perjantai 22. helmikuuta 2008
SURVIVAL GAME JATKUU, MATKAPALVELU, HYYSSI JA MUUTA KIVAA =E
On tämä melkoista selviytymistaistelua! Ihmettelen, kuinka joku vaikeavammainen jaksaa käydä töissä tai edes lähteä asioille, jollei ole pakko. Eilen HMPK taas yllätti; lähdin pikaisesti Varaston syövereistä, kun sain tekstarin, että auto olisi tulossa. Kohta tuli toinen tekstari: auto onkin myöhässä. Niin, tällöin Welhotar jo seisoi kylmässä viimassa odottaen. Että ihan ajoissa ilmoitetaan asioista. Korvaa alkoi särkeä, jalkoja kolottaa ja muutenkin veetuttaa siinä odottaessa. Kuitenkaan takso ei myöhästynyt yli 10 -20 min. joka on se ns. aika, joka on "hyväksyttävä odotusaika". Tulkaa itse prle seisoskelemaan tuonne Tsadin tunnetusti tuulisimmalle alueelle ja odottamaan, luulisin jopa 5 min. riittävän Iisalamellekin ,> Kotona raahasin itseni välittömästi kuumaan suihkuun ja sitten iskikin totaalinen väsy.
Väsystä huolimatta kävin postinipun läpi. Hyyssi lähestyi kahdella kirjeellä. Ensikin Kipupkl EI ota minua vastaan, lähettävä lääkäri voi huolehtia lääkityksestä. Juu, kyllähän se uusii reseptit, ei muuta! Ja olipa muuten huonosti taitettu ja kopioitu kirje, asettelu jostain 1970-luvulta jne. Eikö niillä prleillä ole siellä edes pätevää sihteeriä. Allekirjoituksena oli nimittäin sihteeri Se-Ja-Tuo lääkärin puolesta. Argh, olisimpa siellä töissä, tekisin jotain edes niille papereille (vaikka ei hoitoa saisikaan)! Myös psykkan poli lähestyi, olisi aika, 45 min. ja melko pian eli maaliskuun alussa. Mutta päivä on huono ja kellonaika vielä huonompi. Hitsi, en minä silloin voi lähteä Varastolta millään. Pakko ainakin vaihtaa päivää. Kyllä minä nyt aion katsoa tämän kortin ihan perspohjia myöten. Saisi edes selville, kuinka hullu sitä oikein on? Ja missä se aivokuppa luuraa? Luultavasti tämä on jonkunlainen alkuhaastattelu, jossa kartoitetaan tilanne, eli varmaan täytetään BDI ja vanha kunnon Beck. Älkää vain kysykö, minä olen täyttänyt ne aikaisemminkin, tuolloin loppupäätelmä vähän pelästytti jo minuakin ,> No, se oli silloin kun olin Herjaamossa, tein töitä aivan hvtisti sekä opintojen lopputyötä ja tenttejä, etsin töitä ja riivoin haastatteluja.... noin niinkuin selvityksenä. Että on Hyyssistä tullut postia, kyllä!
Iltaväsy vain paheni, aivan totaalinen tiltti. Sain kasaan evästyksen; rakuunaporkkanoita ja purkin tomaattimakrillia sekä raejuustoa, palanen salaattijuustoakin löytyi. Saavat riittää tälle päivälle. Ei ollut energiaa enää jäljellä laatia mitään ns. oikeaa ruokaa. Väkisin luin pari blogia ja aloittelin uutta kirjaa. Josta tulikin mieleen, että eräs juristileidimme Varastolla näki seinälläni Kiroilevan siilin helmikuun kalenterin ja ihastui kovasti. Neuvoin Norpatin sivustolle, terve vaan, Norpatti! Lisäksi hän halusi ehdottomasti lainaan Tassutellen-kirjani, kun kerroin sellaisen olevan hyllyssä. Niin se vaan Welhotar jakaa taas täälläkin ympäriinsä erilaisia mukavia juttuja ;D
Kyllä on mukavaa, että on perjantai. Eiliseltä jäi iso pino töitä odottamaan levälleen pöydälle, kun lähtö oli niin pikainen. Siinä menee alkupäivä ihan mukavasti. Lisääkin on illan mittaan varmasti tullut. Osa porukoista kun istuu nämä tietyt illat tosi pitkään töissä ja tekee sitten niitä etätöitä usein perjantaisin *virn*. Mitenkäs sattuikaan hauskasti matkalla Mehikoon... Tänään en tee mitään, ei kun siis, kauppalistan. Kummisedästä ei taida olla huomenna kaveriksi. Varovasti tiedustin ja ei uskaltanut itsekään luvata mitään. Taitaa olla parasta käydä yksin ja ottaa vain osa välttämättömistä tarpeista eli kaikki kirjat ja vain vähän ruokaa. No – on se ainakin sitten terveellisempää. Ei tule syötyä niin paljon, jos ei ole syötävää!
--------------------------------
Purrrrrrrrmenta, kissit! Mitä toi mamiska oikee uhkailee, ett ei ois syätävää. Mulle ainaski tarttee olla, hei siis tarttee (toim.huom. kissalle tuodaan aina ruokaa!). Nii ja sitt heekkui ett ainaski aamukalkonii ja napikoit tarttee. Ja kai mamiskaki vois syädä jotai hyvää joskus, ett niinku jauhist tai donarii. Kyll se donarii varmaan tuaki, se tua sitä aina *kollivirn*. Toivottavast se nyt ei sekoile ja tua taas niit erilaisii vihanneksui ku mä en syä niitä. Eikä, kyll se tajuu... mä luatan toho mamii sen verra, ett se osaa ostaa semmosii jutskii, ett meikäki saa joka päivä jotai. Ja välill muutaki ko kissanmuanaa. Eilenki se söi yhen donarileivän, mä sain hei donarist kaikki loput. Ihan oikee meininki, niin pitääki. Järjestys on niinku kohallaa, ett kissat ensin ja orjat sitt, jos jää jotai >o< Nytki mä jouduin taas herättää ton, yks vaa goisii mutt pyärii ja hornottaa. En jaksunu nukkuu, nii ett ainaski tunni yriti herättää, ei heränny. Nukku nii sikeest. Mutt oli se illallaki iha väsy, ei jaksunu leikkii ku iha vähä ja mua ois just illall leikityttäny. Sitt mä kävelin sen päällä, se ei tiänny oisko ollu vihane vai nauranu, ku sitä kuulemma sattu ja nauratti yhtä aikaa. Omituisii noi orjat! No, sain mä sen hereill ja mun aamuheekut, niinku aina pitääki. Nyt se nakuttaa taas, mä venaan täs tsögen pualell, ett se laittais päivämuanat mulle. Voisin nyt jo vähä maistaa ja sitt alkaa goisii. Raskaita nää aamut, ku pitää herättää toi mami!
Nyt ei oo fotoo, mä lupasin antaa mamin kilijutull tilaa. Ku must ei oo kerta hyvii kuvei, antaa olla sitte *kissamöks*. Mutt kaikill Lokistanian kissinkoill mä toivotan kuiteski kliffaa viikendii, palataa asiaa taas huamenna...
------------------------------
Oi kiitos, Vincent. En minä mitään tilaa sen ihmeemmin. Tässä on vain maailman lähes parhaat chili-sivut ja logo, joka on aika kiva ;D Vilkaiskaapas... tekisi mieli tilata siemeniä, katsokaa myös kasvatus ym. Aivan mahdottomia chilejä, joita Welhotarkaan ei ole nähnyt, saati sitten maistanut. Chilifriikkien pelastus näin kevään tullessa.
Päivän slogan: Politiikka on järjestelmä, joka pitää ihmiset erossa siitä, mikä heille kuuluu!
Päivän biisi: 11 O'clock Tick Tock
Luettua: Neil McCormick – Bonon doppelgängeri, aika vinkeä opus ,D Mies kertoo elämästään "supertähden varjossa". Mukavasti kasattu opus kouluajoilta lähtien, 70-luvun bändivirityksiä ja sattumuksia, huikeita esiintymisiä jopa kuudelle lippunsa ostaneelle jne. Rokkarille pakkorako lukea tämä, faneille must *virn* (U2 siis) ja itse luen sujuvan kerronnan ja kivan irrottelun takia. Hyviä huomioita. Suosittelen kaikille, jopa niille, jotka eivät musiikista välitä pätkääkään. Tässä on paljon muutakin mukavaa irlantilaista, kasvamista mieheksi (?) jne. Eli ehdottomasti sieltä luettavasta päästä, menee hankintaan, jos tulee alennusmyynteihin ,D
PERIAATTEELLISTA PERJANTAITA!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti