Haa - olen päässyt töihin asti. Mahtava suoritus. Kannustusjoukot huokaavat helpotuksesta ja odottavat iltapäivän koetusta. Itse kumartelen ja niiailen ympäriinsä tyytyväisenä itseeni. Bussikin oli ajoissa, tottakai, oli se mukava naiskuski - selvästikin HÄN on aina minuutilleen aikataulussa ,D
Otsikosta. Suosikit. Tuli tuossa illalla taas tsekattua blogilistaa. Varsinkin tätä kuumimmat nousijat. Ja kääk - taas neulepolkkaukset nostivat päätään oikein huomattavasti. Pelottavaa. Joku muukin jo jossakin blogissa ehdotti, että pitäisi lisätä kuvaukseen "Tämä ei ehdottomasti ole neuleblogi", ihan noin periaatteessa kannatan. Toisaalta, en nyt mitenkään halua olla ilkeä, mutta sitten oli taas eroa ja ihmissuhdeongelmia (kelläpä niitä ei olisi), urheilua (kääääääk) ja tuunausta (hmmmmmmm). Eikö meikäläinen siis saisi lokata. Pitää ihkaomaa valituslokia. Koska tämä ilmiselvästi on valitus- ja kattiloki. Sivuten välillä kaikkea muutakin. Minua (meitä?) ei ole vielä kategorisoitu. Mikä kammottava vääryys...
Vääryyksistä päästäänkin taas työelämään ja koipiin. Miten minä keksinkään tuon mahtavan aasinsillan *ylpeänä nostaa töpselinenäänsä*? Kesä näyttää aika kamalalta. Nyt suurin osa porukasta alkaa jäädä lomille, toimintoja supistetaan kyllä, mutta se ei täällä näy millään tavalla. Eli käytännössä, hommia on yhtä paljon, 3 vkon ajan meidän pitäisi tämän alueen osalta tulla toimeen puolella miehityksellä. Kivaa, hei! Stadilta kun herui niukalti rahaa kesäsijaisten palkkaamiseen, mutta kun samaan aikaan yksi on pitkällä sairiksella ja toinen jää puolipäiväeläkkeelle, näihin ei juuri varoja tule. Tietääkseni. Joten yhä pienempi porukka tekee töitä yhä suuremman työmäärän alla. Tosin, itse Isopäällikkö on armollisesti antanut tarvittaessa luvan tulla töihin jopa lauantaina, jos on tarve. Ei, ei tietenkään maksusta. Lauantaina saa (HUOM! SAA) tulla töihin, korvaus tunti tunnista vapaana. Ja sitä vapaata on melko hankala sitten pitää. Mulla taitaa olla tällä hetkellä ikuvanhaa lomaa 39 pvää, sen lisäksi 10 pvää. Ois aika kiva pitää kerrallaan. Käytännössä vain mahdotonta. Ei silti - itsekin tykkään pitää lomaa pätkissä, silloin kun oikein kututtelee. Ja jos tuo jatko nyt 8.8. jälkeen ilmaantuu, jään heti lomalle 3 - 4 vkoksi.
Josta pääseekin toisella mahtavalla aasinsillalla sairauskertomuspuolelle. Kun nyt Jussin aikana oli 3 pvää vapaata, eipä ollutkaan juuri mitään ongelmia. Melko kevyt lääkitys riitti. Ja tänä aamuna koivet olivat nätit kuni pienellä possulla. Nou propleemia. Ans kattoo huomenaamulla. Raportoin tilanteesta välittömästi klo 6:n jälkeen. Sama koipiaika, sama koipikanava. Eli edelleen vastusta jyrkästi fysiatrin mielipidettä siitä, että turvotus aiheuttaa kipua. Ei ple, aina kun kävellessä on sattunut pidempään, jalka (vars. vasen) alkaa turvota. Mutta kun se hyyppä ei kuuntele. Lisäksi kun olen valitellut jo toista vuotta vaivaavaa trocanter bursiitta (lonkan tulehdusta), joka on jo diagnosoitu ja johon olen saanut kortisonia, joka auttoi, ei tämä hyyppä ota sitä mitenkään huomioon. Koska tämä on oik. puolella, joudun siis paljon enemmän esim. kävellessä rasittamaan vas. puolta ja tukeutumaan siihen. Samoin tämä kiva synnynnäinen selkävika rasittaa oik. puolta, eli oikea jalka puutuu kävellessä eikä toimi kuten pitäisi. Mutta väliäkös hällä, erikoislääkäri on aina oikeassa. Ja minä tietty typerys taas menin sielläkin avaamaan suuni ja poistuin raivoissani paikalta. Pitäisihän sitä jo älytä ja näissä hommissa, että lääkäri pitää varovasti johdattaa oikean diagnoosin eteen eikä kertoa sitä itse. Muutoin tulee henkisesti niin turpaan kuin olla ja voi. Sinänsä yllättävää, että työarvaushuollon edellinen lekuri oli samaa mieltä minun kanssani. Kun kerroin tämän taas fysiatrille, hän sanoi, että ei tuommoista olekaan...Siis minulla ei voi olla kipuja hermo- ja jänneperäisistä syistä. Ei, vaikka toinen lääkäri on sitä mieltä. Voi =!"(¤¤# etten taas paremmin sano! No, tänään yritän taas työarvauskeskukseen aikaa. Pitäkää peukkuja, siis pystyssä, kiitos!
Puran raivon tasaantumiseksi Vincentin korpun tähän:
------------------------------
Purrrrrrrrrrrrrrmenta kaikki! Mä en tajuu tota mammaa! Mä nukuin hirveen kivoja kissiunia koko eilisillan. Ja sitten se meni nukkumaan, kun mä aloin piristyä. No, heitti se hiirtä pari kertaa, mutta meinas nukahtaa siihen. Mä lähdin vähän omille retkilleni sitten. Mutta 1.30 aikaan mulle tuli hirmu tarve saada äkkiä kalkkunaleikettä. Mun mielestä se on jo aamua. Ja kissalla on oikeus kalkkunaleikkeeseen, jos kissa niin haluaa. Se on kissojen TES:ssa sanottu, niih! Mä sitten joikaisin oikein kovaa mammaa hereille. Kun se lopulta nousi, niin arvatkaas mitä. Se ei ees laittanu valoja päälle. Se otti mua vähän niskasta kiinni ja ravisteli ja sano, että nyt loppu rutinat just siihe, että yöllä ei jolista eikä syödä. Siis otti musta kiinni!!! Mä loukkaannuin ja menin saunaan mököttää *raju kissamöks*.
Sitte aamulla se nousi kyllä 4 aikaan, vaikka mä varovasti jo puol tuntia aikaisemmin yritin purrrista sitä hereille. Mä en uskaltanut enää jolista, se ois voinut ottaa uusiksi ton öisen jutskan. Sitte mä sain leikettä. Mut vaan yhden. Mä sitte istuin surkeen näkösenä siinä toisella tuolilla pöydän vieressä ja katselin joka palaa, jonka se pisti suuhunsa. Sillä oli 2 voileipää, molemmilla 1 leike! Epistä. Se on niin iso, että se vois ihan hyvin olla kokonaan ilman leikettä ja antaa mulle kaikki. Ihan turha selittää, että se on liian suolasta. Mulla on iso vati vettä ja raksuja painikkeeks. Mä en nyt oikeen tykkää enkä ymmärrä! Kun mä sain sen leikkeen, mä menin parvekkeelle päivystään ja olin ihan hiljaa ja oikeen nätisti. Mammakin siinä jo huomautti, että nyt sais sitte leikkiä ja jolista ja vaikka mitä, mutta mä vaan olin ihan rauhassa kun mä huomasin, että nyt sitä alkaa jo vähän harmittaa. Mitäs otti mua niskasta? Mitäs ei antanu kun yhden siivun kalkkunaa? Mä taidan ottaa yhteyttä meidän ammattiliittoon, josko ne vois vähän jeesata ja laittaa ton mamman järjestykseen! *tiukka kissakatse*
Ja mun mielestä meidän kissojen täytyis pitää yhtä ja pakastaa toisiamme eikä noita apulaisia ja kotiorjia, Näkeehän sen tästä kuvastakin:
-------------------------------------
Joo, Vincent vähän loukkaantui yöllä. Mutta ei se kyllä oikein ole, että 1.30 aletaan hirmu jolinalla herätellä koko torppaa yhden leikkeen takia. Myönnän, otin niskasta kiinni ja pidin pienen puhuttelun. Ihan nätisti. Mutta kyllä Vincent silti loukkaantui. Toivottavasti pääsen jo iltapäivällä taas armoihin ja ollaan kavereita. Muuten ei ole ketään kaveria, sniif.
Mutta - tapansa mukaan perstaiset kiireelliset odottavat ja kierrätysviikko, joten hommia on niin pirskaleesti. Palataan siis astialle.
Päivän lekurimoka: Keskustelee potilaan kanssa tupakoinnista, mutta kirjoittaa: 10 vuotta ollut lopettamatta (no, voihan sen noinkin sanoa ,D).
Päivän slogan: Valheella on lyhyet jäljet, jollei käytä väärennettyjä henkkareita.
Päivän linkki: No, ei näillä rakennuksillakaan ole kaikki ihan himassa, eli outoa arkkitehtuuria. ;D
Päivän biisi: Summertime Blues.
MAANANTAITA KAIKILLE - MUISTAKAA, ETTÄ NYT ON VASTA VIIKON ALKU ELI OTTAKAA MAAAAAAHDOLLISIMMAN RAUHALLISESTI!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti