Kuten jo eilen lupasin, tänään seuraa siis astumista ja muuta siihen liittyvää. Opiksi ja ojennukseksi asiaan mahdollisesti lähiaikoina perehtymään joutuville *vinks*!
Eli - jouduin, piru vieköön, lähtemään duunista taas vähän ennen aikojaan. Syynä vain se, että arvoisa HKL, tuo yleisön palvelija, on ottanut käyttöön nämä kesäaikataulujen kesäaikataulut, eli juhannuksesta heinäkuun loppuun osa busseista ajaa vielä harvemmin. Käytännössä perehdyin siis useisiin asuma-alueisiin ja sain mahtavan kiertoajelun poikittain läpi stadin. Malmilta ensin 69:llä Pasilaan, josta vaihto 23:een. Tunnetusti molemmat ovat varsinaisia kiertolinjoja, jotka risteilevät sellaisia teitä pitkin, joita et ehkä tiennyt olevankaan. Aikaa meni ovelta ovelle 1 h 20 min!!! Julkimoilla! Tuossa ajassa olisi ehtinyt junalla jo harvinaisen pitkälle,> Myös henkilöautolla, tietty. Juu, juu. Olisin päässyt junalla keskustaan nopsasti ja sieltä vaikka ratikalla Ruskikselle. Mutta kun siinä olisi tullut sitä kävelyä, johon en kertakaikkiaan nykyisin pysty.
Päästyäni sitten Pohjallis- ja Kenkäkauppaan, joka onneksi on 23:n päättäri, pääsin itse asiaan. Onneksi jouduin odottamaan hetken. Näin nimittäin Tosi Miehen, vautsi, sellainen apuvälineteknikko, että olin heti valmis asioimaan Hänen kanssaan. Mutta ei, eipä käynyt tuuri *lähes nyyhkii*.
Minua palveli oikein pirtsakka tyttöihminen. Eli ensin stiflat veks ja sitten catwalkia eli näytöskävelyä, onko virheasentoja. Eipä ollut. Ja sitten itse astuntaan. Eli tytsä otti laatikot, joissa näytti olevan kuin vispipuuroa molemmissa. Tosin se oli ihan kuivaa ja miellyttävän tuntuista. Siihen sitten astuttiin, kumpikin jalka omaan laatikkoonsa, että jäi kauniit jäljet, joista hän sitten ne pohjalliset laatii. Eli ei vaikeaa, ei satu, ei mitään. Ja töhkä oli siis jonkunlaista kiinteytettyä vaahtomuovijauhoa. Yllättävän simppeliä! Pohjalliset, ainakin mulle, tulevat sitten paristakin eri materiaalista, koska kantaan tulee myös tätä iskunestoa akillesjänteiden takia. Ai niin, sen verran vielä, että ei näissä koivissa hänen mukaansa ole sen ihmeempää kuin aivan lievää keskiholvin madaltumaa, joka ei sinänsä vaatisi pohjallisia. Ongelmallisemmat olivat hänestä juuri nuo akilles- ja peroneuskohdat, koska tilanne on krooninen. Eli pohjalliset sopivat kaikkiin kenkiin, ne voi pestä ja päällisen väriksi voi valita mustan tai beigen. Itse otin varmuuden vuoksi beigen, kun käytän aika usein töissä valkoisia sukkia (stadi tarjoaa, kuuluu ns. työvaatteisiin ,D). Käyttöikä on 1 - 3 v. Tytsän mielestä jo parin vuoden päästä kannattaa tarkistuttaa tilanne ja tietty, jos tulee jotain erityistä tai alkavat tuntua epämukavilta tms. Se siis pohjallisista! Palvelu oli oikein reipasta, asiallista, mukavaa - jäi vaan harmittamaan, ettei se namupala ollut mulle tarkoitettu. Ehkä seuraavan kerran.
Ja sitten kenkiin! Myymäläpuoli on muuten auki sitten vain klo 16 asti, mutta tytsä päästi minut sinne, koska kerroin näistä matka- ja työaikaongelmista. Sain siis samalla kertaa hoidettua koko jutun. Kenkiä oli mummomallista ihan hyvän näköisiin citykenkätyyppisiin asti. Ei kovin paljon malleja, mutta minulle riittävästi. Eli valitsin ihan kunnon kävelykengät, joissa tarrakiinnitys. Itsellä on jo lähes saman malliset Eccot, joten nämä eivät ole mitenkään omituisen näköiset. Oli paljon muodikkaampiakin malleja, mutta nämä sopivat tyyliini ihan nappiin. Ja ah miten ihanat ovatkaan. Aitoa nahkaa, tietty. Mutta sen lisäksi löytyi korkeutta ja leveyttä just sopivasti (myös kannassa). Sisäpuolella sen verran pehmukevuorta, etteivät saumat tunnu lainkaan. Tässä mallissa oli irroitettavat omat pohjalliset, joiden tilalle sitten voi laittaa ne itselle teetetyt. Kotimaiset, laatutavaraa - ja kyllä se näkyikin. Hintaa en uskaltanut edes kysyä. Kun on VALTAVA valmiina, pystyin kerrankin valitsemaan ihan mitä vaan...Se hyvä puoli edes.
Lupasin kertoa myös näistä vollotuksista. Ensimmäinen itku pääsi tosiaan tuon tytsän edessä. Osansa oli varmaan niillä hemmetinmoisilla kivuilla ja väsymyksellä tuon kävelemisen ja matkailun jälkeen sekä yleisellä kututuksella. Eli kun hän sitten sanoi, että pitäisi varata seuraava aika ensi viikoksi ja päivällä ennen klo 16. Yritin selittää, että se on mahdotonta, koska *ja sitten alkoi väninä*...selitystä...Tytsä sanoi ymmärtävänsä, koska oli itsekin ollut näissä hommissa ja sovittiin sitten, että saan stiflat suoraan mukaani ja pohjalliset postissa ensi viikolla. Eihän se ollut niin vaikeaa, eihän. Toisaalta, sitten illalla ajattelin, että miksi he vaivaavat muita sinne (jotka eivät valita tai vänise) kesken työpäivää uudelleen, jos sen voi hoitaa näinkin kätevästi. Vai onko kyseessä tilastointi, tulospalkkaus tms. työpaikassa noudatettava ohje.
Nyt kengät odottavat vielä kotona sisäänajoa ja pohjallisia ja asia näiltä osin siis kunnossa. Ja seuraava vollotus tulikin sitten kotona kun en enää meinannut pysyä tolpillani, kirjaimellisesti! Eli pötkölleen ja sitten kotihommiin, ple.
Mutta ehkä Vincentillä olisi jotain iloisempaa:
---------------------------
Puuuurrrrrrrrrrrrrmenta, kaikki komeet kissat kaikissa blogeissa! Kliffaa, ett Mustallakin on nyt oma blogi. Silläkin on aika kiva kotiorja, joka on duunannu tän jutskan. Mäki mietin, että alkasinks mä pitää omaa blogii, mut se menis vähän överiks. Mä luulen, ett se on parempi, jos mä seilaan täss mamman keskellä. Kaikki kuiteski lukee sitte mun jutskat, kun ei noi sen jutut oo oikeestaan mistään kotosin. Ei sille tapahdu mitään eikä se kerro mitään. Se vaan jorisee, ihan niinku himassa.
Mä oon taas päivystäny lähes jatkuvasti partsilla, kun on ollu kivat kelit. Mä oon goisinutki siellä. Mutt ykäämässä mä kävin yöllä taas olkkarin isolle matolle. Kaks kertaa varmuuden vuoksi. Niin ett mammalla on taas jotain tekemistä lauantaina, ettei se vaa makaa täällä ja häirii mua. Eilen mä taas yritin neuvoo sitä, kun se duunas safkaa - kalasafkaa. Riisii ja jotai. Mun mielestä mä neuvoin hyvin ja kovaäänisesti ja menin sitte vielä siihe hellan viereen työtasolle selittään asiaa tarkemmin. Jumankekka - mamma läpsäs mut vege siitä! Ja mä vaan hyvää hyvyyttäni kerroin, mitä sen pitää duunata ja mitä laittaa sekaan. Läpsäs - siis mua - MUA! Ei, ei oo palvelijat enää entisellään. Mä alan nyt jo miettii sopivaa rangaistusta siihen mennessä kun se tulee himaan. Vinkkejä voitte lähettää, kiitti.
AI NII - onneks toi mamma ei oo nyt ihan sillee kahjo ku tää leidi. Kattokaa ny, se on ihan ku mamma antas mulle safkaa ,D Mä pyysin mamiskaa laittaa tähän jotain, ku se ei oo vieläkää saanut niit fotoja!
--------------------------------
Valitettavasti Belgarion on unohtanut purkaa kuvat. Siinä on Poika, joka unohtaa kaiken, jollei kirjoita sitä vasempaan käteensä selkäpuolelle!!!
Nyt siis vain odottamaan viikonloppua ja vängertämään töitä. Eilen jo toivorikkaana katselin kotio tullessa taivaanrantaa, jossa mateli hyyyyyyyyyvin tummia pilviä. Ja kissin kakat, sieltä mitään ukkosta tai sadetta tullut. Kiva tuuli kyllä myöhemmin!
Eli työ suorastaan vaatii minua tarttumaan aseisiin (tai aaseihin)!
Päivän slogan: Se parhaiten nauraa, jolla on vahvin lääkitys!
Päivän lekurimoka. Kyseessä 25-v. mies, aiemmin varsin terve, ei säänn. lääkitystä. N. vuoden ajan ollut ylimääräistä väsymystä. Vaikka nukkuu yöt hyvin, aamuisin tuntee jo itsensä väsyneeksi. Lisäksi huomannut, että hiukset ohentuneet. Kuukautiskierto säännöllinen, P 28, D 4 - 5 pvää. (Mies, jolla kuukautiset, etunimi XYZG, hmm, tuota, vähän ehkä erikoista...)
Päivän biisi: White Room
PIRTSAKKAA PERMANTAITA - PITÄKÄÄ KIINNI AJATUKSISTANNE!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti