Polgaralla meinaan. Sitä ollaan taas hereillä ja klo on 1.30, että päivitystä tässä, kerrankin ajoissa *virn*. Taas pitäisi Varastolle, hmph. Olisin aivan hyvin voinut ns. lomailla lisää. Minä mitään lomaillut, ihan normipäiväksi tuo jotenkin valahti. Siivoamista, pyykkäämistä, ruuanlaittoa, lukemista, kirjoittelua, pakkoruisku, hameen korjausta... Siis tavallista puuhaa, mitään lomaa ole, höh! Lomalla MINUN pitäisi olla palveltavana! Joku kantaisi tekemänsä herkkuruuat eteeni, tiskaisi ja laittaisi kotoa kuntoon, tottelisi kaikkia pyyntöjä jne. (taitaa olla turha toivo, edes)
Juu, nyt tosiaan pelottaa mennä töihin, kaikki ne työt odottamassa. Kaikilla niillä myös kiire. Kaikki ärtsyinä kysymässä, milloin on valmista. Muut rotat ärsyämässä siitä, että teen ne työt ja heille tulee myös kiirehommia. Yhtään en nyt tykkää tästä ajatuksesta, en. Mutta tuntuu siltä, että en koskaan saa / voi / pysty pitämään lomaani rauhassa! Meillä on muuten huomenna miitti Upon kanssa, ajattelin vähän ottaa asiaa siellä esille. Kun minä en voi vaikuttaa oman työni jakautumiseen oikeastaan mitenkään, turha siitä muiden on silloin jupista. Lomatkin olen yrittänyt katsastaa niin, että ne vähiten häiritsevät muiden normitoimintoja. Ehkä minä sitten olen liian kiltti ja opettanut nuo muut liian hyvälle! Täytyy alkaa veemäiseksi kuhnuriksi ja jaanaajaksi, riidellä kaikesta sekä kieltäytyä töistä, jos vain jollakin verukkeella voi. Sitten armollisesti hyväksyä jotakin tehtäväksi ja sen parissa sitten pitäytyä pitkään ja hartaasti – tehden senkin väärin... Tämä nähkääs on täällä hyväksyttyä toimintaa, ainakin joidenkin henkilöiden osalta! Kele!
No muusta, toivon vaan, että Hörhö muistaa mennä sinne hammaslääkäriin. Hah – onneksi tiedän ajan ja paikan, taidankin soittaa tuntia ennen, että varmasti lähtee sinne! Pakkohan se asia on hoitaa, vaikka kuinka pelottaisi. Minä sain kaikki reseptit, lääkkeet haen perjantaina. Näkyvät hiinä-ja-hiinä riittävän siihen asti. Mitään muuta pakollista ei pitäisi olla, siis pitäisi...
Pientä närää ja taistoa edelleen siellä toisaalla. Voihan äimälän pässit sentään sitäkin! Tämä ei ole kauhean kiinnostunut tappelemaan verissäpäin siitä, mikä on hyvä kirja ja mikä ei. Makuja kun on tasan niin monia kuin lukijoitakin! Ainakin minun mielestäni. Joku on toista mieltä, kyldyrelli pitää olla, hieno pitää olla, mielellään vieraskielinen pitää olla... prletto nuo pitsiniskat ja kermaperseet sielläkin! Nöpelitasoa mielellään tarjoaisi, minä kun taas hyvää viihdettä ja erilaista luettavaa, johon ei helposti törmää. Ole siinä sitten. Ans kattoo vaan, minä kyllä rapoan vielä asiasta, nih. Ja tämä kaikki vain siksi, että minä luen kaikkea, laidasta laitaan, runot ja näytelmät jäävät tosi vähälle, muuten melkein kaikki käy, osuu ja uppoaakin usein ,D
Muuten siis hyvinkin rauhallisissa tunnelmissa vietetty eilinen päivä. Puhelinkaan ei soinut, no eipä tietenkään. Kukapa nyt Polkalle soittelisi? Mutta että ei edes paljon meilejäkään =o No, sovitaan, että j-kiireet ihmisillä. Minähän nyt olen niin kiinnostava kuin olla ja voi – ai että ei. No tuota, ei sitten. Minä menenkin nyt tupakalle ja rauhoittumaan vaihteeksi!
Purrrrrrrrrrrrrve, kavrut! Nonnih, nyt mami on sitt ainaskii sanonu, ett se on lähettäny mun fotot kissikalenterii varte, jeeeeeeee. Ja sitt se anto mull eile donarii, jeeee sillekkii. Sain mä sitt tavallist muanaaki. Ja sitt mä sain olla ihan päiväll partsill, ett mä sain kunnoll tsiigaa kaikkee. Tuala pimeell nää kunnoll eikä ne fogelitkaa sillo paljoo lentele. Nii ett enempi niinku päiväll näkee kaikkee ja voi vahtii ja vaklailla. Nyt mä goisin vaan ja oon aikastas tyytyväine. Ainuu harmi, ett mami lähtee taas röihi hakee raksurahoi. Mutt toisaalt, koht on jo taas viikendi, nii et sill on lyhkäsempi viikko. Mä voin keksii jotai kliffaa, ku on noi uudet matot *kiero kissivirn*. Enne ainaskii mä useen luistelin toll toisell pikkumatoll, tsihih, soli kliffaa. Ett semmost tarttee sitt taas harrastaa päivisi. Toivottavast toi laittaa kummiskii kunno muanaa, mamiiiiiiiiiih! Möhkö liikkuu, hei, se liikkuu... Ton foton se otti eilittäin, ku mä vaihteeks goisin >o< Ai nii, tarttee viäl sanoo tost, ett toi häntyli niinku ei oo mun lisähäntyli kun son Krokson häntyli – mä vaa goisin sen viakus, ku mull kert on useempi petikaveri ja se häntyli jäi toho ja mä halusin sen megee, nih! Ett se on siin niinku tarkotuksell, meinaa.
Kliffaa tiistantait koko lukijaporukall, vaiks teit onkii tavallist vähempi =O
Vincent, kohta on taas perjantai – vain kolme päivää...
Päivän slogan: Minä olen yrittänyt kaikkeni ja mitä minä olen saanut – pelkkää harmia kaikesta!
Päivän biisi: Disappointed
Luettua: Sirpa Kähkönen – Neidonkenkä. Jotkut pitävät tästä leidistä kovasti, mutta minä en vaan jotenkin saa otetta. Kyllä näitä romaaneja lukee, mutta ei minulla ole niistä kovin kummallista sanottavaa, ei hyvää eikä pahaa. Ehkä joku viihdepuutoksen vaivaama pitäisi näistä, ajankuva on varmasti hyvää jne. Mutta siis, suosittelen, että katsotte vaikka linkin – minuun ei tässä asiassa kannata nyt luottaa!
TEKOTIIKERILLÄ JA MAIHAREILLA ON TAAS KÄYTTÖÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti