellun söpösti kesäisillä aalloilla – kirja on rannalla =D
Ruokakaupoissa oli jo pieni kushelvetti päällänsä eli perheitä, mammuja jne. taistelemassa niistä lihavalmisteista ja vastaavasta. Ihan kuin ruoka taas olisi kohta loppumassa. Minulla oli tavisostoslista kissanmuonineen. Kassalla osutin itseni itämaisen leidin perään, jonka ostokset olivat myös hyvin tavikset: nuudeleita, jauhoja ja herkkusieniä. Minulla nyt oli ihan pikkuisen enemmän. Eli nopeasti jono meni sitten meidän osaltamme. Mutta nuo lökäpöksyteinarit, pirskatti soikoon. Juu – ei pitäisi olla raketteja, mutta niitä ne vaan ampuilivat niin, että sai väistellä alas putoavia jämiä. Argh ja ihan näkösällä vielä. Ei muuten mitään, mutta se oli jo muillekin aika vaarallisen oloista touhua.
No, sain ostokseni, sain toisetkin ruokaostokseni eikä mitään ylimääräistä tarttunut mukaan. Ei toki... Taksokin tuli ajallaan, tuttu ja kiva mies, joka kantoi kassini hisille asti. Olin ystävällinen, kiittelin ja toivottelin jopa vuoden vaihdetta. Mies meni hiljaiseksi – näin sitä Polka osaa yllättää halutessaan *muahahahaaaaaaaaah*.
Kotoon päästyä olikin susinälkä, heikotti jo torilla odottaessa. Pari kassia tavaraa jääkaappiin, osa pakkaseen sekä kirjat framille ja tekemään pikasaladoa. Fisusalaattia ja ruis-seesam –näkkäriä, njam. Ja sitten soitti Hörhö, joka kävi tuomassa lääkettä *köh*. Sai samalla ihan pienen avaralainan sillä puheella, että jos ei 4.1. ala maksu muistua mieleen, minä menen ja muistutan. Siitähän ei taas mitään hyvää seuraa, kuten hän toki jo tietää. Onneksi sovin jo hänen soittaessaan, että ei edes riisu kenkiä. Sen verran olin väsy ja pahapäinen, että en olisi taannut rauhallista keskusteluhetkeä.
Loppuilta kuluikin taas hyvän kirjan ja nettailun merkeissä. Eli en saanut mitään järkevää aikaiseksi. Varastolla oli niin kiirus, että olin väsy jo lähtiessäni ja hätäiseen sain yhden nipun pois pöydältäni. Kun vein jo takki päällä lähtevää postia, työkaveri kiikutti lisää hommia pöydälle. Veemäisesti hymyillen ilmoitin, että on se kiva aloittaa aamu, kun tietää olevansa tarpeellinen – ihanaa, Varasto, ihanaa! Eli kohta Polka menee äärikipeänä. Koivet ovat taas ranskanpullat patongilla, juilii ja kolottaa. Selkä kirkuu olemassaoloaan ja oikeaa jalkaa pingertää varpaista perslihaksiin asti. Ei hyvä.
Tahtoo kaffetta. Tahtoo mömelöt ja heti! Muuten saa itkuhuutopotkuraivarit eikä tästä(kään) päivästä tule yhtään mitään.
HEAD UUT AASTAT KÕIGILE BLOGILUGEJAILE!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti