Että voi ihmisenpoikasta, tarkoittaa tässä yhteydessä siis oikeasti tietysti minua, väsyttää! Eilen kotoon tultua menin suoraan lepäämään. Nousin ja tein aivan pakolliset kotityöt ja menin reilusti nukkumaan tunniksi. Aivan kamalaa – koko iltapäivä Varastolla oli yhtä hvttiä! Mutta pääasia; hommat tulivat tehtyä, ihan kaikki. Tyhjät kaukalot sinne jäivät, ei edes mapitettavaa, ei kopieerattavaa. Mutta kyllä ne jo on ehditty täyttää aamua varten, ei huolta. Joten kyllä tässä on jotakin odotettavaa, aivan varmasti! Ja yhtä väsynyt minä tässä taaskin olen, uaaaah!
Tänään on sitten tunnin miitti Upon kanssa, henkilöstöryhmittäin. Ns. tärkeät asiat. Saas nähdä, mitkä asiat hän näkee tärkeäksi vai kysytäänkö meiltäkin jopa jotakin. Mielelläni puhuisin työn jakautumisesta... tiedättehän ja sijaistamisesta! Se on täällä kyllä muuallakin hieman ikuisuuskysymys, ei taida kunnolla toimia missään. Paitsi että minä olen kiltisti kyllä sijaistanut, jos vain on ollut aikaa. Liika kiltteys ei näemmä pue ihmistä, jos ei sitten Welhotartakaan. Mutta ehkä siellä jotakin tulee sitten esille. Minä tulen huolekkaasti rapoamaan siitäkin asiasta!
Sitten virka-ajan jälkeen olisi ns. pikujoulu omalle väelle, nyyttäriperiaatteella. Ei, minä heti ilmoitin, että en osallistu. Minä en yksinkertaisesti jaksa. Ja jos vielä aikoisi ottaa vähänkään alkoa, pitäisi lääkkeet ajaa alas. Ei kiva eikä mukava. Eli mieluummin olen kotona, syökööt ja juokoot muut ja pitäkööt hauskaa ja puhukoot pahaa minusta. Minä mieluusti sanon sitten asiani selvin päin, suoraan päin nenää, verhoamatta sitä minkään juhlan kutveisiin. Toivottavasti *kiero virn* jättävät sentään jotakin jämiä meille, jotka emme ole mukana. Meitä on nimittäin muitakin!
Muistattehan, kun kerroin, että työkaveri sai sairaslomaa, mielipidelääkityksen jne. omalla osastollaan vallitsevan tilanteen takia. Omisarviksellakin oli käynyt ja saanut sitten kunnolla lisälomaa. Hyvä! Paras juttu oli kuitenkin se, että kun hän kävi tuomassa lääkärintodistuksen, hän otti samalla puhutteluun henkilöstöpäällikön ja vuodatti kaiken, aivan kaiken, mitä siellä on tehty ja paasattu vuosien varrella, paapottu tätä erästä leidiä jne. Nyt sitten on luvattu, että alkaa tapahtua. Met kaikki odotamme suurella mielenkiinnolla pitääkö lupaus paikkansa. Kyseessähän oli tämä ns. meriittiä kerännyt ns. erinomainen rouvashenkilö toiselta osastolta.
Kiva, sain eilen kaksi tilaamaani kirjaa *köh*, ai niin, tästä ei pitänyt puhua. Mutta voin kuitenkin kertoa, että kirjojen uudelleen järjestelyn jälkeen ne mahtuivat juuri siihen, mihin pitikin! Jep – hienoa. Bookplus ei ole mikään kehnompi kauppa ollenkanas, ainakin jos on vakiasiakas – saa kaikenmoista etua ja alennusta, ilmaistoimitusta jne. Että kiitoksia vaan sinne – yksi niistä parhaista nettikirjapuodeista. Ja ei, minä EN todellakaan saa mitään tästä eikä tämä ole mainos, mutta linkki vaan tiedoksi, jos jotakuta kiinnostaa. On niitä toki muitakin, kuka haluaa sitten käyttää mitäkin. Minä olen tuosta pitänyt, kaikki on aina toiminut ihan hyvin ja tavara ollut sitä mitä pitikin, maksu äärihelppoa jne.
Ei, nyt en jaksa enää kuulkaas yhtään mitään. Se on aloitettava jatkoaamutoimet eli lisää vitamiineja ja tupakkaa ja sitten vaatteissa Varastolle!
Purrrrrrrrrrrve, kaiffat! Mami sitt oli eilittäi röis ja mä goisin himass. Juu, olin mä ihan kilti, söin kaikki kissinmuanatkii ja tein asiat lodjuun ja sillee (no ku oli sitä kamala haisujutskaa ja papruu taas joka paikass). Ja sitt tulikii ylläri, toll ei ollu itellee mitää safkaa, nii ni se laitto piäne biiti fisuu mikrottimee, tsihih, ja mä sain siit melkee pualet. Mä kuulemma kattosin nii viattomana ja nälkäsen näkösenä >o< Kiaro pitää olla, ett tääll heekkui meinaa saa! Sen verra toi on kranttu, itekkii se kyll söi keksei, mä näin (toim.huom. pelkäsin niiden pilaantuvan!!!!). Nii ett kaikill sitt jotai heekkui eilenkii illall. Sen jälkee goisittii molemmat, viärekkäi. Mitäkähä se tänää laittais ja kuin mä saisin ittelleni taas jonku osan ees, tarttee alkaa hioo sitä tr...sr... stratekiaa jo hyviss ajoi päiväll, ku mull kert on aikaa. Möhkö on joskus vähä tiukkis, meinaa. Täss fotos mä vaihteeks otan relaa mein sänkyss koipiset niputettun, must ei muunlaisii kuvii talvisi saa!
Kliffaa keskimmäist viikon päivää kaikill!
Vincent, kiero ja kavala herkkutakamus sinäkin...
Päivän slogan: Miksi minun pitäisi olla pirteä ja vauhdikas vain töissä sekä antaa kaikkeni – eikö se päde myös vapaa-aikaan?
Päivän biisi: Bad-Eyed And Loveless
Luettua: Kari Hotakainen – Ihmisen osa, osin pidin, osin en, pääosin en. Hotakaisesta en ole koskaan hirveästi pitänyt, liikaa kohkattu tästä kaverista. Ihmisenä epämiellyttävä, en pidä. Vaikuttaa varmaan mielipiteisiin. No, Ritva oli hyvä, mutta muu tuotanto on enempi ja vähempi jotenkin samanoloista vakuuttelua omista kyvyistä, osittain aina jotenkin todellisuutta hivenen hipaistenkin. Suosittelen, jos pitää jaanauksesta ja jahkutuksesta. Tämä ei oikein niitä jaksa eikä siksi hehkuta ao. opusta. Erkki Luumi – Kasvukausi, erään maatilan ja sen omistavan perheen tarina. Kuvat maaseudulta ja luonnosta kauniita, erinomaisia melkein. Mutta tarina ei oikein kanna. Lienee omakohtaista kokemaa... Työhulluutta, uskoa, viinaa, salakähmäilyä, tragedioita, kaupunkilaisuuden ihannointia jne. Ei oikein sopinut meikäläiselle, suositellaan takaisin maalle kaipaaville!
JA TEKOTIIKERI SEKÄ MAIHARIT SAAVAT TAAS KYYTIÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti