Unet menivät taas hänekseen, kele. Nukahdin susiväsynä, heräsin siihen kaameaan alakerran pianonkilkutukseen... voi kun soittaja oppisi jo sen harjoittelemansa kappaleen! Tosin näin melkomoista untakin. Kun sain uudestaan itseni tajuttomaksi, alkoikin Vinski puolestaan jolista. Hmph. No, huomenna voi nukkua uudelleen monta kertaa, jos on tarpeen.
Pakko kertoa tuo uni, joka herätti. Eli olin Toverittaren ja Belgarionin kanssa kauppahallissa, joka sijaitsi jossakin Aleksin tienoilla, sellainen tosi vanha halli. Siellä jaettiin ilmaiseksi erilaisia suklaajuttuja, sen kun kahmi vaan mukaansa. Mehän kahmimme. Toveritar otti vain muutaman, niin, Toveritar, joka oli pukeutunut kukkahameeseen, paitapuseroon ja huiviin sekä tulossa jonkin lahkon kokouksessa *apua, ei SAA lyödä*. Hän kovasti intosi asiasta ja jonkun asianosaisen mekin tapasimme, miehen, joka muistutti P-P:tä. Mies taas intoutui kertomaan jostakin naisesta, joka asui minun entisessä osoitteessani, siis exän osoitteessa. Ööö, tietääkseni siellä ei asu ketään naista. Tästä käytiinkin sitten kamala riita. Jonka jälkeen Toveritar lähti kanssamme bussille. Bussiasema oli huippumoderni, sijoitettu Rautatientorille erilaisten hedelmänmyyjien sekaan ,D Onnistuin tökkäämään yhtä hedelmäkekoa niin, että se sortui ja hypin kuni gaselli siinä hedelmien keskellä. Belgarion ei kehdannut enää olla seurassani, koska näki pari kaveriaan ja menin itsekseni odottelemaan oikeaa bussia. Odotuskatos oli kaksikerroksinen, jykevää kakkosnelosta – yllä digikello, josta näki seuraavaksi tulevan bussin numeron ja ajan. Lisäksi alkoi sataa lunta ja minulla oli vain varvassandaalit. Näin käy aika usein unissani. Jotta tästä vaan tulkitsemaan reippahasti, annan luvan! Tulkuttakaa, tulkuttakaa...
Varastolla on jatkuva kiirus, eilen taas tavallista pahempi. Siellä on isot läjät papereita odottamassa Welhottaren pienten pulleiden kätösten taianomaista kosketusta heti aamusta. Ai että, riipoo. Ja kaikilla sama juttu, kaikilla olisi kiire. En minä ehdi kuin yhden asian kerrallaan, vaikka kaksi kättä onkin. Koivista en suostu keskustelemaan. Lomistahan nuo edelleen puhuvat, hitsi. Minäkin menetin toukokuun alun, toinen osasto pitää silloin lomiaan ja minä lomitan. Mutta toukokuun puolivälissä sitten, eikö silloin ole jo kesä, täh? Ja mitä välii... kunhan otan kunnolliset antifasistiset päiväsuojakännit ja mietin maailmanmenoa. Siinä minun lomani, hah.
Jotain pientä kivaa kuitenkin eli kustantajilta tuli pari uutta opusta, ziitosta vaan. Oikein mukavaa ja rapoa seuraa varmasti jo viikonlopun aikana. Tämä kiittelee!
Jahah, tänään pitäisi käväistä Serkuissa noutamassa jotakin apetta. Jääkaappi on melkoisen tyhjä, tonnikalaa ja porganoita on, eipä paljon muuta. Niin no, tuota, mausteita ja maustekastikkeita. Eilen riivin irti kaikki vihannekset, mitkä löysin ja tein taas saladovirityksen täksi päiväksi. Siihen tungen nyt aamulla vielä raikkua mukaan ja ehkä jotakin muutakin. Juu, puolikas purkki raikkua löytyy vielä ja vähän sekosalaattia Serkuista, heitän ne siihen mukaan. Saa luvan riittää eväkseksi. Pakko taas raahata huomenna täydennystä varastoihin. Hitsi, viikon aikana menee iso kasa vihanneksia ja muuta, jos ei syö missään ulkona tahi työmaakuppilassa – anteeksi, siis henkilöstöravintolassa. Pitäisi ehkä vähän myös suunnitella, mitä syö. Minä vain suunnittelen, mitä ostan ja se on aivan eri asia ,D Ja kun nyt joinakin päivinä (-> siis viitenä iltana vkossa) ei vain jaksaisi tehdä mitään kovin monimutkaista tai pitkään vievää apetta. Kyllä se on kuulkaas vaikeaa! Jos heittäytyisi Kummisedän tyyliin: ostaisi vain valmisruokia, makkaraa ja voileipäaineksia – söisi sitten nappeja diabetekseen, verenpaineeseen ja kolesteroliin? Hänen mielestään kun on helpompi syödä niitä nappeja kuin ostaa ja laittaa oikeaa ruokaa, ehh. Minun nappikiintiöni kun on muutenkin jo melkoinen, en välittäisi enää lisätä sitä.
Josta tulikin taas mieleen; vitamiinit, magnesiumit ja sitten nikotiinit sekä sään tarkistusoperaatio!
----------------------------------
Purrrrrrrmenta, kaiffarit! On se nyt joo kumma, kun toi orja ei saa niit tumppujaa tonne pakkasee. Eilenkää tullu viäl kunno safkaa. Taas se söi jotai semmost ku kissit ei syä. No sain mä kaht erilaist kaakkii ja sitt se ihan vähä leikki mun kaa. Mutt siis hei, toi safkapolitiikka on ihan kidutust. Ai ett menis nyt ottaa – hei menee se. Hei, hei-hei, se meni ottaa mulle ehtooks mjunuaisii sulaan, kilti mami. Nii sitä pitää! En oo vasta ku viiko asiast huamautellukkaa. Ett jos se on tollane siälä duuniskii, en mä yhtää ihmettele, jos se valittaa kiirusta. Niinku ett ei ehdi, viikos hei pitäs ehtii ottaa omall kissill sentää muanat sulaa. Vaiks se puhu jostai, ett kaikkee ei voi antaa koko aika. Ehän mä koko aika niit syä, enkä fisuukaa. No nii, no joo, tarttee myäntää, ett oon melkeestäs joka päivä saanu vähä jotai biittei maistiaisii ainakii. Olkoo, kuhan nyt sitt illall on heekkui. Kuin mä jaksan oikee odottaa? Enkä mä osaa avata tota ovee, se on nii hankala. Mami kerto muute, ett sen jonku frendin tytön kissi on tosi fiksu, höh. Se kuulemma käy asioill ihmiste vessass ja sitt se vetää sen viälä, ku siin on semmone mitä painetaa alas. Mami kerto. Se oli ehottanu, ett ottais sen viiteoll. Ku se kissi oli ollu kiinnostunu painelee niit napikoit alas, semmoset meilkii on tuala kylppäriss. Mutt emmä. Mull on oma laatikko ja oonki muute tehny sinne kaikki ihan kiltis, mitä nyt tais tänä aamun vähä lirahtaa toho orjan pyyhkeesee, ku se tippu lattiall. No mitäs ei heränny hakee pois mun kakkist! Oma vika, ei se ees suuttunu, ihmetteli vaa ku mä menin heti basee. Sitt vast hiffas. Aika huano välill hiffaa muute, toi orja. Nyt se lupas ettii must kesäfoton tähä. Sen miälest pitäs jo olla lämpösempää. Se sanoo, ett sattuu ku on galsa >o<
Kliffaa viikendi alkuu kaikill!
-------------------------------------
Vincent, harvinaisen monipuolinen karvatakamus.
Päivän slogan: Talous, josta puuttuu kirjoja ja kissa, ei ole asumismukavuudeltaan optimaalinen!
Päivän biisi: Crystal Ship
Luettua: Jarmo Sinisalo – Tornadoyö, tuota, mitäs tästäkin sanoisi... huh. Sekalaista muka-jännäriä, jossa italiaano-mafiaa, huimeita, suomalainen seikkailija ja salainen agentti todistajansuojeluohjelmassa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, uskontoa ja muuta. Kaikki omituisessa sekasotkussa keskenään. Alussa junnaa, sitten jopa saa vähän liitoa siipiensä alle kunnes latistuu jaanaukseksi. En kehtaa edes suositella kenellekään, itsellä kävi matkalukemisena ja siinäkin vaivalloisesti. Eli ei kannata... Olkaa iloisia, että luen nämäkin puolestanne, jooko?
KIIRUISA JA MALTTAMATON!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti