Ensimmäistä sairaspäivän huomenta! Mömelöt on aloitettu ja ei, niillä ei ole muuta vaikutusta kuin huono olo. Tiedän, pitää odottaa. Silti ketuttaa. Ikäänkuin oksettaisi koko ajan, mutta silti ykänderiä ei tule. Kuin erittäin kevyt kankkunen, lisäksi tuo kehno olo. Huonoon oloon ei auta mikään, ei hapan (kokeiltu jugurttia, sitruunaa, rahkaa), eivät mausteet, ei kevyt ruoka. Ainoa joka vähän helpottaa on pieni makea pala. Olen järsinyt sitten palan keksistä silloin tällöin – omituista, mutta se auttaa vähäksi aikaa. Aivojen sokeritasapaino sekaisin? Höh, tämä ei tykkää. Parempi ollakin kotona ja makoilla, hoidella koipea ja silleensä. Ai niin, toinen omituinen vaikutus tulee noin tunnin päästä, hiukka sekavahko olo. Sellainen, että ei pysty ihan täpöllä keskittymään normaalisti. Keskittyminen vaatii äärimmäistä keskittymistä siis.
Riivin äsken kaffet ja aamupalan sekä kasan mömelöitä (normimömelöt menevät Efexorin lisäksi), että jaksaisi tämänkin päivän. Jotakin asiallista voisi yrittää saada aikaiseksi. Jos jaksaisi, siis. Hyödyllistä tekemistä olisi paljon, mutta ei huvita. Taidan taas roikkua netissä, kuten eilenkin. Oudosti tässä saa aikansa kulumaan ja kirjojakin on riittävästi. Loppuviikosta on jonakin arkipäivänä vääntäydyttävä kirjastoon, prle, kirjastot suljetaan taas kesälauantaiden ajaksi. Roudauspäivä on siis siirrettävä perjantaiksi! Hei, jos joku aikoo selittää, että käy yhtenä päivänä kirjastossa ja toisena kaupassa, muistutetaan vielä 9 vapaa-ajanmatkaa/kk! Se ei riitä muutenkaan kuin kaupassakäynteihin ja normihommien välttämättömään hoitoon. Tsadi toteuttaa vain sen vähimmäismäärän (joka on siis tuo 9 matkaa/kk) joka on säädetty. Poikkeuksia ei juuri ole vastaan tullut. Jouduinhan minä hoitamaan opiskelunikin tuolla 9 matkalla... hitto.
Josta tulikin mieleen, että katsastin jo ahnaasti yhtenä päivänä erilaisia kursseja. Ähh, eihän minun pitänyt mitään enää kehitellä itselleni. Mutta kyllä sitä olisi kaikenlaista mielenkiintoista, pari kielikurssiakaan ei olisi pahitteeksi (venäjä ja viro). Mutta katsotaan nyt. Pääasia olisi saada Belgarion ensin jonnekin sisään ,D Lähes kaikki on nyt tehty opiskelupaikan saamiseksi, voimme vain odottaa...
Kummisetä menee sinne tötterötöihin kuun puolivälistä, paperit tehdään tällä viikolla. Vielä yksi mutka on matkassa eli hänen kelpoisuutensa pitää hyväksyttää työkkärissä, Tsadin tötterötöistä vastaavilla ja KELAssa, että on riittävän vanha ja ollut riittävän kauan työttömänä eikä saa muuten normitöitä. Voi jössus, kyllä ne kaikkea keksivät. Että jos ei vaikka kelpaisikaan edes niihin! Voihan villu, no, kyllä hän tod.näk. ne paperit saa ihan ok, mutta ihmetyttää vielä tuokin paperikierros. Jos työnantaja on hänet hyväksynyt ja Kummisetä olisi menossa, tässä pitää vielä paperit käyttää oikein isolla kierroksella, ennenkuin voi aloittaa. Että saisi olla töissä 6 h ja saisi päivärahan lisäksi sen 8 juuroa päivässä verotonta vielä hyvikkeeksi. Se hyvä puoli tuossa työssä olisi, että parin kuukauden päästä voisi alkaa saada ihan oikea palkkaa, tosin 6 h mukaan, mutta silti. Ei paha ollenkanas. Ja olisi muutakin tekemistä, kuin seisoskella torin kulmilla juttelemassa kavereiden kanssa ja lipittää viiniä. Ei pahalla, hän oli itse nimittäin täysin samaa mieltä. Toivotaan, että tämäkin onnistuu! Kummisetä on aivan kelpo työntekijä, minä tiedän.
Hmph, maanantai-aamu, näyttää sateiselta. Kivaa työpäivää (tai joillakin jo varmaan kivaa lomaa)! Tämä täällä syventyy kohta uusiouniin ja sitten vähän nettailee lisää.
---------------------------------
Purrrrrrrrrrmenta, kaiffat. Nonnih, nyt mami sitt onki mun kaa, on varpisti. Se lupas. Ja sitt me käydää joku päivä täss vetskull, se tilaa tänää mull ajan sinne. Pitää saada joku sen kaveri vaa mukaa, me ei kaksistaa oikee pärjätä vissii. Se tarvii mun koppaa kantaa jonku, ku se koppa on semmone omituine. Tai kyll jos se oikee heemostuu, me mennää kaksistee. On toi mami semmone! Nii hei, mä sain äske tiätteks kanamaksapateet, mami anto. Sitä mitä se itekki söi. Vähä oli viäl puukis ni mä sain loput. Njammmmm, isoo heekkuu oli. Söin kaikki. Köh, tota, sitt tuliki taas paha olo. Mami ehtiny sanoo mitää. Mä menin nopeest ja ettin puhtaimman maton (sen joka vaihdettii eile) ja tarkast ykäsin siihen ihan keskell. Just! Ja nyt ois taas nälkä. Eiku mä söin sen nii nopsaa. Hukkaa niinku meni, mutt ehti se masus ainaski kävästä ja maistuu hyvält suussa. Eikä toikaa ollu vihane. Huuhteli sen maton ja sano, ett pyäritetää tänää taas vähä murinakonett. Ett semmost! Muute toi taas valvo eile yälä myähää ja nousi päinvasto sitt aikasi. En kyll tajuu, miks se sairiksell on. Mutt ei se kyll eile oikee terveelt näyttäny, vähä niinku harmaalt. Ja ähisi jotai. Meinas vissii ykätä seki, ei kai kehdannu, ku vaihto maton. Mä kehtasin sentää. Me ei viäl ehdittu alottaa mun kirja lukemist, ku eile otin taas suulist ja illla leikittii. Hei, mami löys lopulta yhen mun vanhan hiirulon! Semmose ku on ollu kadoksis jo monta kuukautta ainaski. Se oli tual lipasto takan. Mä tajuu mitä tekemist sill oli pölkkärin kans siälä, mutt siält se vaa onki sen. Ja sitt leikittii kaikill hiiruloill. Nyt mä taidan mennä ottaa snadit unet. Rasittaa toi syämine ja ykäämine. Nyt mä käyn ekaks vetää pari raksuu ja vodaa, tulee hyvä maku suuhu. Täss on toine foto siit mun uudest mestast, mä oon nimittäi goisinukki siin. Hei, Musta, leidi, kyll siin ois tilaa jollekki hoikalle kauniille kissinkalle *vinks*...
Kilffaa viiko alkuu kaikill. Huamisee!
----------------------------------------
Vincent on vähän ahnimus, siitä taas tuo ykäreaktio...
Päivän slogan: Olen aamuvirkku sen lisäksi, että olen mitä epäreiluimmalla tavalla iltavirkku. Joskus vaihdan virkuudesta toiseen nukkumatta lainkaan!
Päivän biisi: Whiter Shade Of Pale
Luettua: Khaled Hosseini – Tuhat loistavaa aurinkoa, päätyi lopultakin luettavakseni. No joo, nyt tulee varmasti turpiin, mutta minä en ihmeemmin osaa tätä hehkuttaa. Siis kyllähän tämä on hyvä kirja, mutta en ymmärrä tätä ihmeellistä kalabaliikkia, joka tästä on nostettu. En sitä kehujen määrää, en sitten millään. Hyvä, dharmaattinen, rhomattinenkin kertomus Afganistanista ja paosta sieltä, totuudenmukaista kerrontaa naisten asemasta ja sen muutoksesta lyhyenkin ajan sisällä. Mutta, hei, onhan näitä kirjoja julkaistu jo muitakin. Dokumenttejakin. Siis suosittelen kyllä ja arvostan, mutta ei tämä nyt mitään maailmoja mullistavaa kirjallisuutta minun mielestäni ole. En minä tätä halua omaan hyllyyni, ehkä voisin lukea toisen kerran joskus, jos muuta ei käsiin ilmesty. Terry Pratchett – Viimeinen manner, ehhh, taas aivan hulvatonta tekstiä. Jotakin on tavallista enemmän pielessä Ankh-Morporkin ylimmässä opinahjossa eli yliopistossa. Kirjastonhoitaja on sairastanut, siis tavallista pahemmin ,D Tämä vaatii etsintäpartion lähettämistä Ricewindin perään Nelieksän mantereelle, sinnehän hän päätyi. Sikamaisen, vai pitäisikö sanoa, kengurumaisen hauska ja hillitön tarina velhoretkueen matkasta oudosti Australiaa muistuttavassa paikassa. Ai niin, jumalakin tavataan jossakin luomisen vaiheessa ja muuta tavanomaisempaa outoa ,D Minä nautin, Pratchettin kieli on niiiin viihdyttävää (outojen sopii olla tarkkana) ja kieroa, että siinä voi vain hekotella, ziis. Nämä ottaisin itsellenikin. Olen hiljalleen silloin tällöin ostellut Belgarionille Pratchettin kirjoja englanniksi ja suomeksi, jos edukkaasti eteen on ilmaantunut. Hänellä (= meillä) on jo hyvä kokoelman alku ;D Suosittelen kaikille Pratchettistä pitäville. Tästä ei kyllä ehkä kannata aloittaa hänen teostensa lukemista, koska lukijan odotetaan jo tietävän eräitä asioista Kiekkomaailmasta, velhoista, Näkymättömästä Yliopistosta jne. Tiedoksi, Matkatavarakin on taas löytynyt!
IHAN VAAN MAANANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti