Sataa, vaihteeksi. Heräsin siihen, että oli vähän rajumpi sadekuuro. Nyt tipahtelee vain tasaisen harmaasti. Ei haita, en aikonut lähteä ulos ;D En ainakaan tähän aikaan. Eikä kissakaan. Joten päivityksen jälkeen kömmimme takaisin sänkyyn lämpöisen peiton alle aamun uusiounille.
Belgarion oli eilen käymässä ja sai mukaansa yhden oman kirjani ja pari kirjaston kirjaa. Vielä on viikko jäljellä. Sitten mies on vapaa, ainakin hetken aikaa ennen opiskelujen alkua. Yritän palkata hänet tekemään täällä pari isompaa hommaa tuona aikana. Keikkatöitä Seuren kautta en viitsi edes tyrkyttää. Vuosi ilman kunnon lomaa on aika pitkä aika – ja intissä vielä. Hän on vapaansa ansainnut, mutta residenssi kaipaa mattojen ja parin patjan pesua sekä kunnon lattiasiivousta ym. Lupasin maksaa työstä ja tarjota ruuat päälle. Ei kannattaisi kieltäytyä. En kai minä nyt häntäkään kehtaa ilmaiseksi pyytää tekemään ainakin paria täyttä työpäivää. Kellarikomerokin on aika räyhäkässä kunnossa. Eli kaikkea sellaista olisi tehtävä, mihin itse en kykene pystymään.
Kummisetäkin ilmestyi tuomaan mömelöni ja kappas vaan – osui paikalle juuri ruoka-aikaan (mitenkäs taas sattuikaan). Sain siis tarjota herroille lounaan. Kumpikin piti ruokaa hyvänä, oikein kiva ,D Eli tein kalapaistosta, johon kalan päälle tuli pinaattia ja purjoa sekä koko komeuden peittävä kerros kevytkermaviilistä, 2 kanan-
hävyttömästä sekä juustoraasteesta tehty mähnä mausteineen. Oli muuten oikein hyvää minustakin. Lisukkeena oli vielä raikusta, 2 keitetystä kananhävyttömästä ja muutamasta sillipurkin jämäpalasta ja purjosta sekä tillistä pilpottu sotku. Sitten uusia hyvejä kotolantialaisia perunoita ja salaattia. Kiitokset satelivat, kiitin myös itse itseäni, koska nämä oli kehitelty aivan omassa päässä. Jälkkäriksi kaffetta sekä kirsikka-suklaa –muffinsseja. Näiden ohjeen laitan tähän perään, Belgarion ihastui täpöllä tuotokseen eli 16 muffarista minulle jäi 3. Loput hän otti luvan kanssa mukaansa...
Kirsikka-suklaa –muffinsit
(annoksesta tulee n. 16 kpl)
2 munaa
1 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
0,75 dl öljyä (minä käytin rypsiöljyä)
1 dl kuivattuja kirsikoita
1 dl tummaa suklaata
Vatkaa munat ja sokeri pysyväksi vaahdoksi. Lisää kuivat aineet varovasti sekoittaen. Lisää öljy. Pilpo kuivatut kokonaiset kirsikat puoliksi ja suklaa aika isoiksi paloiksi, älä raasta, se ei kannata. Lisää nämä viimeiseksi ja sekoita mukaan. Jaa normikokoisiin muffarivuokiin. Paista 225 asteessa n. 10 – 15 minuuttia. Ole tarkkana paistamisen kanssa, palavat helposti! 10 min. yleensä riittää. Jos käytät tuoreita kirsikoita, poista kivet ja pilpo kirsikoita vähän pienemmäksi. Jos käytät tuoreita marjoja tai hedelmiä, lisää tällöin mukaan taikinaan myös 1 rkl perunajauhoja. Samalla ohjeella voi tehdä kaikenlaisia muffareita...
Jahas, se on sitten normisunnuntai eli normipuuhastelut taas edessä. Hmph, ei kyllä kiinnosta taas pätkääkään. Taidan lähteä lueskelemaan ja yrittämään lisää unta. Muuten iskee ahi.
----------------------------------
Terrrrrrrrrrrve ja huamenta kaikki! Vähäks oli eile tosi kliffaa. Poika tuli ja mä sain taas olla sen viakus koko aika, mmm. Ja sitt mami teki fisuruakaa ja mäki sain sitä kunno biiti siit, ett se oli hyvää. Ja sitt mä vaa nukkusi Pojan viakus ja sillee. Siin oli nii hyvä paikka. En mä ees jaksunu mennä sen Reppuu, heräsin kyll välill, ku seki kävi täss nakutteleess täll koneell. Ihmettelin, ett mihkä se häipy, mutt sitt mä hiffasi, ett kyll se oli täälä kerta Reppu oli mun viakuss. Tsihih, sen paita oli taas iha kissankaavois ku se lähti. Vaiks mami oli eile aamull just putsinu mun soffan. Aatelkaa, se putsi sen jollai laattiahaajall, se on kuulemma ainuu kontsi, mill ne kaavat lähtee =O No, mä ehdin kyll kaavastaa Pojan iha kunnoll ku mä kiahnasi siin ja sitt yhe kerra onnistuin säikyttää sen oikee kunnoll. Se melkee hyppäs ilmaa. Mä nimittäi otin kunno hepulit soffan kautta ja loikkasi Pojan yli ja hepuli-hepuli-hepuli, ziis, ett se pelästy! >o< Mua oikee nauratti. Ja sitt päiväll me otettii snadit päikkärit mamin kaa ja mä sain paijatuksii monta kertaa eile, illalki sitt viälä. Toi kyll nukku taas karmeen huanosti, mä siirrynki sitt jossai vaihees soffall, ku se vaa pönki hereill ja kääntyili ja semmost. Ei siin kissi pystyny goisii iha viakuss. Ehheh, tommose foto mä löysi – pinkkukissi =O Mami tykkää molemmist, toss semmone nyt sitt on...
Mä lähden nyt kans goisii. Kliffaa sadepäivää kaikill, nyt saaki goisii vaa sisäll, mmm. Huamisee!
----------------------------------
Vincent, yleensäkin täällä näytetään päivisin vain nukkuvan, satoi tai paistoi.
Päivän slogan: Ruokaa ja unta – en minä kaipaa muuta sen enempää kuin kissakaan!
Päivän biisi: The Riddle
PS. Otinkin Vuodatuksen päivittymistä odottaessa jo snadit unoset *virn*....
----------------------------------
Vincent, yleensäkin täällä näytetään päivisin vain nukkuvan, satoi tai paistoi.
Päivän slogan: Ruokaa ja unta – en minä kaipaa muuta sen enempää kuin kissakaan!
Päivän biisi: The Riddle
Luettua: Anne Holt – Kahdesti kuollut, uusintaluennassa tämäkin. Minä pidän näet Holtista... Kuuluisa kokki on tapettu, mutta rikostutkinta takkuaa pahasti. Hanne palaa takaisin Italiasta työpaikalleen, Billy T:lläkään ei mene hyvin. Erinomaisen sotkuisa juttu selviää lopulta oudohkolla tavalla. Erilaisia ja erikoisia tyyppejä, paljon ihmissuhde- ja suhdeasiaa, omituisia käänteitä ja outoja asioita. Eli Welhotar pitää ja suosittaa norjalaisten poliisikirjojen kavereille!
PS. Otinkin Vuodatuksen päivittymistä odottaessa jo snadit unoset *virn*....
TYPÖTYLSÄÄ SÖNDAAGIA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti