Nyt on myönnettävä, eiliseen viitaten, selvät dementian merkit! Welhotar teki eilen rakuunaporkkanoita ja voi kauhistus – unohti kääntää levyn neloselle ajoissa. Siinä ne kiehuivat kuutosella ainakin 5 min ennenkuin huomasin. Auuttssh. Samoin tämä päivitys, höh. Pitääkö sitä aloittaa tässä klo 3:n jälkeen, kun vuodatus päivittyy klo 4:n jälkeen eikä saa tekstiään esille. Juu, kyllä ovat asiat kehnosti. Prletto!
Tiedustin eilen Varaston työterveyshuoltoa, kun kaveri oli menossa vatsansa takia sinne lääkärille. Hah, sehän on hyvällä mallilla. Ajan saa joko samaksi tai viimeistään seuraavaksi päiväksi. Suuri osa erikoislääkäreistä maksetaan, jopa osa tutkimuksista (esim. UÄ), mutta ei tietty esim. MRI:tä tai TT:tä. Minä taidan käväistä jossain vaiheessa siellä. Jospa pääsisi reumatologille ihan noin varmuuden vuoksi ja voisi otattaa nuo tarkemmat verikokeetkin siellä. Olisi hitsin paljon helpompaa, varsinkin kun tuo TTH sijaitsee samassa talorykelmässä – ei tarvitsisi raahautua Hyyssiin. Eli, soitan tänään sille neurolle. En eilen sitten ottanut yhteyttä, ajattelin (ja tämä on ihan totta), että rauhoittelen itseäni päivän verran, etten heti hermostu. Hermostun minä kuitenkin, en voi sille mitään. Mutta jospa tuolla TTH:ssa voisivat katsoa edes noita koipisia ihan erikseen. Asia laitetaan siis tarkasteluun, ensin täytyy selvittää tietysti, koskeeko tämä jo minua (koeaika, määräaikaisuus jne.). Eli onko se yhdistetty jotenkin siihen, miten pitkään on ollut talossa?
Lisäksi eilen tuli ensimmäinen täysi tili, siis ilmoitus, että rahulia on tulossa. Jee, ilman henkilökohtaista lisää, joka siis määritetäään vasta oltuani 6 kk tuolla, saan silti n. 200 juuroa enemmän kuin Herjaamolla. Ei paha, lisänä se on tuokin. Mietin, mihin sijoittaisin – Nokia ei liene ihan nyt paras mahdollisuus. Vinkkejä sijoituskohteista siis vastaanotetaan *virn*! Nyt kovasti pähkäilen, paljonkohan sitä henkilökohtaista sitten olisi mahdollisuus saada... Se pisteytetään ja neuvotellaan erikseen henkilöstöhallinnon kautta ja tuolloin kuulemma otetaan huomioon myös tuo suoritettu tutkinto ja muut ylimääräiset koulutukseni. Eipä paha, ei. Kun saisi ja jaksaisi tuon 6 kk.
Toisaalta, eilen sain kiitoksia P-P:n kuullen, yllättävältä taholta. Eräs erittäin kultiveerattu leidi sattui olemaan huoneessani selittämässä erään pumaskan salaisuuksia, kun P-P kulki ohi. Leidi sitten hihkaisi siinä P-P:lle, että on nykyään erittäin hienoa palvelua; hän illalla lähtiessään jättää pinon asiakirjoja käsiteltäväksi ja ne ovat aamulla jo odottamassa. P-P:kään ei voinut muuta kuin myönnellä, tietysti sitä on itsekin tyytyväinen, jos hommat on hoidettu kunnolla. Lisäksi leidi jäi juttelemaan mm. miehestään (Mieheni, Professori, tiedäthän, Poikani, opiskelevat siellä ja täällä, ymmärräthän) ja pojistaan. Eli yhtäkkiä meillä olikin kovin paljon yhteistä puhuttavaa. Sitäpaitsi, siinä vahingossa kävi ilmi myös Welhottaren taustaa sen verran, että hän ei nyt pidäkään minua aivan tavallisena toimistorottana. Joka Welhotar siis ei toki ole, eihän?!
Muuten olen antanut itsestäni sellaisen lähes toimistopellen kuvan, joka kuitenkin haldaa hommansa. Käyttäytyy ja pukeutuu ehkä omituisesti, mutta osaa silti tarvittaessa olla ihan fiksukin ,D *hekottelee*. Kovin hankalaa on pitää mielessä se, että täällä jokainen minulle papereita kanteleva henkilö haluaa omiaan käsiteltävän aina tietyllä tavalla; joku haluaa ne tiettyyn järjestykseen, joku oman ylimääräisen kappaleensa, joku liitteet eri tavalla kuin muut, joku erilliset merkinnät oikoluvusta jne. Argh, liian hyvään palveluun ovat tottuneet. Olen nyt merkkaillut jokaisen omituisuuksia tässä ylös sitä myöten, kuin niitä on ilmineerattu. Minähän olen täyden palvelun työyksikkö ihan itsekseni! Mutta kyllä niitä nyt vähän pitäisi kouluttaa... Edes yksi yhteinen systeemi kaikille olisi ihan hyvä ajatus.
No niin, Welhotar nukkui 5 h sikiunta, oikein hyvä. Fyssa oli uusinut reseptit, ne tulivat eilen postissa, hyvä sekin. Lisäksi Kummisetä käy tänään puolestani postissa ja kirjastossa, oli oikein iloinen, kun eilen soitin hänelle ja jututin oikein pitkään. Ei, hän ei ollut kaatokunnossa – onneksi. Lievässä huppelissa kyllä ja ilmiselvästi on varonut ilmestymästä meille, koska olin viimeksi niin kylmä, raaka ja kova ihminen ,D No, kavereitahan olemme olleet niin pitkään, että ei se moisesta katkea. Eli varmaan illalla nähdään.
----------------------------------
Purrrrrvista, kavrut! Kilti mamiska, niiiiiiiiiiiin kilti. Arvatkaas miks? No, se teki eile koko isost paketist jääfisuu itellee evästä. Se tarkotti sitä, ett mä sain melkee kokonaise semmose biiti, eli neljäsosa siit koko hommast. Ett se onki mun heekkuu. Kurjaa, ku muut fisuu ei voi syädä. Nii toi maistuu, tiätteks te, sitt viäläski paremmalt! Mä olin tosi tyytyväine. Ja sitt mami heitteli hiiruloo ja mä vähä leiki. Mutt sitt mun piti leikkihyäkkii mamin koipisii, melkee siis hyäkin, nii mami karjahti sillee, ett mä melkee putosi peffalleen. Mä tajuu, mist se hiffaa, ett mä oon just melkee leikkihyäkkimäss. Se joteski arvaa – tai sitt sill on silmät tuall takan kans. Se karjas sen verra rumast, ett mä tein semmose hassu väistöliikkee ja ku mull oli kova hepuli päällä, mä törmäsi suaraa seinää. Hirvee kolina ja mami pelästy. Höh, siin mitää tapahtunu, yks seinä ja mun pää vaa kolisi >o< Ja illall mä menin melkee taas sen peito alle. Tääll nimittäi ainaski oli semmone myrskyn poikane, kilisi ja kalisi ja oli aikastas galsa. Siin oli sitt hyvä goisii. Eikä mamikaa nyt pönkiny ylös ku vast sitt aamust, niinku toss pual kolme aikaa. Ja hei, se meinas eile tsiigailla sitä liikkuvaa kuvaa. Ei se sitt jaksunu. Se tuli mialuummi tiätty mun viakkuu *kollivirn*.
Täss mä vähäks haukottele – tämmöne lötkötys on ihan parast! Huamisee.
------------------------------------
Aivan, lötkötys on parasta! Sain kuitenkin eilen lötkötyksen ohella tehtyä yhtä sun toista pientä, mutta tarpeellista. Hyvä minä, dementikko... piti mm. laskea, paljonko asiointimatkoja on taas kulunut ja missä on varaa loppukuussa käydä. Hitsi, että tämä jotenkin rassaa; puolimatkoja, kokomatkoja jne. Kaikki pitää heti laittaa ylös ja laskea vielä oikealla tavalla yhteen. Argh. Kuljetustukianomus muuten menee tänään sitten eteenpäin ;D Odottelemme päätöstä...
Päivän slogan: Welhotar Varastolla on kuni Bambi liukkaalla jäällä!
Päivän biisi: Tää on mun Stadi
Luettua: Heikki Kaaranen – Daavidin aamunkoitto, no juu, ei paha omakustanne tämä. Tosin muistuttaa kovasti erästä suosittua n. vuosi sitten ilmestynyttä jännäriä – mutta sitähän sattuu. Hiukka liikaa tapahtumia ahdettu liian vähään tilaan. Laajempi käsittely ja taustoitus olisi ollut kiinnostavampaa, nyt edetään hirveällä vauhdilla tapahtumasta ja maanosasta toiseen. Mutta, huonompaakin olen lukenut! Ritva-Liisa Harjumaa – Reipas jää toiseksi, lyhytproosaa välillä melko hulvattomassa ja yllättävässä hengessä. Muutama aivan kelpo tarina, kokonaisuutena ei minusta oikein toimi, jutut ovat kovin epätasaisia. Mutta annetaan anteeksi niiden parhaiden juttujen takia; tästä irtoaa melkein itkunaurua... Kumma juttu, kunnon linkkiä ei löydy =o Alice Munro – Sanansaattaja, ilmeisesti kirjailijan omaa sukutaustaa osittain fiktiivisesti. Mutta ziis, tämä leidi kyllä osaa kirjoittaa! Suosittelen, tosin olen aina pitänyt Munrosta, joten olen ehkä vähän jäävi arvostelemaan tätä erikseen. Eli Welhotar piti tästä. Kuvausta suvun alkuvaiheista Englannissa eli silkkaa historiallista totuutta tarinoilla ryyditettynä, erittäin hyvää kuvausta sodan jälkeisestä ajasta. Ilmeisesti tämä on lähinnä Munron omaa kokemusta, koska tässä opus on selkeästi parhaimmillaan. Oikein hyvää aamulukemista!
SITTEN VAAN SITÄ JENKKIHAPATUSPÄIVÄÄ JOKAISELLE!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti