Komeaa huomenta täältä Malmilta taas! On upea, hiljainen aamu – tirpatkin ovat vielä hiljaa ja aurinko on nousemassa. Tämä on kivaa aikaa. Siinä, että on hereillä näin aikaisin, on hyvätkin puolensa. Olen lopettanut stressaamisen tästä heräämisajasta ja nettailen sekä päivitän tässä aamuisin. Vincent vaatii välillä itselleen huomiota ja tietysti saa, mitä haluaa. Nytkin kissa kökkii tuossa sängyn nurkalla ja vahtii nakutteluani. Eli ei aikaisissa aamuissa ole mitään pahaa, voi jatkaa nukkumista sitten myöhemmin, kun taas nukuttaa!
Varasto hiljeni eilen osastollamme lähes kokonaan. Kolme meistä jää pitämään putiikkia pystyssä 2 – 3 viikoksi. Heti ensi viikolla alan siivoilla ja sisustaa, työkaveri lupasi avittaa ja minä lupasin puolestani avittaa häntä joissakin koneongelmissa (hei, siis minä...). P-P kävi vielä ohjeistamassa painavilla sanoillaan meitä kaikkia: muita osastoja on autettava kykyjen mukaan, kiireiden iskiessä on lupa ilmota henkilöstöpäälllikölle ulkopuolisen hätäavun saamiseksi, vapaata voi pitää saldon puitteissa ja omaa järkeään saa käyttää! =D Minä toivottelin vain traditionaaliset hyvät ja stressittömät lomat ja totesin hänen ehkä olevan sen tarpeessa. Taisi olla väärin... toisaalta, hän on yksi niistä esimiehistä, jotka todella itsekin tekevät töitä, oikeita töitä, eivätkä vain delegoi. Tästä kyllä plussat hänelle, hän vaatii myös itseltään paljon (ja on todella kunnianhimoinen) – ei vain muilta.
Pakko kertoa ja tätä te ette tule uskomaan! Minulla oli eilen parin minuutin KIVUTON KÄVELYTUOKIO. Tätä ei ole sattunut pitkään aikaan, todella pitkään. Asiaan vaikutti hyvin ajoitettu päivälääkitys, kepeä lounas ja iso muki kaffetta sekä pieni nettailun jälkeinen venyttely. Kun lähdin tupakalle, huomasin käveleväni käytävää normaalisti, hei ihan normaalisti. Tuntuipa uskomattomalta, mielessä kävi, että tällaista siis käveleminen voisi olla, ihan oikeasti. Kilometrejä, jopa kymmeniä (no ainakin 20 km) kuten joskus vuosia sitten! Ai että se tuntui hyvältä, kunnes koipi taas repäisi ja asia painui unhoon. Mutta oli se niin ihana tunne, että tästä on kerrottava kaikille!
Siitä jäikin aika kiva olo koko loppupäiväksi. Taksokin tuli ajoissa ja käväisin kirjastossa, josta ei paljon irronnut. Taidan siirtyä kesän ajaksi osittain käyttämään Varaston lähikirjastoa. Kaupoissa ei myöskään halvennuksia ollut – no ei tietenkään, perjantai-iltapäivänä. Mutta kun roudausretki oli pakko siirtää perjantaiksi kirjaston aukioloaikojen mukaan. Minulla ei ole varaa käydä lauantaisin uudestaan ruokaostoksilla, siihen menisivät loput vapaa-ajan matkat. Eli vain normitavarat ja putken kioskista kesäkurpitsaa sekä erilaisia yrttejä. Ziis, yrttejä löytyi 1 euro/pussi, montaa plaatua. Myös mm. villiä rucolaa, lehtipersiljaa, tuoretta minttua ja vaikka mitä. Koskaan ei tiedä, mitä kioskissa on tarjolla, koska se ostaa II luokan tavaraa ja tietysti silloin sitä, mitä on eniten ja edukkaasti tarjolla. Mutta aina sieltä löytyy jotakin kivaa. Suosittelen, jos liikutte siellä päin!
Belgarion on viimeisellä lomallaan ja viime viikolla heillä oli viimeinen maastoleiri ,D Tarjolla tänään uusia perunoita, kalaa pinaatin ja juuston kanssa (inspiroin jotain, reseptiä ei ole), kananhävyttömiä ja silliä sekä vihanneksia eri muodoissa. Toivottavasti pojalle maistuu! Lisäksi päätimme tehdä muffinsseja, joista minulla on ollut idea jo viikon ajan. Postausta asiasta mahdollisesti huomenna, mikäli kokeilu onnistuu.
Tässä vaiheessa minun on kiitettävä erinäisiä tahoja Blogistaniassa. Esipuheena se, että minä laitan ruokaa kuitenkin lähes joka päivä enkä käytä eineksiä. En myöskään mitään reseptejä, ainakaan useimmiten. Lähinnä ruokani ovat wokkeja ja mättöjä, joiden ainesosat muuntuvat tilanteiden ja jääkaapin sisällön mukaan. Mutta on muutama blogi ja ruokablogi, joita seuraan säännöllisesti ja joista poimin ideoita ja muunneltavia reseptejä. Eli haluan antaa erityiskiitokset aivan ensiksi Satujatarelle, joka sai minut ja Belgarionin syvästi kiintymään tofuun. Tempeä en ole vielä ostanut, koska viimeksi, kun sitä oli tarjolla, viimeinen myyntipäivä oli tuotapikaa ja ao. tuote vaikutti hiukka elähtäneeltä. Seuraavat kiittelyt menevät Ylimuulikalle MonkeyFoodiin, jaamme yhteisen ihastuksen raikkuun ja Härraan, postaukset ovat mainioita! Muuli, käypäs joskus ostamassa Eestin Herkkusien rahkaa... Myöskään Kulinaarimuruja ei jää ilman kiitoksia, postaukset ovat myös suussasulavia. Pastanjauhantaa ei voi myöskään olla mainitsematta; sieltä olen poiminut erilaisia kikkakakkosia, eli tattista vaan. Limepippuri puolestaan on tarjonnut minulle parhaan suolaisen piirakkapohjan ohjeen ikinä – kiitos, käytän sitä jatkuvasti eri täyttein ;D Polkkapossuakaan ei sovi unohtaa, postauksia lukee mieli haikeana ja kuola valuen. Kurpitsamoska taas on antanut runsaasti ideoita, joista suuri osa on kokeilematta, ehkä jo ensi viikolla kuitenkin! Lisäksi Chilipaprikalle kiitokset selkeistä ja kivoista postauksista ja myös muunneltavista ideoista. Tässä eivät varmasti ole kaikki blogit, joita lueskelen, mutta ne tärkeimmät. Itse en juuri laittele reseptejä esille, ne jotka ovat, löytyvät tuolta Ruoka-osastolta. Suosittelen kokeilemaan Polgaran parhaita kesäkurpitsaviipaleita, näitä ovat ainakin työkaverit kehuneet. Itselläni ei siis valitettavasti ole paljon annettavaa...
Taidankin käydä tekemässä pari valmistelujuttua lounasta ajatellen tässä välissä.
------------------------------------
Purrrrrrrve taas, kaikki upeet gimmat ja komeet kollit! Hah, mami kävi sitt eile kaupass. Vaiks se toss väittää, ett se ei mitää muanaa ostanu, mä näin sen ostanee fisuu. Meill on tänää fisuu ja mä saan kans! Ja sitt mä sain riistaa ja lehmää puukeis ja sitt semmose pussipaketi, miss oli neljä määkäruakapussukkaa! Kaakitki se muisti, kilti mami, mun mami, mmmm. Muistaa se aina kissin ruuat ja heekut. Kalkoniiki se anto nyt aamull, oli vaa kaks viipsalet, mä sain toise. Itte se jako toise kahell kärtsätyll leiväll. Ja sitt se söi taas sitä haisujuustoo, jäks. Poikaki on tänää tulos – ai että, mull on tiätteks tulos hiano päivä. Fisuu ja maailma paras viaras ja kaikkee. Mamiki on koton mun kaa kaks päivää, ihan parast. Mä oikee odotan, tämmöset on tiätteks kissanpäivät, ainaski mun miälest! Mami toss huamannu sanoo, mutt tosi outo juttu. Huamasitteks te, ett ukkone tuli eile iha samaa aikaa ku sillo toissapäivänki! Ja ihan samanlaine keli. Mamiiki nauratti, se ehti just himaa ku alko rytisee ja leiskuu. Toss me sitt sitattii ja tsiigattii ulos. Ja taas tuli vodaa vähä aikaa iha hanast niinku. Illall mami jakso taas olla mun kaa, paijateltii ja mä tassutteli sen pääll ja nauratin sitä. Sitt mä lipasin sitä ja sillee. Sitt se otti mutt melkee sylii, niinku toho olalle, mutt en mä siin pitkää ollu – vähä alko pelottaa, vaiks vähä sitt hurisinki. Emmä semmost. Mutt toi paijatus on kyll kliffaa! Mami toss heti aamull rinttas yhe jutu, toss fotos mä tarkistan, ett rintteri on kunnos ja se papru tulee kunnoll siält ulos niinku pitääki. Mä oon tarkka kissa ton tulostukse suhtee niinku. Ett kunno jälkee pitää hei tulla.
Kliffoi päivii hei kaikill ja taas huamisee!
----------------------------------------
Vincent rakastaa jostain syystä printteriä yli kaiken – tulostukset ovat aina tarkastettava huolekkaasti kissavoimin!
Päivän slogan: Ruoka ei ole mikään tekosyy, syöminen on vain niin mukavaa!
Päivän biisi: Syyään eka
Luettua: Eilinen oli hiukka kiireinen... tartuin sitten pikalainaan eli A S Byatt – Riivaus, romanttinen kertomus. No ei tämä minusta mitään hömppää kyllä ole, ei missään nimessä, vaikka nimestä ja takakannen tekstistä voisi näinkin luulla. Luokittelisin vielä talvilukemiseksi, jostakin syystä ;D Monikerroksinen ja eri aikakausiin sijoittuva romaani, jossa kaksi kirjallisuuden tutkijaa löytävät merkittävää kirjeenvaihtoa. En kerro enempää, jokainen lukekoon itse. Suosittelen, mielenkiintoinen ja erilainen tarina. Ja sitten pitää taas manailla, että eilen roilasin taas netissä kustantajien ja nettikirjakauppojen sivuilla. Argh, mitä kaikkea onkaan tulossa. Otin rutkasti rinttejä, että muistaisin edes osan. Mitäpä sanotte vaikka tästä, joka ei ehkä minulle ole aivan tärkeimmästä päästä – mutta katsokaa tuota kantta! =D
JA TÄNÄÄNKIN SYÖDÄÄN!
----------------------------------------
Vincent rakastaa jostain syystä printteriä yli kaiken – tulostukset ovat aina tarkastettava huolekkaasti kissavoimin!
Päivän slogan: Ruoka ei ole mikään tekosyy, syöminen on vain niin mukavaa!
Päivän biisi: Syyään eka
Luettua: Eilinen oli hiukka kiireinen... tartuin sitten pikalainaan eli A S Byatt – Riivaus, romanttinen kertomus. No ei tämä minusta mitään hömppää kyllä ole, ei missään nimessä, vaikka nimestä ja takakannen tekstistä voisi näinkin luulla. Luokittelisin vielä talvilukemiseksi, jostakin syystä ;D Monikerroksinen ja eri aikakausiin sijoittuva romaani, jossa kaksi kirjallisuuden tutkijaa löytävät merkittävää kirjeenvaihtoa. En kerro enempää, jokainen lukekoon itse. Suosittelen, mielenkiintoinen ja erilainen tarina. Ja sitten pitää taas manailla, että eilen roilasin taas netissä kustantajien ja nettikirjakauppojen sivuilla. Argh, mitä kaikkea onkaan tulossa. Otin rutkasti rinttejä, että muistaisin edes osan. Mitäpä sanotte vaikka tästä, joka ei ehkä minulle ole aivan tärkeimmästä päästä – mutta katsokaa tuota kantta! =D
JA TÄNÄÄNKIN SYÖDÄÄN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti