Huomenta vaan, Lokistaania! Minä olen kuulkaas nukkunut, melkein koko yön. Minä olen myös eilen katsonut Linnan juhlia. Voisiko tästä päätellä, että Welhottaresta olisi tulossa normaali – tai ainakin yhteiskuntakelpoinen eläin? Toivottavasti ei, kunhan nyt piti kokeilla näkyykö kuva ja Hörhö halusi myös tsekata (!) puvut ;DDD Eli hyvin oli rauhallinen Itsepäisyyspäivä, juhlaruokana tarjolla silakkapiffejä, rakuunaporganoita, tsatsikia, kuoripottuja. Että niin kansallismielisesti oikein. Ja välipalana ruisleipää, juustoa ja homejuustoa, ei siis paha.
Tänään onkin palattava perusteltuun päiväjärjestykseen, huomenna on oltava Varastolla timminä, erittäin timminä ja työintoisena sekä –haluisana. Eli tänään siivous residenssissä ja se ompeluskonetaisto, jäks. En oikeastaan tykkää kummastakaan, siivous on kuitenkin pienempi paha. Mutta molemmat olisi kyllä pakko tehdä. Jos siis aikoo yleensä vaatehtia itseään lähipäivinä ja –viikkoina, olisi suotavaa käydä sen koneen kanssa pieni tahtojen taistelu sekä korjata jokunen vaate... Ai niin, taksojen telliminen, sekin on muistettava, että eivät nekään automaattisesti tule.
Muuten täällä ei ole ihmeellistä kerrottavaakaan. Kunhan olen makoillut, lukenut ja syönyt – juuri kuten lupasinkin. Hörhö on oleillut etupäässä täällä ja lojuillut klaffisoffassa samoissa tunnelmissa, odottaa, ressu, hammaslääkäriä huomenna (ja pelkää aivan hirveästi, tunnusti sen juuri äsken ties-kuinka-monetta kertaa). Pelkää niin, että näkee jo painijaisia eikä saa kunnolla nukuttua. Eikä hänelle anneta tietyistä syistä *köh* edes mitään rauhoikkeita ennen hampitohtoria. On se rankkaa. Onneksi aika on jo huomenna ja sen jälkeen ei kai enää olekaan kuin yksi käynti! Huh, ei saa päästää hampaitaan noin huonoon kuntoon, ei helkkarissa. On hyvä käytännön varoitus kyllä, huomaankin pesseeni hampaani (omani siis) ainakin 2 x pvässä jo pidempään ;D Varoittava esimerkki siis toimii, no ainakin tässä asiassa *virn*.
Onneksi tämäkin viikko on lyhyempi viikko, voin alkaa jo odottaa perjantaita. Ei silti, ei siinä olekaan muuta odotettavaa kuin se, että olisi taas vapaata. Kuulkaas, minä viihdyn ihan hyvin näin kotona, kun on ruokaa ja kirjoja. En minä muuta tarvitse. No, nettiyhteyden tietysti, mutta se on myös oletusarvo. Ilman töitä voisin ihan huoletta olla, rahaakaan en kauheasti tarvitsisi – vain sen verran, että pakolliset maksut tulisivat hoidettua ja kissa sekä minä saisimme päivittäiset ruokamme. Ei muuta, ei tosiaankaan. Onko se niin mahdotonta järjestää asiat niin, että minä jäisin kissanhoitotuella kotiin vaikka vuodeksi ja joku kiva nuori työllistettäisiin Varastolle? Juu, tiedän oikeasti, että näin ei voi tapahtua ja sitä eläkettä ei tule. Osa-aikatyökyvyttömyyseläkettä omisarvis edelleen tyrkytti – ei käy, tulotaso laskee liikaa ja samalla töitä teetetään taatusti saman verran kuin muutenkin. Että ei!
Vitamiinit ja käynti tupakalla, ai niin, ei tarvitsekaan Varastolle *phuuuh*!
Purrrrrrrrrrrmenta, kaiffat! Mä melkee goisin viälä, mäki oon goisinu vaa. En oo tehny mitää, käyny välill vaa partsill tsiigaas kynttelei ja valoi ja sitt niit harakkafogeleit! Mami ei antanu sitt eile mitää heekkui, tavissafkaa vaa. Ite söi fisuu, mmm, haisu oli hurrrrrrjan hyvä. Mutt sitt selvis, ett se oli just sitä fisuu, mist mä ykätän. Nii et mä tsittasin sen edes ja mourusin noin niinku tavan vuaks, vaiks en mitää saanukkaa. No, sain mä ylimääräsen annoksen kissinkaakkii >o< Yritti toi jotai fotoikii ottaa, ei onnaa. Mä liikun nii liukkaast, ett se ei ehdi ikinä mukaa, jos mä en makoile paikallaa. Kehno kaamera, kehno kuvaaja >o< Tommone sitt tuli, jos se edes saa sen tähä mukaa. Mä hei jatkan mun unettamis, hirrrrrveest väsyttää....
Kliffaa viiko alkuu kaikill!
------------------------------------------
Vincent, kamerassa ei ole vikaa, kuvaajassa varmasti on!
Päivän slogan: Kyllä minä jaksaisin lomailla vaikka jatkuvasti...
Päivän biisi: Eilen hän kertoi
Luettua: Lee Child – Viides matkustaja, Jack Reacher –jännäri jälleen, mutta yllättävän hyvä tällä kertaa eli parempi kuin usea edeltäjä. Kälmiä menoa ja petkutusta, vauhtia ja vaarallisia tilanteita sekä vinkeä ratkaisu. Reacherin kavereille varma nakki, muille – no jaa, en suosittelisi kuin niille, jotka ovat tutustuneet ao. kirjailijan tuotantoon.
EDELLEENKIN VAAN LEPUUTELLAAN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti