Uaah, olen nukkunut ja vain nukkunut. En edes tiedä kuinka pitkään. En vieläkään riittävästi, mutta oli pakko nousta karvatakamuksen märinään... Olin niin umpiväsynyt eilen, että en jaksanut tehdä mitään, en yhtään mitään. Niin väsynyt, että itketti. Argh.
Jippijaijei kuitenkin Obaman vaalivoitolle, kaverilla on kova homma edessä. Miten korjata kahdeksan vuoden paskat yhden sekopään jäljiltä? Odotukset ovat varmasti kovat Jusalassa, kun ne ovat sitä jo täälläkin. Welhotar ainakin lähettää kovasti jaksuhalipaituleita sinne ,D Niin och samma på svenska, psttt, jos ette muista, tänään on ruotsalaisuuden päivä! Että sellaisia juhlia...
Varastolla semmoinen pieni kiirus jatkuu, en varmaan pysyisi muuten hereilläkään. Sopiva kiirus siis, ainakin minulle. Työt sujuvat ja homma kulkee, muillakin kuuluu olevan vähän jaksamisongelmia. En ole ainoa. Eilen P-P sitten ilmosi koko väelle, että työkaveri jää helmikuussa osa-aikaeläkkeelle. Vielä ei puhuttu minun sijaistamisestani siinä mitään, katsokaas kun vieläkään ei ole näkynyt sitä työsopimusta. Että senkin saaminen on vaikeaa. Yhtä vaikeaa kuin Tsadilla. Tarina kertoo, että Varastollakin on joskus käynyt niin, että perjantaina henkilö on jo keräillyt tavaroitaan poistuakseen talosta, kun sopimus on toimitettu pöydälle. Minä en nähkääs usko mihinkään suullisiin lupauksiin – Welhotar haluaa nähdä paperin, allekirjoitetun paperin!
Muuten ei mitään erityistä. Sain eilen rahat lähtemään Hörhölle Kuivaamoon, toivottavasti hän ymmärtää soittaa minulle saatuaan ne. Haluan olla varma, että joka sentti on mennyt perille. Laitoin koko summan, en jättänyt tänne kuin 10 juuroa. Hänellä kun on sielläkin pieniä menoja ja osa asumisesta täytyy maksaa itse eli pieni omavastuuosuus on kuitenkin olemassa. Lisäksi tupakkaa, karkkia sun muuta tarpeellista. No, ans kattoo eli odotamma. Oli hän saanut jotakin muutakin aikaiseksi eli käynyt hammashoidon alun, pari kertaa. Kertoi saman tien hoitavansa tuolla ollessaan hampaansa kuntoon – erinomainen päätös. Nekin kun kadulla eläessä eivät ole aivan ensisijainen kiinnostuksen kohde ,D Welhotar odottelee siis viestiä tässä tänään tahi huomenna.
Kummisetä oli käynyt maksamassa vippinsä eli jättänyt ruokapöydälle 20 juuroa, jotka viime vkolla kävi lainaamassa. Koroiksi hän oli ottanut jokusen jömmapamin itselleen ;D Laitoin viestiä, että voisi sitten katsella Belgarionille kivaa käytettyä plittanaa näyttöä tässä pikapuoliin. Nyt käytössä oleva näyttö on sellainen rohjo ja ikuvanha, että kiva olisi uudempi versuuni saada käyttöön.
Ai niin, Welhottaresta on ilmeisesti tulossa sosiaalinen eläin, peljätkää oi blogistanialaiset. Olen luvannut mennä huomenna kylään ystävättären luokse! Siis minä – siis oikeasti kylään =O Kyllä ja uskokaa pois, suoraan töistä vielä *tähän hämmästyneitä huudahduksia*. Takso vie ja sain paluulle vielä ns. tolppaluvan eli luvan ottaa takson suoraan tolpalta, kun en osannut sanoa paluuaikaa. Iisalami on hyvin kranttu tolppalupien kanssa. Olen sellaisen saanut kerran aikaisemmin kahden vuoden aikana, vaikka olen pari kertaa pyytänytkin. Mieluummin he ehdottavat soittoa Iisalameen ja takson tuloa eli 40 min odotusta yleensä... näin teki Mattikin viimeksi ja minä tyydyin siihen, tyhmä minä. En vain jaksanut ao. henkilön kanssa vääntää kättä, Matti on tunnettu epäpätevyydestään, suoranaisesta typeryydestään ja kiljoonista mokista hommissaan! Niin siis vielä tuohon, minä siis todella menen kylään! Tämä ilta kuluukin sitten huolelliseen valmistautumiseen ja pukeutumiseen *kikattaa*. Siis täytyy käydä ruiskussa, täytyy rakentaa kassi valmiiksi ja semmoista kaikkea. Minä olen tehnyt jopa muistilistan, että muistaisin kaiken. Juu, saa nauraa ihan vapaasti!
Ja päivän vinkkinä – jos aika käy pitkäksi töissä (tai kotona), nettipelit puuduttavat eikä Älypää tyydytä tiedonjanoasi, tarjolla on erinomainen vaihtoehto eli JukeBlogin tietokilpailut, ensimmäiset kaksi ovat jo valmiina! Käy ihmeessä täällä katsomassa ja tutustumassa ;D Welhotar suosittelee!
Nyt menen nauttimaan vähän vitamiinijuomaa – tauon paikka och samma på svenska!
---------------------------------
Purrrrrrviska, kaiffat! Mun piti tiätteks huutaa mami hereill. Se vaa sano mont kertaa rumast, ennenku nousi. Ja mull oli kauhee heekkutarvis. Piän kissi ilma heekkui, nii, aatelkaa. No nousi se ja mä sain kaikki kalkonit ja napikat ja hampulikaakit. Ku mä olin just käyny laatikolkii ja täyttäny sen tiätte kai mill, nii ni mami siivos iha koko laatikonkii. Muanaa siäl on viäl vähä, se laittaa lisää, enneku se lähtee duunii. Ett mä saan kaikki, mä-mä-mä! Me ollaa taas ihan väleis, se on kliffaa. Mami eilenki paijatti mua vaiks kuin toss sänkyss ja sitt me leikittii sitä, ett pökitää päitä vastakkai ja se puhalteli mua päähä, mmmm. Meill oli kivaa. Mutt sitt se nukku. Ja nukku taas. Ja mä leikin sitt yksin. Se oli karmee väsyny, se itte sano. Näkyhä se, ei se jaksunu ees olla pystys, kaatu vaa sänkyy. Hei, mä tajuun, orjat joutuu lähtee joka aamu tianaa meill ja itellee naksurahaa. On se varmaa karmeet! Nii ett pitää kai mamiiki ymmärtää, ett se on sitt väsy. Mutt aamusi se jaksuu leikkii ja kaikkee, ett se niinku korvaa illat aikastas hyvin. Mä taas eilenki goisin melkee koko päivän. En ees heränny ku mami tuli. Sitt vast ku se alko väsäilee jotai tossa ja jääkkärin ovi kävi (toim.huom. laitoin eväät täksi päiväksi). Sillo heräsin ja menin pummii heekkui, ei tipahtanu mitää. Eväksetki sill oli aika kehnot. Ei ihme, ett on väsy. Tänää me vissii syädää jotai fisuu, donarii tai jotai, mä toivoin jo aikasemmi ja se sano, ett kyll se käy. Kyll mä sitt jaksan taas venaakki sitä, goisin sitt vaiks ja leikin yksin. Kyll noill mylpyröill voi yksinki leikkiii. Ei sitt oo taaskaa must itest fotoo, tämmöne täll kertaa muualt. Kai se sopii?
Hei, kliffaa daagii kaikill, erityisest ruattinkiälisill kissinkoill >o<
---------------------------------
Vincent, oletpa sinä huomaavainen kielivähemmistölle; koskeekohan se myös orjia ;D
Päivän slogan: Älska mig mest när jag förtjänar det minst, för då behöver jag det bäst.
Päivän biisi: Ei tänään
Luettua: Marja Björk – Posliini, ehdoton must luettava! 6-vuotias Jaana pääsee Lieksasta pääkaupunkiin upean tätinsä ja tämän miehen hoiviin vähäksi aikaa ja myöhemmin useamminkin. Perhetilanne on melkoisen kammottava; alkoholia, vieraita miehiä, rankkaa elämää, köyhyyyttä, tappelua, liikaa lapsia. Helsingissä Jaanaa pidetään kuin kukkaa kämmenellä, erityisesti Kurt on kiinnostunut hänestä monin eri tavoin. Kurt suukottelee, paijaa, hyväilee - mutta miten se tuntuu niin väärältä ja oudolta, miksi häntä pyydetään olemaan puhumatta asiasta. Jaana itse pitää tunteesta, onko sekin väärin? Myöhemmin – ja tästä voi olla montaa mieltä – Jaana itse viettelee Kurtin tositoimiin. Edelleen mukana seuraa molemminpuolinen häpeä ja pelko. Tämä kirja kannattaa lukea, Welhotar piti kovasti ja hankkii itsellensä, jos edukkaasti saa. Jäin miettimään onko kyse hyväksikäytöstä sanan varsinaisessa merkityksessä (siis on toki, mutta...) vai mistä, vaikea sanoa. Erittäin taidokkaasti kirjoitettu romaani lapsen seksuaalisuudesta, samalla kuvataan rankkaa kotitaustaa. Suosittelen! Juha Jormanainen – Helvetinsaari, Kim Vatasen seitsemän vuotta sisäoppilaitoksessa. Mielenkiintoinen opus englantilaisen sisäoppilaitoksen todellisuudesta Kimin silmin, varmasti hiukan värittyneenä, mutta silti. Karmea kuri, hirvittävä ruoka, suhteettoman köyhä opetus joiltakin osin, tapakasvatus jne. kuvataan varmasti melko todenmukaisesti. Kirjassa on hellyttäviä jaksoja, joissa Kim kirjoittaa Suomeen tai päiväkirjaansa mielipiteitä koulusta ja maasta yleensä. Hän haluaa Suomeen ja tavalliseen kotomaiseen peruskouluun, päiväkouluun, jossa ovat myös kaikki kaverit. Yksityiskohtana voi mainita vaikka sen, että ollessaan Suomessa lomalla Kim painui vapaaehtoisesti vanhaan kouluunsa koulupäivinä saadakseen olla kavereiden kanssa ja saada myös ns. normaalia opetusta. Tutustukaa ihmeessä tähän opukseen, jos siihen törmäätte. Welhotar suosittaa, jos ei muuta, ihan vain siksi, että eipä asiasta ole juuri kirjoiteltu suomeksi ;D
KIVAT VAAN KUSTAA AATOLHVILLEKIN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti