Varasto kutsuu jälleen. Argh, Welhottarella on vatsa kipeänä, mutta mentävä se on. Kai se yksi päivä menee, jollei satu taksossa paskimaan housuunsa. Ja sehän olisi Iisalamelle vain oikein, ehh...
Eilen tuli taas ihan pieni huomautus P-P:ltä, miten jaetaan allekirjoitukset asiakirjan sivuille! Siis minulle on aina ja joka paikassa tähdennetty, että missään nimessä allekirjoitukset eivät saa olla eri sivuilla. No niin, Varastossa se onkin jopa suotavaa! Auts, miten minä voisin sen tietää, jollei kukaan kerro. Samoin erään paperin reitti mistä minne, siis loppusäilöntään. Kuulin vasta eilen ensimmäisen kerran! Muut ihmettelivät. No, sehän on siis toki kaikille niille muille itsestään selvää... Argh! Kyllähän minä nyt sitten tiedän ja muistan, mutta tunnen itseni täysin typerykseksi. Saankohan edes jatkaa koeajan jälkeen vai katkaistaanko sekin jo kohtapian? Epäilys valtaa mieleni kuni vaeltava himmeä sumu syysyössä *kankea Welhotar herkeää runoamaan, huom!*. Ei ollut oikein kiva ilta eilen, ei. Vieläkin, no ei päivittäin, mutta ainakin viikottain tulee esille asioita, jotka minun pitäisi tietää. Kukaan ei vain ole muistanut kertoa. Juuri näitä itsestäänselvyyksiä, jotka ovat perehdytyksessäkin unohtuneet, koska ne ovat perehdyttäjille itselleen niin automaattisia toimia. Harmittaa, tämä saa minut vaikuttamaan jopa tyhmemmältä kuin olen.
Lisäksi neurolla käynti ketuttaa niin, että lähetin eilen meiliä ao. paikan hoitsulle. Eivätkö ne saakeli soikoon ikinä lue postejaan? Ei huvittaisi soittaa, kun tiedän, että alan käyttäytyä ehkä hyvinkin huonosti. Pitäisi soittaa myös sille neuropsykolle, joka väitti, että hän laittaa koipien ja käden tutkimisesta erillisen nootin. Villut siellä mitään noottia asiasta ollut. Petturi, roisto, rakkikoira... Eikä hän myöskään toimittanut tuloksia kuten lupasi, ei myöskään soittanut, kuten lupasi. Mistä tällaisia lekurinplanttuja sikiää? Ja miksi ihmeessä ne ovat kaikki aina jossain, missä minäkin? Salaliitto? Auttaisikohan foliopipo *pähkäilee*`? Tekisiköhän joku Welhottarelle kunnollisen foliopipon, noin niinkuin kästyölokin merkeissä ;D
No, tänään tapaan erään leidin, jonka kanssa teemme vaihtarit. Vaihdan kolme käypää, mutta liian lyhyttä hametta erinäisiin tuotteisiin, mm. body lotioniin ja tuoksuihin sekä suitsukkeisiin. Tahtoo eroon vielä osasta tavaroita... Ainakin toistaiseksi olemme tyytyväisiä, koska emme ole vielä tavanneet. Rapoa huomenna tapahtumasta ja tuotteista sekä tapaamisesta.
Ai niin, sen verran Bu Jormaselle vielä tiedoksi, että Belgarion on käynyt nyt läpi erikoiskoulutuksen, josta valmistuu vähemmän väkeä, kuin esim. taistelusukeltajiksi tai laskuvarjojääkäreiksi. Nyt hän tekee suht. normityötä, on siis ilmaisena työvoimana ja käyttää tätä koulutusta tietysti valtion hyväksi ;D Eli enää ei ole niin paljon fyysistä rääkkiä, vain sopivasti. Kaverit jo käyvät ihan itsekseen ja omasta halustaan punttisalilla ja uimassa (siis Belgarion =O)! Toivottavasti kaikesta tästä on hyötyä myös siviilissä!
Muutoin Welhotar on rättiväsynyt, yö meni vähän väliä herätessä. No ilmankos, nyt tajusin! Katsoin ulos. On täysikuu ja minusta tuntuu niin oudolta.... hampaat alkavat kasvaa ja selkää kutittaa =E Kissakin vänisi jotakin. Kummisetäkin soitteli jurrissa ja sanoi suoraan, ettei uskalla tulla käymään. Lupasin soittaa tänään, hänellä oli ihan asia-asiaakin. Toivottavasti myös eräs kirjalähetys saapuu lopultakin – on tässä jo odoteltukin. Kirjoista myös rapoa myöhemmin, taatusti tulette pitämään!
--------------------------------
Purrrrrrrrrrrrmenta, kaiffarit! ONNEE ihan ekaks Mustall ja Harmaall, ku niill on tänää synttärit! Mä muute muistais, mutt mami sano. Mun pitää käydä heti onnittelees niitä, ku mä vaa ehdin ja saan ensiks mun heekut. Mamiiiih, vähä hopuks nyt! Joo, eile mä sain sitt kerranki taas donarii, ku mamiska muka jaksanu laittaa ruakaa. Hei, donariha on just parast ruakaa. Itelle sill jäi viälä pual puukkii eväkseks, mitä se oikee valittaa. Kyll nyt noi iso mami yhell pualikkaall donaripuukill elää yhe päivä. Oli sill jotai muutaki jämii. Ei ihme, jos on masu sekasi, ku syä tommosii sotkui niinku seki =O Kumma, ett ihmiset yleensä syä kaikkee epämääräst. Söis niinku me kissitki! En mä oo melkee koskaa kipeenä, no yks kerta oon kahen vuaden aikan ollu vähä masu sekasi. Seki oli ton vika, orja anto jotai omituist ruakaa, kissinmuanaa siis. Siit tuli sitt kipeeks, niinku. Ett hei, ei kandee syädä kaikkee, mitä tarjotaa. Mäkää sitä paljo syäny ja kipeeks tulin. Ja hei, kavrut! Sanokaa tein ihmisill, ett täält saa erilaisii näytteit kissanmuanaa. On erikoisruakaa ja semmost, kolmee eri plaatuu. Mami taas laitto sinne mein nimen, jos me saatais mun nimell semmost safkaa. Viimeks oli älden heekkuu *virn* ja ku se on ILMAST!!
Täss on viälä must ja mun uudest lelust yks foto. Sitt nää saaki riittää. Mami saa ottaa uusi fotoi, vaiks mä en siit tykkää, mun menee aina silmät kii tai sitt pual päätä on pois, ku mami ei oo niin nopee ku pitäs. Mutt kaikill kissinkoill kliffaa päivää ja huamisee...
-----------------------------------
Juu, ei pitäisi syödä kaikenlaista, mutta joskus on pakko. Annetaampas nyt kotiasioiden taas olla, Vincent!
Päivän slogan: Kaikkien tapahtumien syytä ei välttämättä halua eikä tarvitse tietää!
Päivän biisi: Yellow Submarine
Luettua: Anthony Capella – Napolilainen naimakauppa, hmm, yllättävän luettavaa, vaikkakin lähes täysveristä hömppää. Brittiläinen upseeri II Maailmansodan aikana komennuksellla Napolissa tapaa Naisen, joka muuttaa kaiken ,D Aika kivaa ja raikasta kuvausta elämästä tuolloin, sodan raakuuksista, mutta myös mahtavia ruuanlaittotuokioita ym. Eli tämän voipi jopa meikäläinen lukea tuollaisena iltalukemisena pätkääkään kärsimättä, siis lähes suositeltavaa, helppolukuista hömppää... Ei kuitenkaan tulisi meille asumaan, ei myöskään ansaitse uusluentaa.
TINKIMÄTÖNTÄ TIISTAITA!
PS: Voisiko joku kertoa, onko näkymä jotenkin outo tai erilainen nykyisin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti