Jotakin outoa on nyt Black Beautyssa – tämä on hidastunut sen suuren häslingin jälkeen. Syytän nyt montaa eri tahoa. Belgarion saa hieman ratkoa asiaa viikonloppuna, onko täällä jotakin liikaa vai mikä jumittaa. Osa blogeista käyttäytyy oudosti, kun tahkoan Oopperalla =O Vai johtuisiko se jostain muusta... en jaksa miettiä, olen yliväsy! Osan ohjelmapäivityksistäkin olen jättänyt odottamaan, ihan varmuuden vuoksi.
Olen yliväsy siksi, että oli kiireen poikasta Varastolla. Piti olla erittäin huolekas niittien ja alleviivausten kanssa. Lisäksi piti vielä olla tarkkana P-P:n itse tekemien korjausten suhteen – sen miehen käsiala on pahempi kuin monen lääkärin eli reilut puolet saa arvata. En ole niissä (ainakaan vielä) mokannut. Voi jee, mitäkähän se kaveri seuraavaksi keksii? Mietin jo, alanko katsella uusia duuneja ja silmäilin mollin sivuja. En vielä ryhtynyt toimenpiteisiin, olisihan se aika noloa. Toisaalta, oltiin Herjaamossakin tarkkoja, mutta tämä nyt menee oikeasti vähän överiksi.... ketuttaa! Ja tiedän, että tässä on nyt takana myös joku muukin (tai ehkä parikin) henkilö(ä) kuin P-P itse. Nimittäin ei hän muuten niistä olisi jurputtanut sellaisin sanoin. Ei, tämä ei ole paranoidisuutta eikä salaliittoteoriaa, tämä on ihan totta! No, anti olla. En vain pysty unohtamaan tuota asiaa jostain syystä. Minusta se ei ollut ns. rakentavasti sanottu vaan ikäänkuin todellakaan en pystyisi EDES siihen. Perkele, jos olisin Herjaamossa, kävisin hakemassa sairista ihan vedduillakseni. Koipia ja kättä särkee, mutta silti lähden kohta töihin. Flunssakin ahistelee, mutta tuolla vähän kauempana. Pysyisi nyt se edes poissa. Minen kohta taas jaksa yhtään mitään. Ahi iskee...
Eilenkin taksot olivat etuajassa. En voi kuin ihmetellä ja pudistella päätäni. Saa nähdä, miten tämänpäiväinen aikaistettu nouto onnistuu. En minä mihinkään mene, menen kotiin ja sukellan kirjaläjän kanssa sänkyyn kissan viereen! En jaksa lähteä kaupungille, väsyttää ja on kipeä olo. Taidan ottaa levon kannalta, vaihteeksi *hah*, tämän viikonlopun. Toivottavasti Belgarion on päässyt lomalle ja tulee käymään. Olisi aika paljon sellaista pientä asiaa, joka tarvitsisi nyt tekijäänsä eli avittajaa. Ensimmäisenä tämä Black Beauty tietenkin, sitten nuo triffidit. Triffideistä osa on niin isoja, etten pysty niitä itse liikuttamaan eli tarvitaan joku kaveriksi kylvettämään ne ja vaihtamaan ainakin osa mullasta. Lisäksi pitäisi erotella osa kasvustoista ja muuta mukavaa. Ikkunanpesua varten taidan ottaa yhteyttä muualle, se voi hyvin jäädä vielä myöhemmäksi.
Ei, täällä ei ole mitään erityistä kerrottavaa tänään. Vain väninää ja Varaston toimintojen kummastelua. Welhotar ei ole oikein nyt vedossa, kututtaa, ahistaa, ketuttaakin oikein, melkein itkututtaakin.
-----------------------------------
Purrrrrrrrrrvinka, kaikki kissinkat! Aha, ei mamill oo mitää kertomist vai? Ei vai? Ett ei kehtaa sanoo, ett piti mua näläss melkee koko yän. Ihan vaa sen takii, ett vedin eilen ison heekkupussin ja sitt donarii. Sitt aloinki oksuu. Oksusin kaikki, ihan varpin vuaks. Nii ni heti piti orjan laittaa mut taas vesi ja naksu –kuurille. Epistä! Minkä mä sille voin, ett oli vähä kaavojaki jo valmiiks masus ja sitt kaikki heekut siihe päälle, pakkoha se on oksuu. Melkee oksuin sänkyy. Sitt toi orja otti niskast kii ja vei mutt lattiall, ett niinku ei ees matoll. Höh, piti oksuu ihan paljaall lattial *möks*. Mitää käytöstapoi enää! No sitt ei tullukkaa mitää muanaa ja kaamee nälkä. Nyt sain sentää aamuheekut niinku normaalist. Orjan ois parast alkaa kaivella päivämuanaa kohta. Muute mä alan jolisee nimittäin. Mull on tosi nälkä. Vaiks se on kai tarkotuski. Ett mä en sitt oksuis, mutt minkä kissi sille voi. Ei kai mamikaa pahall, kyll mä sen tajuun. Mutt vähäks muaki haamitti, kaikki heekut meni siin samall *möks-möks*. Nyt se ei varmaa anna mulle ku tavismuanaa taas vähää aikaa... No, ei haita! Mä loikoon täss ja tsiigaan sen skrivaamist ja heti ku se lähtee laittaa sen kledjui, mä alan pummii sitä safkaa. Joo, niin mä teenki. Sitt mä alan miättii, jos mä keksin jotai kivaa yllärii siihe menness, ku se tulee himaa. Tarttis jotai jäynää mamill kyll järjestää. Mä en tykkää tommosest paastojutskast sitt yhtää.
Ai, ett ei kuvei must olleeskaa. Joku vriikuva vaa. Olkoo sitte, en mä kyll mitää oksukuvaakaa ois tähä halunnu. Ihan senki takii, ettei leidit nää semmost, se ei ois oikee... öööö... tis..diks.. diskreettiä, joo. Ei ois sitä, niinku. Hei – kliffaa viikendii kaikill Lokistanian kissinkoill ja varsinki upeill leideill, mourrrrrrrrr. Kohta on maaliskuu >o< Huamisee!
--------------------------------------
Huomenna on jo maaliskuu, minusta Vincent mouruaa aina, mutta odotellaan ja katsotaan *virn*.
Päivän slogan: Mieluisin karaokebiisini on Päivänlude ja Känninkäinen!
Päivän biisi: Lensin matalalla
Luettua: Kai Vaaralahti – Tuulen lapset, kirjan aihe ja idea on hyvä eli suomalainen kertomus kivikauden ihmisistä, keskittyen lähinnä Pihlan elämään. Tarina itsessään on kantava ja vaikuttaa siltä, että kirjoittaja on tutkinut aihetta melko tarkasti, esim. esineitä, metsästystapoja jne. Mutta sitten, lukukokemus on ikävä ihan parista syystä. Kun kirjoittaa kirjan. Voisi olla hyvä tapa opetella oikein kirjoitus asioita vähän. Ja tarkistaa ne. Mutta jättää kaikki tämä tekemättä. Ja pilkuttaa ja pistettää miten itse haluaa. Luulin aluksi tehokeinoksi. Ei ole. Kirjoitus virheitä on liikaa. Oiko luettua ei ole. Sija muodot vaihtelevat. Välillä tuntuu. Kuin joku toinen olisi kirjoittanut kirjaa, eli muutama kappale menee aivan toisella, sujuvammalla tyylillä. Ja sitten taas sama. Toisena asiana se, että kirja on taitettu todella omituisesti. Osa kappaleista on tasattu molemmilta reunoilta, osa vasemmalta. Tämä tekee opuksesta vielä vaikealukuisemman. Onneksi ei sentään rivinväli vaihtele. En tiedä, olisiko tällä jokin tarkoitus. En kyllä keksi mitään. Nimittäin parinkymmenen sivun jälkeen ihmettelin, mikä tässä mättää, kunnes tajusin asian. Vaihdoin itsekin lukutapaa ja pidän kyllä muutoin kirjasta eli menee siinä sopivana, joskin vähän työläänä välipalana. Jos tarkoitus on käyttää tällaista kirjoitus- ja taittotapaa tehokeinona, metsään meni, kirjaimellisesti. Eli en menisi suosittelemaan. Harmi, kirja sopisi hyvin vaikka nuortenkirjaksikin! Hiukan ihmettelen tätä asiaa. En nyt lainaa tähän pätkiä, koska joka kohdassa kirjaa on copyright-merkinnät *virn-virn-virn*. Mutta lukekaa linkistä, siinä on vähän esimerkkiä! Ai niin, en minä itse väitä kirjoittavani virheettömästi ja käytän omia sanontatapojani, mutta tämä onkin Minun Loki! =D
LOPULTAKIN PERJANTAI!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti