"Tietojemme mukaan Malmilla on jälleen sattunut inhimilllinen ja koskettava tragedia, kissojen kriisiapua on saatavissa ja pyrimme saamaan haastatteluun myös armeijan, poliisin erityisjoukot sekä hengellistä vahvistusta antavat vapaaehtoiset. Akuutti tilanne lienee kuitenkin jo päättynyt. Läheltä asiaa seuranneet kuvaavat, että keskiyön jälken eräästä asunnosta alkoi kuulua kissan vienoa, surumielistä jolinaa, kun tämä yritti herättää välinpitämätöntä ja kieroa, velttoa emäntäänsä. Emännän herättyä kuului vaimeaa rumaa sanankäyttöä, lievää manailua sekä sen jälkeen jyrkkä oven läimähdys. Sen jälkeen asunnossa vallitsi tuntikausia pelkkä hiljaisuus ja molempien osapuolen uninen tuhina. Tarkempien selvitysten mukaan kissa oli lukittu saunaan (!) ainakin kahdeksi tunniksi nukkumaan, emännän itse nukkuessa itsekkäästi pehmoisten vällyjen välissä. Kumpikaan osapuoli ei ole vielä suostunut haastateltavaksi ja äsken esiintyessään väkijoukoille parvekkeella, molemmat olivat mitä parhaita ystäviä eivätkä antaneet julkista lausuntoa asiasta. Kirjeen vaihtajamme Malmilla on kuitenkin varpaillaan ja palaa asiaan välittömästi, kun kuulemme jotakin uutta. Piiritystilanne on kuitenkin purettu, mutta valvontaa jatketaan..."
Lienee paras tunnustaa. Puolen yön tietämillä karvatakamus väkisin vänkäsi minut hereille kesken parhaiden unien. Suljin Vincentin baseen tietäen tarkkaan, mitä tein. Hetken kuului tosiaan pari joikaisua, sen jälkeen rapinaa, kun Vincent kiipesi paikalleen goisimaan. Kuuntelin vielä – raukea hiljaisuus. Sitten nukuin minäkin. Kun lopulta heräsin ihkaoikeasta unesta, painuin suoraan kylppäriin. Mitä tekee vangittu sankarimme, hah, herää ja tulee unisena pummaamaan kissikarkkia! Siinä teille vankeutta ja ahdistusta kerrassaan, höh. Vincent oli vetänyt itse taatusti yhtä sikeitä kuin minäkin ja heräsi vasta minunkin herättyäni. Että tällainen aamu tällä kertaa!
Viikko on ollut äärimmäisen raskas, työteliäs ja vähäuninen. Varastolla kiire vain jatkui eilenkin, oikein tosissaan vielä. Kiirusta piti koko päivän, ei ehtinyt kunnolla edes taukoja pidellä. Ei myöskään harjoittaa mitään nettihurjastelua, jossakin välissä jätin pari viestiä ja luin jokusen blogin. Muuten yhtä matalalentoa koko päivä. No, tämä ei varmaankaan jatku pitkään. Taas jotkut jäävät lomille jne. kuten olen jo kertonutkin. Tällainen työhurjastelu vaan tekee minut aina kipeämmäksi kuin olisi toivottavaa. Iltaisin olen kipeä ja väsynyt enkä mieluusti ottaisi lisämömelöitä. No, pakko se on ollut pari kertaa kietaista, särky on ollut infernaalista. Oikea olka kun pahastuu rätväkästä työnteosta melko nopeasti, samoin nilkat – niin omituiselta kuin se ehkä kuulostaakin.
Viikko on mennyt kotona tekemättä yhtään mitään, ei ole vaan ollut jaksuja mihinkään. Pakolliset hommat on hoidettu, muuten olen vain horrostanut ja lueskellut. Ei kiva eikä hyvä. Tämä tarkoittaa sitä, että pitäisi nyt viikonloppuna hiukan edes yrittää reipastua. Ähhh, en jaksa. Taidan pyytää Belgarionia imuroimaan ja muu saa jäädä. Kai sitä joskus ehtii sitten ne muutkin, mitä pitäisi... ehkä. Kun unetkin ovat jääneet vähäisiksi, on olo sitten ollut vielä tavallista kehnompi. Särkyjen ja vähäunisuuden yhdistelmä tekee minut aika ikäväksi ja ärhäkäksi ihmiseksi. Tiedän, että käyttäydyn huonosti, jos takso on vähänkään myöhässä tai kuski on pikkuisenkaan torpso. Ei pitäisi, ei, mutta kun ei vaan jaksa olla kiva ja kohtelias. En kenellekään.
Belgarion on kuitenkin tulossa tänään avittamaan taas kirjasto- ja kauppareissulle. Pitäisi jotakin kauppalistaakin tuossa tehdä, jömmaruokaa on pakko haalia vähän enemmän kuin viimeksi. Ehkä jopa suunnitella, mitä söisi viikon aikana. Vihannekset ovat edelleen ongelma, toivottavasti tsioski tarjoaa jotakin kivaa ja edukasta. Soijarouhetta ja tofua sentään on, mutta jotakin muutakin voisi välillä apehtia. No, minä menen miettimään asiaa, ainakin jääkalaa voisi ostaa ja tehdä pinaattikalaa uunissa. Ja jotakin vähän herkumpaa täksi päiväksi lounaalle...
------------------------------------
Purrrrrrrve, kavrut! Hei, toi orja pisti mut vankilaa yälä. Hei se pisti! Luitteks tei, hei, luitteks? Mä vaan kysyn, onks se muka reiluu. Jos niinku kissi tarvii seuraa yälä ja vähä jolisee, nii ni orja herää ja pistää tonne kylppärii ja oven kii. No, mähän menin heti goisiin, mutt silti. Tota, mä itse asiassa heräsin siihe, ku se tuli aamull kylppärii. Muistanu ees koko juttuu. Ite se sanoo, ett nyt se on goisinu sitte hyvi. Joo kai nii. Nii goisin muute mäkin, bases on aina nasta goisii, ku siäl on pimeet ja lämpöst. Mutt ett laittaa oven kiini, nii ni se on epist! Tänää on onneks kauppapäivä ja orja tua mulle taas kaikkee, ihan kaikkee (no ei varmasti, toim.huom.). Ja sitt se tekee jotai hyvää ruakaa, jost mäki saan osan ja sillee. Ett kyll täst hyvä päivä on tulos, Poikakii tulee ja kaikkee, mmmmm. Nyt mä goisin täss surkeen näkösenä, kattokaa vaikka, toss alla on foto. En oo saanu ku ihan uutta kissanmuanaa, kaakkei, uutta vodaa ja raksui. Nih kerta, kattokaa, miten oon kehnosti hoidetu näköne ja huanokuntone, eiks? Ai ei vai.... nii tota, ehkä mä vähä liiottelen *nolo virn*.
Kliffaa viikendii hei kaikill, paljo heekkui ja kaikkee semmost!
----------------------------------------
Vincent, olet joskus äärimmäisen ärsyttävä eluk... siis kissa.
Päivän slogan: Parempi kissa saunassa kuin rääkymässä korvan juuressa keskellä yötä!
Päivän biisi: City Jail
Luettua: Antti Karisto – Satumaa, suomalaiseläkeläiset Espanjan Aurinkorannikolla, tutkimus aiheesta. Ei paha, mutta ensimmäiset 100 sivua menevätkin tutkimusmenetelmien ym. selostamiseen, kuten tapana on. Ja kirja todellakin on tutkimus, ei mikään romaani tms. Ihan mielenkiintoista faktaa, osa jo tiedossa toki olevaakin. Luettava opus, ei siinä mitään. Minua tämä ei nyt eräistä syistä ihan hirveästi kiinnosta, mutta muille tiedoksi, että tällainenkin on julkistettu. Sopiva asiasta kiinnostuneille tai jotenkin teemaan jo sotkeutuneille ,D
EI TÄMÄ VÄSY HELPOTA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti