Doddih – nyt on viikonloppu maattu ja nukuttu oikein hyvin. Garmea viikko edessä, arvelen. Kaikki haluavat työnsä tehdyiksi, koska suurin osa jää lomille. Ei, en minä. Minä mitään lomaa ota, vaikka sitä tarvitsisinkin. Jonkinlaiset periaatteet sentään on jäljellä. Ja toisaalta, jonkun on oltava Varastolla käytettävissä, se käytettävä olkoon minä. Erittäin omituinen käyttöliittymä, joka saattaa joskus kaatua ,D
Ei olekaan pitkään ollut kovin paljoa postattavaa Helsingin matkapalvelusta. No nyt taas voisi ihan kevyesti mainita, että tein viikkotilaukseni normaaliin tapaan klo 9.17. Siinä 7 h jälkeen eli alkuillasta kyselin perään. Minulle kerrottiin, että tilaus on ”ehkä vastaanotettu, varmaan jätetty yövuoron tehtäväksi ja vahvistettavaksi...” Voihan kilin sukuelimet sentään! Ei siellä nyt niin jumalaton kiire voi olla – ja minä haluan vahvistuksen. Jos vaikka olisin sopinut tälle päivälle jotakin jonkun kanssa (no en ole, mutta jos...). Vastauksia ja kyselyitä lenteli – lopulta tein uusintatilauksen ja pyysin vahvistusta samaksi illaksi. Eihän se kestänyt kuin vajaat 10 min koko homma ja vahvistus sekä poikkeukset oli kirjattu ylös! Mikä siellä oikein mättää ja on niin hemmetin vaikeaa? Eli eipä ole kiirettä, ei tosiaankaan. Muuten täysin normitilaus, mutta tälle päivälle keskipäiväpoikkeaminen Hakiksessa eli käyn pakolliset hankinnat noutamassa; tofua, mausteita ja fisua hallista. Pistän fisun pakkaseen... nautitaan sitten Belgarionin kanssa myöhemmin. En minä ensi viikolla mihinkään pääse enkä jaksa. Roudauskin siirtyi lauvantaille, kun Belgalla on tenttejä sekä torstaina että perjantaina. Toivottavasti poika pärjää – täytyykin lähettää tsemppiviesti! Neljä tenttiä melkein peräjälkeen ja taas täysin erilaisista kokonaisuuksista, ei ole hyvin suunniteltu, sano...
Odottelen tässä nyt sitten, milloin leidi saapuu kertomaan lisää The Virasta. Sen perusteella sitten päätän, haenko vaiko enkö. Lisää asiasta siis ehdottomasti heti, kun itse tiedän enemmän. Juu, olette varmaan ihan hirmuisen udekkaita? Ai että ei – no, mutta minä olen edelleen ainakin omasta mielestäni erittäin kiinnostava.... Ai että en! No tuota, kissani ja minun mielestäni kuitenkin!
Mitään järkevää en taaskaan saanut aikaan, ei kyllä ollut tarviskaan. Etsin lämpimämmät vaatteet sen verran helpoille paikoille, että löydän ne aamukähmeessä tässä kohtapian. Hrrr, siellä on kylmä ja lumikin pelottaa. Ei muuten, mutta se liukkaus ja ainainen varominen. Varmuuden vuoksi vein vajaat roskapussit jo eilen. Varmistan vain viikon haisupolitiikan keittiössä nimittäin, jos ei vaikka pääsisi edes roskiksille asti myöhemmin.
En kyllä jaksa ymmärtää, miten minä olen ollut niin väsynyt. Lääkityskin osin väsyttää, pahin on kuitenkin varmasti kunnollisen unen puute. Jos saisi joka yö kunnon unta edes 4 – 5 h, jaksaisi paljon paremmin. Nyt se on jäänyt vajaaksi tai katkonaiseksi lähes joka yö. Viikonloppuna nukuin aina kun vähänkään siltä tuntui – tai jos en edes nukkunut, vedin kuitenkin peittoa korville ja valuin mukavan lämpöiseen horrokseen. Mmmm.... no, ensi viikonloppuna taas. Mutta voi, miten pitkä aika sinne onkaan täältä katsoen.
No, ei tässä nyt sen kummempaa. Vitamiinit kehiin ja ulos, hrrrrrrrr....
Purrrrrrrmenta, kaiffat! Ei toi mami sitt kuiteskaa avannu mull donarii, ku se ei kert ite sitä syäny. Söi jämii ja otti samoi viäl eväkseks. Ettäs kehtaa, semmosii raahaa viäl mukanaa. Me kissit ei kyll suastuta syämää mitää vanhaa ruakaa, fyi. En tajuu ihmisii, iha oikeest ne syä vanhoi ruakei iha tyytyväisin. Mä tahdon ainaskii just nyt mun kanahötskän ja puhtaasee kuppii – mamiiiiih! No nii, liikkuuha toi möhkö. Se ei meinaa voi siätää sitä, ett mä alan jolisee aamusin. Sillo on hyvä pummii kaikkee, aina tulee. Ei niinku heekkui, mutt meinaan tavallisii safkoi kyll. Ei se kestä mun äänt ja sitt se luulee, ett kaikki naapuritki kuulee sen. Vähänks se on skitso! Juu siis vähä (se kattelee mua vähä julmast nyt), ihan vähä vaan! Mäki oon vaan goisinu. En mä ymmärrä, mikä ongelma siin muka on. Sen kun goisii vaa, ku tekee miäli. Ai nii, ton tarttee sinne röihi, just. Eikä se sitt voi goisii, en kyll tajuu miks. Ne on just niit ihmisjutskii, mitä kissi ei jaksa tajuu, ei sitt millää. Jost tuliki miälee, ett käväsin safkaas ja jatkan nyt vaihteeks tätä goisimist. Saatan mä päiväll käydä vähä luistelees matoill, ett toll on jotain tekemist, ku se tulee takasi. Kuviikaa ei oo, ku se goisi ja mä goisin. Nii ett tämmöne sitt vaa...
Oikee tosi kliffaa viiko alkuu, mamill ei, ku se ei diggaa!
Vincent, ajattelet sentään tunteitani edes vähäsen...
Päivän slogan: Kylmä jähmettää nivelten, koipien ja kaiken muun lisäksi myös aivot!
Päivän biisi: Working Man
Luettua: Juha Numminen – Lähikuvassa Lenita Airisto, ei kehnompi elämänkerta ollenkas. Selvittää käsittääkseni melkoisen tasapuolisesti asioiden ja ilmöiden taustoja sekä Lenitan elämää ja työtä. Suosittelen niille, joiden käsitys ao. leidistä on erinomaisen negatiivinen tai jotka haluavat nopea- ja helppolukuisen tietopaketin hänen elämästään ja työstään. Minä pidin, mutta en minä tätä hyllyyni hankkisi (no, jos 50 sentillä annettaisiin). Piritta Anias – Suorittaja, psykopatiaa psykolta, muka-romaani, jossa ei romaanin kirjoittamisesta tietoakaan. Eli ylisuorittaja saa uuden työpaikan, vähän ylisuorittaa myös ylisyrjähypyn, juo liikaa eli jopa 3 - 4 lasillista viiniä (iiiiiiik!). Heti huomattuaan upean elämän menevän pärsheelleen, eukko laukkaa psykopaatille ja kaikki on kohta taas hyvin, jaapan-daapan-jei! Älkää lainatko tätä, tämä on pärsheestä. Paitsi jos kuulut tuollaiseen ihmislajiin... lukijani eivät kuulu! Sokerina pohjalla sarjakuva-albumi Mari Ahokoivu – Löydä minut tästä kaupungista, erilainen, vähän pelottava, lopulta minusta erittäin hellyttävä tarina tytöstä, joka muuttaa kaupunkiin ja etsii jotakuta. Tai joku etsii häntä. Hän on kadottanut kasvonsa, nekin löytyvät, se täytyy paljastaa. Mielenkiintoinen ja erilainen piirrosjälki – tämä piti kovasti ja lisää eli kunnollinen arvostelu vähän myöhemmin siellä toisaalla! Niin ja vinksuksi vielä, että kissaihmisetkin ehkä pitäisivät tästä ;DTykkäsi ja omistaa jo =D Suositellaan kaikille kotomaisen sarjakuvan kavereille vaikka jouluksi ja hei, erikoisuutena sivun alalaidassa käännös englanniksi eli sopii vaikka lahjaksi monenlaisille ystäville!
PALJON LÄMMINTÄ VAATETTA JA PUNAISET MAIHARIT!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti