Auts, auts ja voih, sattuu! Oikein kovaa särkyä koko illan, yötä myöten pahentuen mikäli mahdollista. Johtunee eilisen rajun liikunnan *ohoh* lisäksi myös kelien muuttumisesta. Eli nousin tuossa klo 1 tienoolla ottamaan kourallisen särky- ym. mömelöitä. Kirjoittelen tässä sen aikaa, että jotakin vaikutusta ilmenee. Jospa sitten saisi nukuttua vähäsen lisää, nyt nukuin parisen tuntia erittäin kehnoa unta, snif!
Eilinen oli todella erittäin sosiaalinen päivä. Ehkä olen siitäkin syystä vähän väsynyt vieläkin ja kipeä ;D Hörhö kävi jo aamuaikaiseen maksamassa osan veloistaan ja jupisemassa kaikenlaista joutavaa. Hänellä oli sovittua menoa, joten lähti sitten myös melko aikaisin. Hänen jälkeensä tuli käymään leidi, jonka kanssa nautimme kohuked ja kaffet. Minä huomasin yllättäen hölöttäväni kaikenlaista joutavaa, koko ajan suuna-päänä. Outoa, olikohan lääkitys kohdallansa kerrankin vai johtuuko tämä lähes täydellisestä ihmiskontaktien puutteesta. En siis laske tähän työkavereita, joiden kanssa on pakko joskus vaihtaa pari sanaa. Kiitos käynnistä sekä fantastisesta tuliaisesta =D Kuten sanoit, siitä voi olla iloa pidempäänkin.... Belgarion tulikin sitten heti perään eli melkoinen trafiikki ovissamme todella kävi. Syötin hänelle pari palaa hedelmäleipää, koska tiesin, että hän ei ollut voinut ehtiä syödä mitään ja ei kun roudaamaan – taksikin oli ihan ajoissa =l
Veimme ensin neljä pakettia postin Itaalo-vastineeseen, ai että, kyllä ne edelleenkin rokottavat rajusti pakettien hinnoista. No, ei voi mitään! Saimme siis paketit lähtemään ja minä käväisin kirjastossa noutamassa 13 varausta. Samalla jurputtelimme tutun kirjastokaverin kanssa kirjastojen lakkauttamisesta ja oudosta Koillis- ja Itä-Helsingin keskittymästä. Ehdottomasti kaikki tiskilläkävijät olivat sitä mieltä, että yhtäkään kirjastoa ei saisi lakkauttaa! Keskustelu siis käy täällä todella kuumana ja aktiivisena, kaikilla on kerrankin jotakin mitä sanoa. Mukava, että ollaan samaa mieltä! Kyllä Malmin kirjasto on ihan huippu, mutta ne pienemmätkin lähikirjastot ovat todella tarpeen mm. nuorisolle ja perhepäivähoitajille sekä tietysti lähiasukeille. Näpit siis irti kirjastoista, heti, sanon minä!
Ruokakaupoista rohmusin tällä kertaa laputettuja fisutuotteita sekä älyttömän määrän vihanneksia ja jömmaruokaa. Sen verran harmitti tuo viimekertainen ajatusvihreä. Nyt siis satsasin pakastettavaan tavaraan, näkkäriin sun muuhun kestotavaraan sekä tietysti kissanmuonaan. Kiitettävästi olikin muonaa palatessa eli useampi kassillinen. Osa toki meni illan appeeseen, tein kevätkääryleitä, tsatsikia sekä riisiä – outo, mutta herkullinen yhdistelmä. Jälkkärinä taas Serkkujen omenamähnäpiirakkaa/leivaria, josta on tullut yksi suosikeista; ei liian makea, kivan kostea ja herkku nyt vaan muutenkin.
Ensin piti stailata *pääsin sanomaan toisenkin kerran* residenssi. Wau, täällä on suorastaan hienoa – ainakin hetken ajan. Ikkunoihin pääsivät ensimmäistä kertaa verhot, jotka ostin Huutiksesta pari vuotta sitten. Tummanvihreää ja jännää punaista, graafisia kuvioita ja välissä.. tuota... kettuja? Taidan ottaa huomiseksi kuvan, ne ovat aika erikoiset – kotomaiset, tietty. Plaattialle vaihdoimme vanhat sammalenvihreät talvimatot ja soffakin puettiin vihreään vaihtokaapuun. Vinski-raasu oli jo vähän hädissään, kun kaikki meni vaihtoon. Myös liukuoven kangastaulu vaihtui marimekon Päärynästä vanhoihin Aaltoihin. Lisäksi sain tänne makkariin lopultakin valolampun, mukavaa. Silitys oli se, joka otti koville. Ei sen inhottavuus, vaan seisominen ja käsien edestakainen liike. Siksikin olen vielä aikalailla kipeä, oikeasti. Mutta nyt se on taas tehty! Ai niin, on, tipluvalotkin on ja kivaltahan tuo näyttää, kun laitoin vielä lyhtyyn öljykynttelin. Shöpöä, sano ;D
Jahas, eivät nämä vieläkään jaksa vaikuttaa, nämä mömelöt siis. Menen kohta keittelemään kaffet, ehkä se avittaa. Niin, tosiaan särky ja jäykkyys on infernaalista – joka paikkaa koskee. Lisäksi toista silmää kaihertaa vieläkin ja olen vähän huolissani, sitä täytyy tarkkailla. Kärsin nimittäin jo yhden pahan iriitin vuosia sitten eikä ollut kuulkaas yhtään mukavaa, sano.
Purrrrrrrrrrve, kaiffat! Ai ett oli eile kliffaa, tääll oli iha hurrrrjast ihmisii ja sitt Poikakii. Mmm, ja Pojan Reppu ja sen Miniläppäri. Mä kaikkist enite tykkään mennä sen kans samall soffall ja levittäytyy siihe, se on ain vähä hämillää >o< Mä sain kaht eri kissimuanaa, purui ja kaikkee. Sitt mä näjin, ett oli ostettu donarii ja pakkasfisuu ja vaiks mitä, jeeee! Ei nyt taatust tuu nälkä mamilkaa eikä ainaskaa mulle. Mä sain kaikkee, ihan kaikkee. Ja mull oli älden kivaa, vaiks mä olinki viäl melkee tajutoine siit mjunuaismääräst, ku mä olin safkannu sillo etellispäivän. Mutt nyt mä kyll voisin jo taa syädä, mamiiiiiih! Aha, se tulee just duunaa kaffet ja mä saan sitt kans safkaa. Kyll mä voin venaa, ei oo hillitöine nälkä kummiskaa. Yks mitä mä en tajuu, eile oli galsa. Nyt tulee vodaa. Ikin ei oo hyvä. Mutt meill onkii kivapartsi, siäl o hassui valoi ja taas kyntteli, mä käyn siäl välill vaa tsiigaas. Ja sitt yks harakkapari on alkanu tappelee ja räksyttelee tuala ain samass paikass, niitki tarttee käydä päivisi tsiigaas. Mami otti eile fotonkii, saisikoha sen jo tähän – mä ihan itte, gimmat, hei, hei >o<
Tosi kliffaa Ittepäisyyspäivän aattoo meill kaikill!
Vincent, olet sinä ihan kiva karvatakamus taas vaihteeksi *pus* <3
Päivän slogan: Now I see it clearly. My whole life is pointing at one direction, I see it now. There never has been any choice for me.
Päivän biisi: Have You Even Seen The Rain
Luettua: Päivi Kannisto ja Santeri Kannisto – Takaportti, erikoinen it-jännäri, joka sisältää myös filosofiaa ja kaikkea muuta. Hyvän ja pahan rajat hämärtyvät. Asiat liikkuvat outoihin suuntiin ja päähenkilö joutuu merkillisen kiristyksen kohteeksi. Alku ei ollut lupaava, mutta sitten – minä pidin tästä! Kotomaiseksi opukseksi varsin suositeltavaa lukemista, jos nettisensuuri, tietoliikenne yleensä, koodaus, sivustojen valvonta ym. kiinnostaa. Siis kiintoisan erilaista luettavaa, Welhotar suosittaa!
KAIKKI LEPUUTTAVAT TÄNÄÄN – MYÖS POLKA ITSE!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti