Eilinen työpäivä päätti sitten iskeä takaisin (no joo, vähän muukin). Tein duunia kuni hevoinen, lähes ilman taukoja koko päivän. No, aika repo olo sitä tuli. Ja sitten – sain kaverilta oikein njamskista kasvispataa, intialaista, jossa olikin lihaa seassa. Jep, loput saakin arvata =( Eli olen viettänyt yötäni ensin olka- ja hartiasärkyjen parissa (kas kun toisiin särkyihin on toiset lääkkeet enkä ihan kaikkia uskalla sentään minäkään kokeilla). Sen jälkeen siirryin puhelimeen, juu nou, siihen suureen norjalaiseen puhelimeen. Että hyvää huomenta, kello on n. 1.16 ja olen nukkunut yön aikana noin tunnin verran. Nyt päätin lakata edes yrittämästä. Anti olla. On sitä ennenkin tehty yöt töitä. Kunhan vain pysyisi Varastolla hereillä. Ja heh – Varastolla on lepohuone, oikein kiva vielä *vinks*!
Eipä oikein ole jaksanut päivittää, sorgen! Kolme sormea on nivelistä vielä kipeinä ja särrrrrrrkkeeeeeeee... Mutta pitihän sitä Varastolle eilen, nääs periaatteessa. En jaksanut hakea sairaslomaa ja tilanteen tiesin duunissa jo hankalaksi, siis töiden kannalta. Ja siellähän sitä odotteli, kiva pino =o Mutta mitä tekeee Polgara, hah, hoitaa sen päivän aikana. Ja sitten on vielä kipeämpi. Sain taas toisia mömelöitä, haen tänään nekin. Josko auttaisivat enemmän, toivoo tämä.
Muuten ns. sairis meni suurelta osin sairiksena, parina päivänä vähän viiniä ja ruokaa. Eräs ystävätär kävi nähkääs esittelemässä uuden miesystävänsä – erittäin fiksu kaveri, oikein mukava. Toivottavasti nyt kestävät toisiansa *virn*, ei minullakaan sitä miestä vastaan nimittäin mitään olisi ollut. Muuten olen pudotellut taravoita ympäriinsä, sisuuntunut kissiin ja ihaillut ensimmäisiä vihreitä sirkkalehtiä ;DD Jee, joku itää. Belgarion tulee käymään ja haluaa tarkistaa, olenko jo sokea vai voiko se olla totta!? Purkissa on muuten K-kirjain =I
Muutenkin olen nyt vähän Belgarionin armoilla, kun nilkatkin ovat ottaneet jostain pahakseen. Hän siis lupasi käydä myös tänään täyttämässä Vincentin ruokatoiveet ja ostamassa meikäläisellekin jotakin mukavampaa apetta. Kirjoja on luettu, mutta kele, ei isoja kirjoja. Ne eivät pysy kädessä *apuva*! Joten päivitys jatkunee nyt normaalisti – jos täällä lokissa nyt mitään normaalia koskaan onkaan.
Ehheeheh, eniten huvitti taksojen peruutus. Ne nimittäin eivät peruneet, vaikka olin laittanutkin viestin. Laitoin viestin sitten uudelleen tiedoksi, että tässä faktaa. Peruttu on. Eivät hevillä usko, kun rahat viedään nenän edestä *ehhheheheh*! Mutta mitä kiroilen, näitä kelejä. En oikeasti uskalla kohta taas ulos asti, sekä piha että Varaston edusta on kökköjäätä. Mrrrrrrrr! Eikö kukaan ole keksinyt asialle jotain? Tai tiedän, että on. Se vain lienee melko kallista myrkkyä. Mutta jos naapurin rouvalta on mennyt lonkka ja toiselta käsi, olisi ehkä taas aika soittaa isännöitsijälle.
Muuten ei mitään erikoista, tosiaan kirjojakin on tänään tulossa ja yksi tipahti kustantajaltakin – ziitosta vaan sinnekin, jatkoa seuraa. Unio Mystica on nyt ollut kirjaimellisesti niin painavaa luettavaa, että se on majaillut ruokapöydän toisessa päässä, jossa aina välillä olen jokusen sivun lukenut.
--------------------------------------------
Purrrrrrrrrvinka, kaiffat! Mull nyt on ollu melkee kissinpäivät, ku toi mami on ollut mun kaa himass. Ainoo on taas toi ruakapolitiikka. Mä haluun mun uudet raksut! Ja nyt just, mä en taho syädä niit vanhoi enää, vaiks niit tuadaa tarjoll, en. Nii ett poika tulee ja hakittaa mulle tänää raksut ja muut heekut, nii hyvin pyyhkii. Mamii mä oon hoidellu tommosell kissiviärihoidoll, ei se iha aina oo jaksanu tykätä *köh*. Mutt ei me mitää iha hirveest olla riideltykkää. Semmost taviseloo, te tiijätte. Mä välill kokeilin joikast, iha viäl ei oo oikee aika. Ainaskaa mun upeel äänell. Eikä emo oo ottanu kuveikaa. Mä lupasin tän päiväsen kissikuvan jolleki vihertäväll judekall ku kasvaa mein ikkunall *huoh*. Mami, eiks noit ronttei alkais olla jo tarpeeks?! Ai et ei... ok, ok, älä heemostu. Nii ett mäki viäti niinku lomaa ja sillee nyt kerranki oikeesee aikaa >o<
Kliffaa viiko alkuu ympäri Lokistaniaa kamuill ja sillee!
---------------------------------
Kiitos Vincent, kissivierihoito vaatii hieman tottumista, jos kissi talloo päällä!
Päivän slogan: Jos olisin oikein monisanainen ja käyttäisin fraaseja sekä sivistyssanoja runsaasti, joku voisi ehkä luulla minun jopa tietävän jotakin – ai että ei...
Päivän biisi: Tired Of Waiting For You
Luettua: Jenny Lexhed – Kun rakkaus ei riitä; äidin kamppailu lapsen puolesta. Tosikertomus Lucaksesta, jonka äiti huomaa jo varhain pojassaan autistisia piirteitä sekä sen jälkeisestä taistelusta eri kuntoutusmuotojen löytämiseksi, hoidon järjestämiseksi jne. Voisin jopa suositella autistin perheille, vaikka tämä nyt on romaanimuotoinen tositarina.... Wilma Wils – Naida napsautin. Tuota, jos haluaa ottaa kesämiehen ja välttämättä yrittää väkisin pitää tämän ja vielä kirjoittaa siitä, ok. Mutta eipähän tule käymään täällä torpassa. Aika ällö joka tavalla, muka hauska – ei toimi. Kjell Ola Dahl – Neljäs tekijä, norjalaista noiria parhaimmillaan. Erittäin luotettavaa ja synkkää rikoskirjallisuutta jälleen kerran. Welhotar suosittaa lajityypin ystäville! Jukka-Pekka Palviainen – Isä, poika ja Pyhäranta. Isoisän hautajaisten ohessa tulevat esille erilaiset luonteet ja perhesalaisuudetkin. Merkillisen luettavaa kotomaista, vaikka vähän ensin epäilin – suosittelen! Murteen käyttö kirjakielen välissä tuo muuten oikeaa uskottavuutta juuri tähän kirjaan. Tuomas Vimma – Gourmet, luettua tuli ja inhottua teennäistä brassailua, josta ei ole edes huviksi. Takaisin kirjastoon äkkiä! Pauli Kohelo – Ohessa tilinumeroni, itse taas en enkä tästä hirveästi pitänyt. Jokin vaan tökki. Rosetta on arvioinut tämän tuon linkin alla mainiosti, joten poiketkaahan siellä lukemassa kunnon arvostelu.
VÄSY - EI KESY!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti