Unien etsintä se vaan täällä jatkuu. Herään näköjään aina 1 – 1.5 h sen jälkeen, kun olen eka kertaa nukahtanut. Sitten käyn vaikka juomassa vettä ja tupakalla. Ja uusi yritys, joka tuottaa unta ehkä n. 3 h. Tämän jälkeen en heti saa unta, on pakko tehdä jotakin eli vaikka päivittää lokia ja tehdä aamupalaa. Sen jälkeen taas jossain vaiheessa alkaa unettaa kunnolla. Ei tämä ole kuulkaas yhtään mukavaa! Tai kyllä tämä menettelee näin viikonloppuna, mutta työpäivät ovat olleet tosi väsyjä ja ankeita jo pari viikkoa. Täytynee häiritä omisarvista jonkinlaisen lääkityksen saamiseksi tai kokeilla omia titrauksia toiseen suuntaan!
Varastollakaan ei nyt mitään erikoista. Eilen pientä puuhastelua ja monet lähtivät myös jo aikaisemmin vapaalle tai olivat jo etukäteen ilmonneet lomista ym. Eli ei kiirusta, pääsin lähtemään aivan puhtaalta pöydältä ,D Tässä vain odottelen, milloin kiikuttavat minulle määräyskirjan jatkoista – en minä taas mitään muuta odotakaan... Sekä P-P että henkilöstöpäällikkö ovat nyt luvanneet jatkoja. Minä en vain usko, ennen kuin minulla on paperi edessäni!
Eilinen kirjasto- ja kauppareissu sujui lopulta erinomaisen hyvin. Takso tuli oikeaan aikaan ja vei perille just eikä melkein. Kirjastossa oli iso pino, tai ei siis kovin montaa kirjaa, mutta aikamoisia jötiköitä eli tiilikiviä odottamassa. Palautin kassillisen, sain kassillisen – reilua, eikö? Kaupoissa ei ollut vielä ryysistä pahastikaan, joten niistäkin sain kaikki tarpeelliset. Ihan listan mukaan jopa. Vähän kyllä hirvitti se määrä, mutta hyvin pakattuna oli vain 2 kassia ja apukassi (joista siis 1 kirjakassi) eli ei paha, siinä on meille viikon ruuat ja luettavat. Painoivat kyllä niin, että koivet kramppasivat jo kaupassa ja taksoa odotellessa, selkäkin valitteli omiaan eikä tykännyt olostaan. Tarjoomuksena löytyi mm. tipusuikulaa keltaisena kilon paketti 2.50 juuroa, pakkohan se oli ottaa mukaan. Samoin leipiä pariakin plaatua pakkaseen. Normivalintoina taas uutta kissinruokaa karvatakamukselle kokeiltavaksi. Hakuna oli normitakso – kas kun klo 14.45 ei Iisalami löytänyt taaskaan mistään autoa. Prle, siinä niitä pörräsi torilla kiusaksi asti! Ai että, tuo pistämätön logiikka joskus kututtaa. No, mukava normitakso nosteli kasseja ja roudasi ne kotona ulko-ovelle asti eli oikein kohteliasta, ziitosta vaan.Oli sitten pakko vielä illalla soittaa Belgarionille, mitä hän haluaa syödä eli varmistaa mitä otetaan pakkasesta, jos tarvis on. Tänään on kuitenkin hänenkin mielestään sitten broilerin vuoro eli teen suikuloista jotakin, josko ihan salaatin perään heittäytyisi.... wokkiinkin alkaa kyllästyä, tai tekisi broisku-vihanneskeittoa... No, Belgarion sanokoon lopulliset sanansa, kun tulee. Äkkiä sen ruuan sitten tekee. Kissille tuli taas ostettua paria plaatua uutta muonaa, mikään ei tunnu kelpaavan. Oudon kronkeli esitys karvatakamukselta, joka aikaisemmin on surutta syönyt kaiken eteen asetetun. Minusta jotenkin tuntuu, että kyse on taas pomotuksesta eli kuka onkaan herra talossa ,D Se olen muuten minä!
Käväisin tässä välissä keittelemässä kaffet – tuli kaffehinku, samalla riipaisin mömelöt. Koivet ja selkä ovat äärijäykät, mutta eivät kuitenkaan ihan hirmuisen kipeät. Pakko kuitenkin pysytellä tuossa annoksessa, että pystyy toimimaan. Tänäänkin on vielä kaikenlaista puuhasteltavaa.
--------------------------------------
Purrrrrrrrrviska, kaiffat! Ehh, on toi mami juu kilti. Se toi mulle muanaa, taas erilaist ja mull on viäl sitä kurmeejuttuu ja mä tiän ett pakkaseskii on jotakii. Mun miälest joka päivä vois olla heekkui, mutt mamin miälest ei. Ku ett välill syädää iha tavallist *möks*! Mä en taho, mä tahon heekkui. Sain mä äsken kalkonii, sitäki se toi. Ja sitt mä sain napikoit ja hampulikaakkei ja uutta muanaa mun kuppii. Nyt mä kyll kävin vaa laatikoll ja meen toho mamin paikall goisii. Siin on hyvä. Mä jään oottelee Poikaa, ku se tulee vast päiväll. Sitt ne duunaa jotai safkaa ja mami lupas mullekki vähä. Jeeee, Poika on kiva. Se tulee kokoomaa jotai taravoit, mua jänskättää, mitä niist tulee. Mä en tiädä, tääll on vaa kaks lodjuu, toine iso, toine piäni >o< Mitää tiatoo, mitä siält ilmestyy! Toivottavast ei mulle mitää, mä en tarvii. Mami höpisi jotai, mist mä tajunnu mitää; jotai käpyst ja näyttelyhyllyst. Vähäks se sekoo taas omiaa. Tarttee tänää valkkaa mun kuvei ja lähettää ne Reetill, siin onki vähä hommaa. Mun fotot ku on vähä sekosi, niit joutuu ettii hirveest. Mamin homma, mami tekee! Mä vaa sanon, mitä otetaa. Nii ett mull ei oo sitt tähä fotoo ittest. Tämmöse löysi, jos tää vaiks kävis täll kertaa *tsihih*...
Kliffaa löördaagii ja leedii kaikill – ja oikee paljo heekkui kans!
------------------------------------
Vincent, minä toivotan kaikille tuota samaa – siis orjille myös eli kunnon kekriä kaikille ,DPäivän slogan: Invataksot ovat kuin epäonnistunut teleportaatio. Kukaan ei tiedä mitä ilmestyy, minne ja miksi, mutta kukaan ei ole oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Päivän biisi: Valo yössä
Luettua: Catherine Sanderson – Petite Anglaise, kirja bloggaajasta, blogikommentoijaan rakastumisesta, suhteesta jne. Täysveristä hömppää, mutta hiukka uutta mukana eli tuo blogipuoli. En tiedä, väitetään, että tämä olisi autenttinen - en ole tutustunut ao. blogiin. Käykääpäs itse katsomassa. No, hömppää kuitenkin, mutta luettavaa sellaista. Mukana muutama terävä arvio blogielämästä, miiteistä ja muutakin mielenkiintoista. En nyt ihan suosittele, mutta jos hömppää on vailla, tämä sopii bloggaajalle oikein mainiosti siihen tarkoitukseen! Johanna Sinisalo – Linnunaivot, Jyrki ja Heidi eivät tunne toisiaan kovin hyvin, mutta lähtevät silti ns. oikealle patikkamatkalle Tasmaniaan, Uuteen Seelantiin, Australiaan. Jyrkillä on kokemusta ja halu hallita sekä valta. Heidi elää tunteella ja kuitenkin järkevästi, vaikka aloittelija onkin. Merkinnöissä korostuu luonnon mahti, länsimaisen ihmisen avuttomuus sen edessä ja kaipuu puhtaaseen ja alkuperäiseen. Kuitenkin jokainen jättää merkkejä itsestään tavalla tai toisella. Oikeastaan aika julma opus, kaikin puolin – jopa pelottava. Linkki kannattaisi vilkaista. Erinomaisen suositeltavaa luettavaa. Welhotar piti tästä!
KEKRIÄ SITTEN KAIKILLE!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti