tiistai 28. huhtikuuta 2009

TIISTAI - TÖITÄ, KAHVIA EIKÄ SYMPATIAA


Ei niin mitään rapottavaa, paitsi normiunettomuus ja kirottua pahemmat koipisäryt. Niille ei näköjään voi mitään, ei yhtään mitään. Joskus vielä pyydän jotakuta vetämään turpiin, että taju lähtisi edes muutamaksi tunniksi, samalla voisivat nuo kivutkin unohtua. Kivunsiirtomenetelmä, juu nou. Malmilla joku voisi jopa olla halukas moiseen... hulluja nuo hörhöt välillä, nimittäin. Kipu oli sen verran rajua, että se esti nukahtamisen ja piti hakea lisäunetusmömelöitä, joilla sain tainnutettua itseni vajaaksi 4 tunniksi, kele.



Varastolla ei nyt ollut ihan ihmeitä, sen verran kuitenkin, että pientä sutinaa riitti koko päivälle. Kiirekin vähän. Ei paha, niin paha kuin luulin. Normimallia siis. Ja U-P selittämässä, että Ketorin-voiteella kaikki kivut hoituvat. Aijjumalautta, että kävi vanhaan. Kerroin, että kaikkea on kokeiltu ja Ketorin-voiteet nyt vähiten toimivat. Ei se leidi ymmärrä yhtään, kun yritän selittää näistä säryistä. Hänen mielestään ei vaan pitäisi suun kautta ottaa mitään lääkkeitä. Korkeintaan aspiriinia ja sekin lääkärin määräämänä. Oikeasti, en uskaltanut edes kertoa, millä huimelääkitysmäärällä minä edes pystyn käymään hätinään töissä joka päivä. Argh, sietämätöntä.



Takso kyllä toimii, mutta Iisalamen tilauspuoli – voi eih! Jos tilaan 5 pvän matkat eli lauantaille myös, siihen saivat mahtumaan jo kaksi virhettä eli väärää kellonaikaa, täysin väärää tarkoitan. 9.49 muuttuu 10.49, joka tarkoittaisi kirjasto-kauppa –reissulle aikaa n. puoli tuntia... hmph. Samoin keskiviikkona olisin heidän mielestään ollut valmis kotoon jo klo 11, kuten viime viikollakin. No, kyllähän minä, mutta varmasti U-P ei olisi asiasta välttis niin iloinen. Prle, noitakin joutuu korjailemaan ja sähläilemään ja lukemaan aina uudestaan ja uudestaan, onko ne tehty oikein. Siis tilaukseni mukaan. Oletusarvohan yleensä on, että ne ovat oikein! Iisalamen puolestaan se, että etsi kaikki virheet ja yritä korjata ne kerralla (joka ei yleensä onnistu). Kivaa puuhaa muun sähellyksen ohella, kun yrittää sovittaa ehkä joskus jotakin muuta menoa itsellensä kuin töihin ja takaisin kotiin – ymmärrätte ehkä, miksi oikeasti on niin vaikeaa edes lähteä mihinkään!



Jahas, eilen tuli yksi kirja ja se on luettavana, jee ja ziitos. Kaksi pakettia odottaa postissa, niitä pitäisi tulla vielä yksi. Olen huomenna menossa noutamaan nuo ainakin nyt pois, poikkeaminen taksomatkolla. Juu, siinäkin on taas selittämistä, jos on outo kuski. Malmin posti on kätevästi kätketty tietämättömiltä ja ulkopuolisilta – ei sinne helpolla löydä!



Ei voi kuin olla onnellinen siitä, että nyt on lyhyt viikko. Minä olen ihan poikki jo eilisen työ-nimisen session jälkeen! Pari viikkoa ja sitten on loma ,D


----------------------------------------




Purrrrrrve, kaiffat! Jaahas, eileskää mitää heekkuu, mä en ala. Siis iha vaa tavismuanaa ja sitt vähä aikaa sain olla partsill. Ja orja pönki taas pual yätä pystyss. Mäkää saanu kunnoll goisii. Ei tuu tämmösest hei mitää! Tänää se saa luvan tekee jotai fisuruakaa sitte, mä tiän, ett sill ei oo enää illall eväksii, hehehh. Jos ei tuu fisui, tulee tappelus. Mä tahon heekkui, mult lähtee kaavat ja mä oon pahall tuulell, nih kerta. Ton pitäs riittää, enempi ku hyvi, meinaa. Ett jos meinaa olla mun frendi, safkoje pitää parantuu, edes välill. Eikä mitää selittelyi, vaiks kalkonii ja napikoit ja tavismuanaa jo tulikii. Se ei nimittäi oo fisuu, nih kerta, ei oo! En tykkää olla partsilkaa, ku siälä ei oo mattoo. Mä voin kyll loikoo mun koritualiss, mutt siihe ei viäl aurinko oikee osu. Hmph. Mattoo ei vissii voi laittaa muka laattiall, ennenku se on pesty. Ja sitä taas ei pestä, ennenko ikkunat on pesty. Huoh. On toi ihmiste elämä sitt vaikeet. Ottais toiki vähä relaa välill – ei tääll kummiskaa mitää tapahru. Eikä Poika niit osaa duunaa niinko orja haluis... enkä mäkää. Nii ett ootellaa vaa, mä painun goisii uudestaa. Orja saa ettii foton, jonku jostai...







Kuva täältä!



Kliffaa päivää vaa kaikill, goisitaa me kunno päikkärit ku orjat o duuniss!


--------------------------------------



Vincent, aina yhtä ajattelevainen ja ihastuttava ,>



Päivän slogan: Jos kissa voi katsella paheksuvasti - Vincent tekee juuri niin...



Päivän biisi: Roadrunner



Luettua: Niall Griffiths – Rääpäle, ihan hulvaton juttu... Vähän jälkeenjäänyt nuori mies muuttaa kesäksi enonsa luo Walesin ylämaille ja tutustuu erinäisiin mielenkiintoisiin asioihin oman ymmärryksensä puitteissa. Epätavanomainen maailmankuva sekaantuu epileptisten kohtauksien näkyihin ja kieli on mahdotonta ilotulitusta, välillä taas hyvinkin maanläheistä. Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu, ehehheeh. Suosittelen – tämä pitää lukea, mieluusti omistaakin. L. M. Montgomery – Marigoldin lumottu maailma, jep, kaikkien Annojen kirjoittajan myöhempi teos. Tässä mm. löytyy esimerkkejä kaikenlaisista tapahtumista, joita käytetään muissakin leidin opuksissa. Aikoinaan tyttökirjansa lukeneille must, mutta hiukan sekava. Sarjat pitivät paremmin asiat koossa, tässä nyt vähän rönsyillään. Oikea Wanhanajan Tyttökirja ,D Sopii siis myös kertalukuun Welhottarelle.



ETTE ARVAA - KIPEÄ JA VÄSYNYT!


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti