Uaaaaaaaah – huomenta! Taas kissimärinäherätys klo 3, kuten tavallista. Hitsi, en saa unta kuin joskus 22 – 23 kieppeillä, jos silloinkaan. 4 h näkyy olevan tuo täsmäunetus. Ei, minä en pysty nyt ottamaan päikkäreitä, vaikka väsyttää – ei nimittäin nukuta, sen tuo lääke päivällä tekee. Että ei siis saa unta, vaikka yrittäisikin. No, on tällä ennenkin pärjätty, mitäpä siitä. Tämä päiväkin menee vielä ketuille, ei vieläkään järkevää tekemistä. Jospa ne keittiön ovet sittenkin, ai niin ja suihku sekä hiukset – vaatii ponnistautumista taas sekin. Plaattia on niin pluikas, että pitää olla tarkkana.
Huomenna Kummisetä lupasi lähteä roudausretkelle aamulla kanssani. HMPK ilmoitti lähtöajaksi ensin 9.59, perillä klo 10. Lähetin viestin ja ihmettelin, että on nopea kuljetus, pikasellainen oikein. Hetken päästä tuli vastaus, että pikku kirotusvihreä, piti olla 9.46. Hyvä etten ehtinyt nostaa isompaa metakkaa, oli jo lähellä. Että vidhuillaanko jo vapaa-ajallakin ,> Yleensä nuo ostos- ym. vapaa-ajanmatkat on sujuneet minulla kohtuuhyvin. Jos vain on jaksanut istua läpi puolen Helsingin... usein minulla onkin nykyään luettavaa mukana pidemmillä reissuilla ;D
Hörhökin kävi pikapikaa jo aamusta hakemassa rahat, lupasi ja vannoi heti vievänsä kuvat ja paperit KELAan, että saa sen kortinsa ja tilin avattua jo ensi kuun eläkettään varten. Toivottavasti saa sen nyt toimeksi. Oli hän vähän nolona, minä olin asiallinen, muta en kauhean ystävällinen. Hörhö on ihan mukava mies, jollei ole liikaa jurrissa, fiksukin. Eikä ole ikinä käynyt minuun käsiksi tai haukkunut tms. Pikemminkin minä olen pitänyt puhutteluja ja pari kertaa retuuttanut miehen ulos. En minä Malmin hörhöjä pelkää eikä tarvitse pelätä. He tuntevat minut ja minä heidät. Enemmänkin, jos pelätä pitää, täällä saa pelätä ns. vierailevia tähtiä eli muualta tulevia muka-koviksia, jotka tulevat uhoamaan ja leikkimään mahtijätkää Malmille. Eivät leiki pitkään *virn*! Malmi on mukava ja hyvä paikka asua. Oma on virheensä, jos lähtee umpikännissä sekoilemaan yöllä keskustaan. Silloin saa mitä tilaakin. Ihan sama kuin missä muualla tahansa. En minä ymmärrä, minä rakastan asua täällä. Ihan ykköspaikka, kaikki on tuossa vieressä. Kauppareissulla jopa minä pystyn käymään muillakin asioilla, kun kävelymatkat ovat kohtuulyhyet! Meiltä puuttuu vain rautakauppa, Yrjö ja kalakauppa ,D Niitä joskus kaipailemme.
Vincentillekin tilasin sitten vetskun, ma-aamuna klo 9. Apex on muuttanut tuohon vielä lähemmäksi eli Vincentkään ei joudu pitkään mouruamaan (hän ei pidä autokyydeistä!). Kummisetä toki tulee mukaan, onhan hän Vincentin oikea Kummisetä! Kukas muu pojan lääkäriin veisi? Eli sekin asia on hoidettu ja hallinnassa. Täytyykin taas harjatella poikaa. Vincent ei siedä harjaa, mutta tuota karvakumitumppua kyllä, sillä harjataan ja ensin annetaan herkkua eli syömisen aikana vähän huijitaan. Vincentin karvoitus on kuitenkin sellainen, että vieläkin lähtee vähän lyhyttä aluskarvaa masun puolelta. Masuun kun ei saa koskea, siitä tulee heti tappelusraapimus. Tai saan minä vähän ja varovasti rapsua, mutta tosi hellästi ja vain hetken. Vincent on ilmeisesti taustastaan johtuen aika arka kosketuksille. Vain sängyssä minä saan sitten kunnolla paijattaa, silitellä ja rapsuttaa. Silloin sitä oikein vaaditaan. Muuten ei sovi, ei ollenkaan. Kauan meni jo siinä, että Vincent ymmärsi, että hän oikeasti saa nukkua sängyssä ja minun vieressäni – se piti oikein opettaa. Minä kun tykkään nukkua kissan kanssa. Nyt se on jo itsestään selvää, että makoilemme yhdessä tiiviisti kiinni toisissamme, ainakin jaloista.
Kun Kummisetäkin sai sen työsopimuksen ja lupasi niin mukavasti avittaa, päätinkin tehdä eilen jotakin kivaa ruokaa, myös hänelle. Väsäsin tosi herkun tipupiirakan, tipun lisäksi paljon paprikaa, sipulia, herkkareita ja kolmen juuston kermaa ja tietty juustoa. Ohje on se vanha, josta jossain vaiheessa laitan oman muunnelmani postaukseen. Nyt ei oikein ruokapostaus taas maistu. Mutta piirakasta tuli erinomaisen hyvää ja se tulikin syötyä kokonaan. Kummisetä kehui kovasti! Siskonsa näet tekee ns. kevyitä kasvispiirakoita voitaikinaan ja korostaa kasvisten makua sitten kermalla ja esim. paistetulla pekonilla ;D Sedän mielestä tämä kevytvaihtoehto (jossa ei siis ole rasvaa kovinkaan paljon) oli paljon parempaa, saa kuulema tehdä toistekin!
Mömelörapoa sen verran, että pahaa oloa ei enää juuri ole. Jonkinlainen keskittymissähläys edelleen tulee, juuri tässä tunnin päästä, kun lääke alkaa vaikuttaa. Muuten pitää pirteänä, kipuja on edelleen aivan samalla tavalla – siihen ei mitään vaikutusta. Tosin koivet ovat nätit, mutta se johtuu pelkästään levosta. Täytynee odotella vielä ainakin sen viikon ajan, josko jotain toimintaa alkaisi näkyä.
---------------------------------
Purrrrrrrrrve, kaiffat! Hei, nyt mami sano, ett me mennää sitt sinne vetskull heti ens viikoll. Vähäks mua jänskättää, mutt mä tiän, ett mua kehutaa kuiteski! Ihan varpisti, aina on kehuttu. Ku mä oon hoikka ja komee, sitt mä osaan siälä käyttäytyykki iha hyvin. Siit kopast mä en diggaa, onneks se ei kestä kauan. Enkä siitt, ett mennää autoll, se on iha inhaa. Mutt kyll mä kestän, ku Kummisetä ja mami tulee kerta molemmat mukaa. Ja sitt mami lupas jotai heekkuu sen jälkee viälä. Sitt se sano, ett se ostaa taas sitä niskamatolääkett =O Enhä mä muistanukkaa, se oli outo juttu. Enne mulle on syätetty jotai, nyt toi on semmost ku laitetaa tonne niskaa vaa. Ei tarvii yrittääkkää huijii mua syämää mitää. Jos mä hei sanon, tosi hyvä jutska! Ja on kai se iha hyvä, ett mami pitää hualta siitt, ett mä käyn sen yks kerta vuadess tuall näyttäytyys. Se sano, ett se on kaikki sen kissit käyttäny sillee vetskull, iha varmuude vuaks. Sitt se alko taas vänisee, siit mun edeltäjä-kisust, Uffest. Kyll muaki veti vähä vakavaks... ett sillee voi sairastuu! Nii ni siks vartenki mami on vissii vähä tommone hualehtiva välill, vähä överiks melkee menee. Niinku sillo, ku mull oli nuha kerra. En mä tajunnu mikä oli, nenä vaa valu ja mä kävin töpöttää sitä sitt sänkyss lakanoihi. Niis oli vaa märkii läikkii. Sillonki mami soitti jo vetskull, mutt ei me sitt mihkää menty ku se meni ohi paris päiväs. Hei, mä sainki eilen kunnon broiskuu, toi teki jotai piirast ja mä sain semmost iha tuaret herkkubroiskuu, njam. Täss on sitt foto, ku mä otan päivärelaa sen jälkee – tyytyväisen näkösenä, eiks?
Kliffaa päivää kaikill ja olkaa paljo ulkon, nii mäki meinaa olla! Huamisee.
---------------------------------
Vincent, aivan oikea asenne tällä kertaa... toivottavasti sinua kehutaan myös!
Päivän slogan: Horsmat iltajunani ratapenkoilla huojuvat nuoruuteni taaksejääneiden biisien tapaan!
Päivän biisi: Valehtelisin
Luettua: Juha Lehikoinen – Lamelliteoria, kerrankin hyvää kotimaista scifiä, sellaista perinteistä, puhdasveristä scifiä. Hyvin kirjoitettua ja luettavaa. Oikein mukava uusi tuttavuus, eli suosittelen scifistä pitäville, tutustukaa ihmeessä! Patricia A. McKillip – Basiliskin laulu, puhdasta fantasiaa lähes parhaimmillaan; bardeja, suvun kostoa, matka maailman ääriin, outoja tapahtumia jne. Tyypillinen tarina hyvän ja pahan taistelusta sekä musiikin maagisista voimista. Poikkeaa todella edukseen mm. upean, rikkaan ja hiukka rönsyilevän kerrontansakin takia. Suosittelen fantasiasta pitäville, toki muillekin. Kaunista kieltä, suomentaja on tehnyt kelpo työtä! Markku Ropponen – Suruaika päättyy, Kuhala. Kuhala on mennyt kihloihin ja kihlajaismatkalla pari joutuu auto-onnettomuuteen. Juttu alkaa vaikuttaa järjestetyltä, morsian onkin murhattu ja Kuhala alkaa selvittää sotkua. Lopulta paljastuu paljon laajempi vyyhti erilaista kähmintää. Kuhala lienee jo useimpien kotimaistan rikoskirjojen lukijoille tuttu, tapojaan hän ei ole muuttanut. Nyt suru kuitenkin alkaa tehdä tehtäviään, samoin onnettomuudessa saatu lievä aivoruhje. Ihan kelpoista kesäluettavaa kotimaisten rikoskirjojen kavereille. Anneli Poukka – Syyllinen, syyllisempi, syyttäjä. Kihlakunnansyyttäjä Merja Maisala löydetään murhattuna rannasta. Tutkinnan edetessä tulee eteen outoja seikkoja naisen elämästä, niin outoja, että on syytä epäillä kaikkia läheisiä. Nainen ei olekaan ollut niin moitteeton, kuin kaikki luulevat, luurangot kaapeissa alkavat tulla esiin. No joo, luettavaa kyllä, mutta tähänkin on tungettu vähän liikaa tavaraa ja motiiveja. Kesälukemiseksi, joka ei päätä rasita.
Köh, tässä yhteydessä pitänee myöntää, että eilen vähän tylsistyneenä tein muutaman hankinnan nettikirjakaupasta, mm. Haiteksti ja Lumikko ovat tulossa Pratchettin ja Vuorisen saattamana ;D Voi miksi nettiostosten teko onkin niiiiiiiiiin helppoa, ja kerrankin Sampopankki toimi moitteetta, äh!
TOSIKKOMAISTA TORJANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti