Prle, kestihän sitä pari päivää. Siis sellaista normieloa, melkein normia siis. Ja vetut. Vinski heittäytyi taas hienohelmaksi eikä voinut pissiä laatikkoon, kun minä istuin siinä vieressä ja kakit olivat vielä paikallaan. Kun aapailin jotakin tapahtuvaksi, oli jo liian myöhäistä – prleen munaton kolli kusta sojotti keskellä tyynykutveikkoa – kivat vaan teillekin. Eilinen oli siis sängyn riisunta ja puenta- sekä pyykkipäivä. Kissi viettää vapaaehtoisesti aikaansa basessa, tietäen minun ilmeeni ja tunteeni. Onnekseen, sanoisin...
Ajattelinkin laittaa ilmoituksen: Annetaan – Kiltti pieni Polgara uuteen hyvään kotiin. Ei sovi kissan kanssa samaan huusholliin, joten luovutaan siitä ilmaiseksi. Vähäsanainen, vähäruokainen, ollut käytössä, muuten uutta vastaava. Pientä remonttia voisi tarvita... Tekee työtä ruokansa eteen, jos ei kieltäydy, houkuttelu auttaa. Koulutettu ja kasvatettu, sisäsiisti! Ainoa pahe kirjat ja omituinen kälätys ja pahantuulisuus toisinaan – tästä voi kuitenkin yrittää oppia pois. Nyt siis Polgara kenen tahansa kotiin, vaikka vain kokeeksi *tää olin mä, Vinski*!!!!
Varastolla taas piti muka olla jossain miitissä eilen aamupäivällä. No, sainhan minä kutsun, mutta se oli muotoiltu sellaiseksi, että se koskisi vain ns. terävää päätä eli ei meitä rottia laisinkanas. Tyytyväisenä siihen aikaan lähdin käymään Serkuissa ja palasin sitten evästämään. Virheliike, työkaveri kertoi. Olivat etsineet minua kyllä, kyse oli vain 5 min aikapoimusta. No, huuhaata siellä oli tarjottu, ”pyritään saamaan myös rotille palkankorotus” –tyyliin, saahan sitä pyrkiä ihan mihin haluaa. On sitä pyritty kummempiinkin paikkoihin, sano. Mitään en ainakaan menettänyt. Upo ei kysellyt mitään. Jos kysyy, kerron rehellisesti, että minä luin sen siten kuin luin -> minua ei kaivata.
Serkut tarjosivat jälleen parastaan eli vanhat appeet, uutuutena kanelikohuked, jota piti ottaa maistiaisiksi. Jäin taas juoruamaan. Juu, oli vakiasiakasta kaivattu ,D Hyvä niin, alennusta ei tullut, mutta taas oli joidenkin saladojen hintaa nostettu, vastaavasti juuston hinta oli alempi =O Merkillistä tämä hintapolitiikka siellä. No, edukasta se oli silti ja varsinkin mukavaa. Minä tykkään siitä kaupasta! Vinksuna, että siellä oli taas mm. tiramisu- ja suklaamanteleita – jos joku vaikka pitäisi semmoisista kummista tavaroista?!
Oli tuo syyspäiväntasaus, josta ei mitään sen kummempaa. Kiva vaan, että tulee pimeä. Pimeässä on kivempi olla pimeämpi. Niin, minä haluaisin sitten myös sellaisen maailmanlaajuisen palkantasauspäivän, jolloin palkka jaettaisiin tasan kaikille – ympäri maapallon. Ihan totta! Voisiko joku viisas laskea, mitä sierainpari saisi rahaa sinä päivänä? En nyt viitsi vaivata Belgarionia asialla, jos kukaan ei vastaa, kysyn häneltä viikonloppuna. Minusta se olisi mielenkiintoista...
Eilen alkoi myös se viikon pahin väsymys ja ketutus sekä säryt nousta sinne sfääreihin asti. Siis ne vain pahenevat tänään ja huomenna, huomisilta on kaikkein pahin. Roudauksen jälkeen nimittäin olen aivan poikki. Onneksi tarjolla on taas varauksia, ainakin jokunen HelMetin mukaan. Pitäisi ja pitäisi, pitäisi käydä Itiksessä, ehkä jo tänään. Pitäisi ja pitäisi, kirjoittaakin, luultavasti ei tänään... Eipä kuulkaas huvita! Ketuttaa. Herätessä sattui ja särki, en päässyt kunnolla kävelemään.
Kuljetukset ovat toimineet kohtuullisesti, eivät hyvin, mutta siis kohtuullisesti – hiinä-ja-hiinä ettei pääse valittamaan. Mutta jumalauta tämä ihmisten välinpitämättömyys täällä talossa; fillarit ja autot ovat tuossa tien tukkeena niin, että hätinään kävellen pääsee ohi saati sitten invataksolla. Ei perkele, olisi kirveellä töitä! Ei, ei ole mitään kuormausta tai lastausta menossa, ei ole invalappua tms., ei myöskään huoltoyhtiön lappua – joku vieras tai asukas on vaan niin veetun laiska. Minä en nimittäin kunnolla enää pysty loppuviikosta kävelemään edes tuolta toisesta päästä asti ovelle, eilenkin jo horjuin väkisin kotoon. Ja jalkoja sattui niin, että itku silmässä kiroilin niitä *mietti avainten käyttöä autojen kylkiin*.
Argh, luuletteko te, että jokin päivä, saati sitten koko viikko muka menisi ns. kivasti? Turha toivo, en minä jätä teitä ilman väninää ja marmatusta, en taatusti. Minkä pidän, sen lupaan =E
----------------------------------
Purve, kameraden! Mä-mä-mä taidan nyt pelkää iha vähä. Toi käy vähä vihasena, siis se ei huuda, ei rähjää eikä mitää semmost. Se on vaa kylmä ku kurkku, tiätteks. Niinku iha ilmeetöine. Eikä päästäny mua tekee mitää jänskää eile. Anto se kaikkee ruakaa, hei sain muute fisuuki ja semmost. Mutt silti nyt kuulkaas tuntuu iha vähä pahalt. Pitiks mun taas unhottaa se, ett sinne sänkyy ei saa mennä...*snif*. Se pyys mua jo kerra sänkyyki, mutt mä sillo just goisin nii ni sitt se ei enää pyytäny. Mä en oikee ny tiädä, mitä mä voisin tehdä. Kyll mä tahon olla sen kavru, vaiks mä duunasinki ton antoilmotuksen jo tonne. Kuka must hei pitää hualt??? Miss on Poika??? Mä en tiädä sen känninumeroo >o< Nyt alko hei tosissaa hualestuttaa. Mamiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiihhhhhhhhhhhhhhhhhhh! Tota, tollase kuvankii se jostai haalinu, joo, tualt >o< *pus*
Tota, mä nyt vähä oottele täss...
---------------------------------------
Vincent, siinähän petailet ihan rauhassa vaan omia juttujasi!
Päivän slogan: Kuseva kissa sängyssä on kuin veemäinen pomo työpaikalla – tosin pomon jättämiä jälkiä ei yleensä voi pestä pois.
Päivän biisi: Cool Cat
Luettua: William S. Burrourghs – Kuolleitten katujen paikka. Nyt taas niin häröä ja hulvatonta menoa ja sekoilua, että tämä tykkää kovastikin. Suosittelen omituisten nistimenojen, seksi-iloittelujen – tosi omituisten – sekä kaiken muunkin oudon materiaalin ystäville. Lue, et pety ;D Ja sitten vähän sarjakuvia lisää. Niin ja vähän tuli nettailtuakin oudoilla sivuilla pitkästä aikaa (tämä tarkoittaa vain sitä, että kirjat ovat vähissä!).
KISSIKENKÄT VAAN KOIPISIIN, PRLE!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti