Juuei, en minä taida olla ihan terve! Heräsin särkyihin tuossa klo 2 jälkeen, enkä saanut unta. Kissi nukkui ja yritin maata väkisin *huoh*, en siis kissaa kuitenkaan (selvennys tässä lokissa on aina paikallaan!). Ei auttanut, pakkohan se oli repiä itsensä ylös. Ja mömelöiden kanssahan pitää aina tarjota itselleen jotakin, joten aamukaffethan ne piti riipaista. Kirottua – tämä tietää vain sitä, että olen iltapäivällä jo ihan väsy (no, olisin minä muutenkin, se mistään tunnista ole kiinni). Vielä kaksi työpäivää ja sitten rauhaa, hiljaisuutta jne.
Onneksi Varastolla on ymmärretty asiat niin, että em. rauhasta ei voi nauttia kunnolla, jos ei sitä ennen jotenkin kiusaa itseään ja muita. Eli edelleen mennään matalalentoa. Huippua on se, että P-P pitää miitin torjantaina klo 13. Just joo, ettei parempaa aikaa löytänyt? Se tekee sen tahallaan, muiden kiusaksi. Minä tiedän sen. Jos itse saa järjestellä asiansa kuten huvittaa, on sitten kiva nakitella juttuja meidän muiden estoiksi. Ettei nyt vaan pääsisi lähtemään vaikka aikaisemmin töistä – kerrankin. Prletto! No, minä lähden klo 14.43 takson matkaan kuitenkin. Aikomus on vain ehtiä kirjastoon ja kauppaan ennen sulkemisaikaa, ei muuta...
Eilen oli Welhottarelassakin hieman hässäkkää. Toveritar tuli joukkoineen jelppimään, loputkin Kummisedän jäämistöä (ja osa omaa vanhaani) lähti kieräytykseen. Tytär oli tyytyväinen, he olivat nyt viimeistä kertaa tyhjäämässä asuntoa ja kaikki lähti, sano. Minä jätin Kummisedän rippisormuksen, joka kulkeutui aikanaan minulle W:n kautta, annettavaksi Pikku-E:lle, kun hän vanhenee. Että olisi ikäänkuin sukusormus ,D Hullua, mutta niin on minullakin tuo W:n jälkeensä jättämä möhkäle, jota käytän ja joka jää aikanaan Belgarionille ja sitten hänen vanhimmalle lapselleen jne. Niin asiasta kuudenteen, että kiitos sinne vaan avituksesta *huitoo reippaasti*, oli kiva tavata! Sain koko hommasta kai jonkinlaisen adrenaliinipiikin, en saanut kunnolla unta illalla. Puuhastelin vielä yhtä jos toistakin kotona, vein roskatkin ihan itse *taputuksia, hurraa-huutoja*, tiskasin ja muuta pientä. Koivet elävätkin taas sitten omaa elämäänsä. Ei sitä paljon tarvitse tehdä, että ne ottavat pahakseen. Lisäksi päätä särkee, joka on vähän outoa. Ei yleensä. Ei edes rapulassa. Ei.
No, ei tässä mikään auta. Varastolle se on vain pungerrettava taas itsensä, kohtuuvarovasti kuitenkin. Tiedän, että siellä on taas jotakin kivaa ylläriä odottamassa heti aamusta. Minä kyllä olenkin silloin parhaassa iskussa, iskurityöläinen, oikea stahanovilainen, nähkääs ,D Puolen päivän jälkeen alan kyttäillä kelloa, josko voisi pikapuoliin lähteä tai ainakin alkaa kerätä tavaroitaan kokoon... Äh, minä tänään minnekään Pazilan kirjastoon taida jaksaa. Varauksia näyttääkin yllättäen olevan HelMetissä aika kivasti tulossa. Lisäksi kustantaja taas muisti, ziitosta vaan, yhdellä uutuudella. Niillä pärjäään ainakin nuo kolme päivää.
Ulkona on viileää! Mutta, kiitos eilisten joukkojen, parvekkeella on tilaa jopa istua rauhassa. Vaatii vielä vähän hienosäätöä, niin jo on kelpoinen (lue -> Belgarionille hommia tulossa). Kovin on hiljaista ja rauhallista, tosin kellokin on vasta vähän yli 3.
----------------------------------
Purrrrrrrrve, kavrut! Siis tota, mä oon nyt kauheen loukkaantunu. Siks mä tolle viittiny edes märistä. Siis meill tulee väkee ja mä haluun näkee kaikki, nii ni mitä tekee orja? Sulkee mut arestii hei kylppärii. Nii ett mä en näkeny ketää, kukaa ei näkeny mua enkä mä saanu kehuja. Mä oon nyt kyll tooosi katkero! Nih kerta. Mä tiän, ett kaikk ihmiset haluis näkee mut, tiäteskii ne haluis. Nii ni laitetaa tollee piiloo. No okei, ovet oli auki, joo – mä tiädän. Mä oisin voinu lähtee hanee, senki mä tiädän. Mutt silti tää on hirmusen epist ja ihan selväst tää asia pitäs viädä kissisuojeluasiamiähell käsiteltäväks. Tai sitt Eeuuhu, ett sais jonkunmoise tirektiivi siit, mitä tehdää tämmösis tapauksiss. Mä voisin olla niinku ennakkotapaus. Jos kerta siälä on ihmisoikeustuamioistuin, nii ni kai ne kissiasioitkii hoitaa. Hoitaa ne paljo turhempiiki juttui! En saanu ees heekkui enkä mitää. Kaakeill toi sitt illall yritti mua hyvitellä. No oltii me loppuillast jo ihan kavrui, mutt oon mä silti vähä viäläkii katkero. Ja ainaskii yks niist ihmisist on semmone, ku mä oon tavannu ennenki. Nii ett ei ollu reiluu, eihä?! Kummiskii toi ehti ottaa must kuvei... kyll mä oon viahko >o<
Kliffaa keskimäist viiko päivää!
-------------------------------------------
Vincent, aresti oli vain karkaamisen takia, tsorgen poju!
Päivän slogan: Katkera ja kateellinen saa olla, mutta ei ilkeämielisesti!
Päivän biisi: Uusi sihteeri
Luettua: Caroline Graham – Marionetin kuolema, uudellenluennassa tämäkin. Sellaista perinteisempää dekkaria, kivoilla mausteilla kylläkin eli ihan luettavaa tavaraa. Mitä tapahtuukaaan harrastajateatterin ensi-illassa ja kuka on syyllinen? Kiemuroita ihmissuhteissa ja muuta mukavaa. Kesädekkariksi aivan kelpoisa.
KISSIKENKÄT PIRISTÄVÄT KIPEITÄ KOIPIA?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti