Welhotar on edelleen väsynyt, niin ja kylmissään. Tämä ei ole reilua, ei missään muodossa. Tahtoo lämpimän sohjotalven, ilman j:a ja sen semmoista, taviseloa, ziitos. Eilen simahdin kotiin tultua melkein suoraan tunniksi unille, ei voi mitään. Väsy on kova, mikään ei auta. Luin jonkun aikaa ja yöunetkin venyivät ainakin 6 h:iin =O Kun ei annetta ihmisen edes nukkua, nih! Teetetään vain töitä hirveästi ja kiusataan lukemisella ja muulla loppuaika.
Tiedän, tiedän – te odotatte rapoa paketista! No kerronhan minä: iso ja hieno paketti tulikin ja jonotin sitä t o s i nopeassa *huoh, huoh-huoh* postissa pitkään ja hartaasti. Äkkiä kotiin, vaatteet narikkaan ja narauttamaan paketti auki! Jesh – ystävä muisti minua ihan pakatuilla lahjoilla *hirnuvirnu* ja kortilla ,D Juu, paketit paljastuivat kirjoiksi eli hiukkasen vaan himoitsemiani B. Travenin kirjoja eräänä tiettynä painoksena. Jep, jep, kyllä hamsteri toisen tuntee ;D Kirjat pääsevät paraatihyllyyn heti, kun taas vähän siivoilen ja järjestelen paikkoja. Minä kiittelen kovasti ja olen ilokas – nämä olivat taatusti minun ainoat tämänvuotiset joululahjani... Että sillä mielellä. Vaivaa oli nähty ja arvostan kovasti muutenkin eli julkinen ziitos.
Ja toinen rapotuksen aihe, jota odotitte, on tietysti The Virka. Hakuaika siis loppui eilen, talosta sitä haki tod.näk. 5 henkilöä (tieto n. klo 13 tienoolla) sekä usea ulkopuolinen. Eli eipä hätiä mitiä, kunhan vain muistutan kaikille, että olen määräaikainen. Ja mikäli tähän valitaan talon sisältä joku, jolla jo ennestään on The Virka, jää se sitten täyttämättä jne. Eli tällainen järjestelmä pyörittää myös itse itseään, jos valinnassa näin käy. Aikataulusta en tiedä yhtään, tod.näk. päätös tulee vasta siten, että alku on 1.2. tai 1.3. lähtien. En suuremmin ole asiaa sitten penkonutkaan, en näe sitä nyt niin kiihkeästi tavoiteltavaksi. Että odottelemme ja minä taas lisärapotan, kun kuulen lisää tai jotakin tapahtuu.
Eilen oli iltapäivällä Varaston torttu- ja piparikaffet, kävin noutamassa vuoden ainoan joulutorttuni jo etukäteen. Outoa, eivät nuo tuolla ymmärtäneet mitään piparihuumorista.... vai ovatko liian pitsiniskoja tai kermaperseitä siihen. Nuoriso jaksoi kyllä tupakalla hekottaa omalle käkätykselleni asiasta. Mutta siis, illalla oli jo aika kaivaa silakkapiffiä pakkasesta ja tehdä pari herkkuleipää niistä. Ei maistu makea enää, sano. Minä ainakin olen jo kiintiöni kaikesta syönyt ja mitään en enää tahdo, siis makeista herkkusista. Kun en nyt oikein noita torttujakaan osaa arvostaa. Silakkapiffileivät olivat äärihyviä, btw.
Ja sitten pitäisi roudausreissulle. Minulla on kymmenkunta varausta kirjastosta tulossa ja tuossa pieni käsijömma jo vapaita varten. Sitä tarvitaan, kun kyyditkin ovat vähän tiukalla. Lisäksi pitäisi laatia kauppalistaa ja kaikenlaista, argh. Ei millään jaksaisi eikä huvittaisi. Ajattelin tänään ostaa vähän lohta, paistaa osan lounaaksi meille ja graavata osan pakkaseen valmiiksi. Sitten pitäisi kai jotakin muutakin, äähhh, en jaksa ajatella. Olkoon. Kissalle on ostettava iso kasa ruokaa ja raksuja sekä puruja – sitä ei ehdottomasti saa unohtaa. Muun voi vielä antaa itselleen anteeksi, koska siitä kärsii vain itse, mutta ei kissatavaroita! Nih kerta. On vähän ankea aamu, kaffetta vain yhteen isoon kupilliseen, maito oli pilaantunut (juon maitoa vain tipan aamukaffen kanssa), kaikki on loppu, argh - tietää hirmuista tavaramäärää!
Juu, minä menen nyt vitamiini- ja tupakkatauolle, ne ikäänkuin reilusti kompensoivat toisensa ,D
Purrrrrrrrrrve, kavrut! Heheheh, arvatkaas onks mull ollu heekkui?! Möhkö ku oli laskenu ruakapussien määrä väärin, just, semmone se on. No eile se joutu antaa mulle illall koko paketi mjunuaisii ja nyt aamupalaks mä sain donarii, hei aatelkaa. Sitt se vähä manas, ett ostaa koko laatiko sitä kanajudekaa mulle, ettei heti loppu. Emmä vaa oo yhtää pahoillaa, ett se loppu *tsihih* - onneks toll on jotai kummallisii jemmoi aina, ett mä saan muanaa vaiks mitä tapahtuis. On se semmome mami, hjuu. Ja sitt mä eile muute simahdi soffal, ku olin syäny ne kaikki mjunuaiset – nii hyvei, nii paljo, nii piäni kissi >o< Ett goisimiseks se meni, mutt goisi toiki aika aikasee, meinaa. Yäll yriti vähä herätellä sitä. nii ni se vaa sano rumast ja veti peittoo päällee. Menin sitt sänkyy sen jalkoihi ja goisin siin. Piti vaa muistuttaa, ett tyhjää lodjun, mutt mä hiffasin, ett se tyhjää sen heti aamust ain, ku se menee sinne kylppärii ite – ei se siädä sitä haisuu siin viäres, meinaa. Tommose foto mä laiton tohon, mä ootan nyt vaa. Poika, Reppu ja sen Miniläppäri on tuloss ja toi on meinannu laittaa jotai hyvei ruakii, jeee.
Kliffaa viikendii hei kaikill, mamilkii ja Pojall ainaski!
Kiitos Vincent, olen ilokas, että herkut sopivat kissiherralle!
Päivän slogan: Pessimistisessä mielessäni ylihuomenna on maanantai ja työpäivä...
Päivän biisi: I Hate Christmas
Luettua: Nora Roberts – Keskipäivän polte, tiiliskivihömppää kohtuullisella juonella tällä kertaa eli kälmiä touhua panttivankineuvottelijan ympärillä, rikoksia ja vaanimista sekä jännitystä muutoinkin riittää. Lukeehan tämän, sängyssä ja reissussa, ei juuri muutoin. Suositellaan vain hömpän kavereille...
JA REISSULLE KARHUTURKISSA SEKÄ MAIHAREISSA, NIH!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti