Ei liene yllätys – nukuin erittäin kehnosti sen ajan minkä nukuin. Uteliaille tiedoksi, että vedän muiden mömelöiden lisäksi nyt vielä Tradolania. Ei toimi kuten pitäisi. Sen pitäisi jossakin vaiheessa väsyttää, mutta ei täällä. Tosin simahdin eilen sikaväsynä kotoon tultua sänkyyn, mutta se on ihan yleistä unen puutetta. Tämä 4 h yössä kun ei edelleenkään oikein riitä. Iltapäivällä ei enää näe kunnolla, kun silmiä särkee jatkuva ruudun tuijottelu ja sanatkin alkavat hyppiä, joten silloin pääseekin suuntimaan kotiin. Ja kohta sänkyyn, puolihorrokseen ainakin – on ihan pakko, muuten tipahtaa seisaaltaan tai alkaa ulista suoraa huutoa väsymyksestä.
Eilen sentään hemmottelin itseäni ja kävin Serkuissa, siis Eestin Herkuissa ostamassa yhtä sun toista pientä. Aikomuksenahan oli vain hakea seesamin siemeniä ja adjikaa, mutta mukaan tarttui loistavaa kirsikkajuggaa, kohuked, juustoa, keksejä sekä, kas vaan ja yllättäen, kirsikkahilloa. Njam! Voiko tässä kaiken lisäksi olla addiktoitunut myös kirsikoihin? Minä syön kirsikkajuggaa ja –rahkaa, syön niitä tuoreena, mehuna, hapankirsikoina, torttuna – antakaa minulle mitä tahansa, missä on kirsikkaa, minä varmaankin mussutan sen hetioitis menemään... Outoa! Ehkä se johtuu siitä, että kun on valikoiva pakko muiden hedelmien osalta, sitten syö niitä joita voi oikein urakalla. Älkääkä sitten väittäkö vastaan – kirsikat OVAT nyt vaan niin kirotun hyvejä ;D
Töitäkin vielä riittää Varastolla. Sieltä toiselta osastolta pari tyyppiä, kiltejä sellaisia, raijjaavat minulle sotkujaan selvitettäväksi. No, kyllähän minä, kun ei ihan hikikiirettä pukkaa. Eilenkin oli ihan siedettävä työkeli ja kas, ensimmäiset lomalta palaajat saapuivat! Jotenkin he näyttivät oudon valjuilta hikisen Varaston uumenissa ,D Vahingoniloinen Welhotar vain katsoi eikä edes pilkannut yhtään. Vielä se on minunkin lomani! Parin kuukauden päästä.
Josta lomasta tulikin mieleen, että Lumput ovat jälleen kunnostautuneet uusilla varsin mielenkiintoisilla kesäasubloggauksilla, käykääs katsomassa ja ihailkaa! =D
Taksohuolestus jatkuu, voihan vee! Eilen tuli lopultakin kirje sos.toimistolta tähän Palmiaan siirtymisen aiheuttamista toimenpiteistä jne. Yksisivuinen, muutoin ihan asiallinen läpyskä. Mutta voihan kilin kellit ja muulin ....t, miten karmeaa kieltä, siis suomea se teksti oli! Ihan kirotusvihreistä lähtien sitä ja tätä suoritettiin jonkun toimesta jne. Taidan ottaa siitä kopion, korjata mokat ja palauttaa – juu, tietysti nimettömänä. Leidi näyttää olevan sukunimeltään ainakin ruotsinkielinen. Mutta ei se silti selitä näitä vihreitä ja omituista ulosantia. Näyttää siltä, kuin kirje olisi värkätty mahd. nopeasti, tarkistamatta ja sen kummemmin selittelemättä. Olisivat nyt miettineet edes kohderyhmää, ennenkuin kuljetuksia tullaan suorittamaan jonkun tahon toimesta jollakin aikavälillä. Tämä tahtoo selvää kieltä ja tavallisia ilmaisuja, että jokainen kansalainen ne ymmärtää! Samaa tämä tahtoo Varastollakin ja joutuu siitäkin tappelemaan. Ja lokini on sitten asia erikseen, tänne kirjoitan mitä kirjoitan, nih kerta!
Kuuma yö, kuuma päivä tulossa. Onneksi Varastolla on suht viileää... noin ulkoisesti ikäänkuin!
-----------------------------------------
Purrrrrrrrmenta, kaiffat! Ai kuuma vai, mä olin eile partsill jo aamust ku toi lähti röihi. Sitt mä makasi siälä viälä illalkii, juu ja oli kuuma. Tuukkiki oli iha kuuma ja pölisi, enkä antanu viäläkää haajattaa. Pummin vaa makupaloi ja sainkii hei yht heekkuu, donari lisäks mun toine heekku on tomskusartiini. Nii ni sitä mä sain makupaloin sitt viälä. Ja tavismuanaa, kaakkei ja semmost. Ei toi jaksanu leikkii eile. Enkä mä jaksanu olla sen viakus ku oli nii kuuma. Ei voi mennä ku käymää paijatettavan, muute tulee turha lämmin. Emmä tämmöst tarkottanu, ku mä puhuin, ett partsill vois olla lämpösempää hei! Voisko joku käydä kääntääs jotai termostatusta tai semmost pyärylää? Eile tsiigattii mamin kaa, ett näytti ku ois ollu tulos sade tai ukkone, mutt ne tummat pilvekset menikii ohi – höh. Tylsää. Ei me kumpikaa oikee tykätä, ku tääll on illall ja yälä ku bastus ois, kehnos bastus viälä. Mutt täss on taas ihan tuare partsifoto musta, siis hei musta ku mä syän mun kaakkei, mmmm. Ja eikä varpist tuu läpinäkyväine, ei....
Kliffaa melkee loppuviikkoo!
---------------------------------------
Vincent, veit jalat suustani...
Päivän slogan: Etsin tarmokkaasti hankaluuksia - löytäjä saa pitää!
Päivän biisi: Kesäöitä
Luettua: Kirjoja uusioluennassa. Lisa Unger – Kauniita valheita, leidille selviää, että hänelle on valehdeltu koko hänen elämänsä ajan mm. taustasta ja perheestä. Asian selviäminen aiheuttaa kaikennäköisiä vaaratilanteita sun muuta kähmimistä. Perusluettavaa jännäriä kesäksi, ei kehnoa, mutta ei mitään suurta kirjallisuuttakaan. Marianne Peltomaa – Matka, yksinäinen suomenruotsalainen leidi adoption pyörteissä. Tässä kirjassa adoptioprosessin alkukuvausta ja lopulta lapsen hakumatka ja ensimmäiset ajat kotomaassa. Ihan luettavaa ja informatiivistakin, sopinee adoptointia harkinneille ja adoptoineillekin (ja varmasti suositellaankin). Rajuja tunteita pienessä mittakaavassa. Tämän jatko on sitten tuossa jo aloitettuna. Ihan asiallista luettavaa, arvostan kerronnan tasoa.
KISSIKENKIMET KOTOSALLA TÄNÄÄNKIN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti