Siis, työhän on tekemistä varten, mutta nyt alkaa jo ketuttaa! Naapuriosastolaiset raijjaavaat pöydälleni materiaalia, kun olen jo lähtenyt. Osa ei ole mitenkään kiireellisiä, yksi heistä jopa myönsi sen. Lisäksi heillä on kaksi tekijää, joista toinen sairaana ja tulee ma töihin. Ei tässä nyt ole mitään rotia... tai no, tiedän kyllä mistä on kyse. Minä en valikoi töitä ja olen nopeampi kuin muut! Juu, kehun tässä itseäni, mutta tämä nyt vaan on totta. Ja ne prleet tietävät sen. Eilen jätin kaikki heidän hommansa viimeiseksi, ikävä kyllä ehdin tehdä ne valmiiksi juuri ennen lähtöä. Jätin siis meiliin viestin, että voivat noutaa omansa. En palvele sen enempää. Kiitosta sieltä päin ei nimittäin kyllä ole herunut, ei sanallakaan. Yksi kehtasi vielä kysyä, että tuovatko kaikki nyt minulle – sanoin harvinaisen myrtyneesti, että niin näköjään =E Raivostuttavaa! Joku hyyppä, joka on ns. pakkotöissä eläkekertymän ja omien mokiensa takia, sabotoi koko hommaa. Minä ja eräs toinen leidi teemme kaikkien muiden osastojen ns. ylimääräiset hommat. Ei, tämä ei ole oikein. Tästä keskustellaan vielä Upon kanssa, kunhan ehditään. Ans kattoo, jos leidi ei ma ole paikalla, mitä tehdään.
Ei tässä muu raivota kuin se, että olen aina vain kipeämpi mitä enemmän töitä teen. Eilen jo jaksu loppui tuossa klo 13 pintaan aika täpöllä. Mömelöt eivät enää silloin juurikaan vaikuta, hoippuilen ympäriinsä ja olen jo jäykkis kuin – no jäykkis, siis jöpö ,D Ei kovin fiksua teettää siis liikaa töitä meikäläisellä. Jos olisin ollut oikein ahi, olisin mennyt näyttämään itseäni omisarvikselle, että tällainen olen torstai-iltapäivänä, katso ja nauti näkemästäsi. En sitten kuitenkaan. Menin Serkkuihin ostamaan kaksareita, kun tajusin, että Belgarion on ollut myös ilman Serkkuin herkkuja kohta 4 vkoa, auts. Piti siis ihan vähän vaan ostaa jotain. Itselleni ostin vähän vaan kirsijuggaa ja mansikka-greippi –juggaa. Njam, ne ovat hyvejä... Hain myös kirjapaketin. Eikö prle ollut kotona toinen pakettikortti odottamassa, minun tuuriani taas! Eivätkä he muka näe, onko minulla siellä jotain vai ei, kun ei ole antaa tunnusta. Voi tapiirin tankomainen sukupuolielin sentään. Se on postikeikka tod.näk. vasta maanantaina, tänään ajattelin pitää vapaaillan?
Huomenna on jälleen ns. perinteinen roudauslauantai – onneksi kirjastossa on erittäin lupaava määrä uutuuksia. Heti kun saan ne, lisää tilataan, että 30 varausta on ja pysyy täynnä. Hyvä, erittäin lupaava kirjasyksy tulossa tai siis on alkanut jo. Kaikenmoista viihdyttävää, yllättävää ja raivostuttavaakin tarjolla – pysykää lokin tuntumassa ,D Ja sitten taas kauppoihin *huoh*. Tämä EI tykkää ostaa viikon appeita kerrallaan. Vihannekset nyt vaan eivät pysy tuoreina koko viikkoa, siis sellaisina oikein rapsakkoina, jos ne jo ostaessa ovat vähän nuupallaan. Suunnittele siinä sitten, kele. Ja vielä vaan jaksataan jaanata näistä hintalapuista. Welhottarella on paras idea: kauppa voisi myydä kaiken puoleen hintaan, siis nämä ale-tavarat. Puolet kai jokainen osaa suurinpiirtein laskea? Ettei tulisi kuluja sitten lisää, lapuissa olisi vaan 50 % tai puoleen hintaan, ihan miten vaan. Jos hinnat ovat hyllyjen reunoissa, onko uusavuttomilla jotenkin vaikeaa, täh? Minen nyt ymmärrä ollenkaan tätä kohkausta! Mieluummin odottelen tuota halpaa tuontileipää, Saksasta ja Virosta ihan alkuunsa ruisleipää, ziitosta vaan minulle!
Kammokseni huomasin, että lomani aikana joku oli käyttänyt työraatiotani. Raatio Soomen vieressä pauhaa toinen asema, joka lähettää jotain veetun urheilua, vissiin lätkää tms. kuuleman mukaan sitten jatkuvasti, arrrrrgh. Meikäläinen eilen etsi huolella Sen Oikean kohdan, mistä varmasti kuulen vain tarpeellisen eli Merisään ja muut tärkeämmät asiat. Huomautetaan muuten musiikkifaneille, että ao. kanavalta tulee usein aamuyöstä ihan ilman ohjelmatietoja vanhaa kunnon tavaraa; eilenkin CCR, Zeppeliniä ym. Oikein piti suurentaa volyymiä... Urheilu alas, samoin terveet elämäntavat! Nih kerta. Juu, eilenkin tuli syötyä; thai-tai-kalaa ja evääksi samaa. Ei vieläkään kyllästytä – toisaalta, muuta ei ollut. Hyvää se oli, karvatakamus oli suorastaan rakastettavalla tuulella koko illan *huolehtiva emäntä* =D Ja jos joku vielä jaksaa vettuilla siitä, että en ole puhdasotsainen vegaani tms. kerrottakoon, että olen sanonut olevani lähes, periaatteessa kasvissyöjä, joka on eri asia. Toisinaan syön fisua, kerran viikossa suurinpiirtein. Enkä usko, että pistäisin hirveästi hanttiin, jos joku tarjoaisi jotain eksoottista ja hyvän näköistä kanamuonaakaan maistiaisiksi! Että minä elän ikäänkuin ei-niin-tiukkapipoisesti, ei sitä nyt kannata kaikesta luopua, vaikka elukanlihan enemmälti jättääkin väliin. Noin niinkuin selvennyksen vuoksi!
Jahas, käyn katsastamassa tilanteen Malmin yössä – hmph, vain jokunen yökulkija, ei siis erikoista. Kylmää, vähän plunssainen olo *köh-köh*.
----------------------------------------
Purrrrrrrrrviska, kattiskat! On toi mami kuiteskii iha kiva möhkö, hjuu. Eileskii se sitt laitto lopulta sitä oikeet fisumuanaa. Mä sain tiätteks te ison biitin ekaks ja sitt viäl lisää isolt lautaselt, ku se pilppo niit sinne vihanneksie sekaa. Nualin lautasenki puhtaaks, silti toi pesi sen – kauheet tuhluuttamist. Sitt mä melkee söin jo jukurttiiki, nualasin jo. En sitt oikeest kuitenkaa, oli se aika jänskää, mutt mä koklaan toiste uuvestaa. Vähä niinko sitä mössöö, ku jossai kerra oli mukan.... Nii ni söin itteni kyll ihan ähkyks ja sitt makoilin mamin pääll. Tai siis yritin, ei se antanu. Sen käsivarre pääll sai sitt maata ja se rapsu mua ja mä hurisin täpöll. Mä kyll tiijän, ett seuraavaan heekkuu on tooosi pitkä aika, mutt mä jaksan venaa. Poika ainaskii tulee huamenn ja mulle tuadaa kaikki kissitaravat viikoks. On seki iha kliffaa, mun omat muanat ja purut ja kaikki. Mä voin ainaskii tsiigailla ja sillee. Ja sitt leikkii ja vähä härnät Poikaa >o< Se ku ei oikee aina tiädä, mitä mä voin tekee ja mitä en. Ett hyäkinks mä sen kimppuu ja puretan-raavitan tai jotai, tsihih. No enkä varpist tee semmost. Mutt kummiski, viikendit on kivoi. Mä vaa toivon, ett mami ei tänää innostu imureeraa tai mitää. Voitais olla iha lunkist vaa. Tai no, tehköö sen sitt, muute se tekee sen huamenn kummiskii. Aina sen pitää siivot, ku sen miälest kaavoi on joka paikas. No oha niit, mutt ei ne munt haittaa. Mä teen semmosii erilaisii karvainstallaatioit ja tilataitet niinku, mutt toi ei vaa ymmärrä. Sen miälest ne pitää saada vegs! Aatelkaa ny, joku hiano taiteteos menee imurii! Joku vois vaiks ostaa semmose, ku oli kerra se karvasoffa-jutska ja me saatais hirveest rahaa ja ostettais koko rahall vaa fisuu, iha hirveest fisuu, nii ja vähä mjunuaisii kans. Täss on must taas mun-mun-mun foto. Enkä väiltä, vaiks tällasii on nyt peräkkäi monta.. Mä harvon viittin olla kuvattavan, ett koht toi saa taas ettii iha muit judekoi. Mä painun nyt goisii, olipa muute hyvää kalkonii, mmmmm *nuolee suupieliään*...
Kliffaa perstait kaikill ja viikendi alkuu kans!
-----------------------------------------
Vincent, karvainstallaatiot tuskin menestyisivät taidemaailmassa – vaikka mistä sitä tietää *alkaa harkita vakavasti*.
Päivän slogan: Minä voisin hyvinkin elää ilman työtä – tuo paikka varmaan ilahduttaisi jotakuta toista aivan hirmuisesti =O
Päivän biisi: Fortuneteller
Luettua: T. Jefferson Parker – Vaitelias Joe, luennassa uudelleen, oli aikaisemmin pikalainana. Aika hyvä jännäriksi, erikoisempi ja ihan luettava. Mitä nyt vähän sekoitetaan pakkaa kaikella mahdollisella, joka paljastuu murhatusta ottoisästä ja muuta. Joe kuvaillaan varsin sympaattisena nuorena vanginvartijana, apulaisseriffinä, jonka päälle oikea isä heitti lapsena happoa. Kasvot tuhoutuivat osittain, josta riittääkin sitten puhetta ja säälin jos rakkaudenkin aihetta. Osittain pieni tekopyhyys sun muu tunkee läpi, mutta poikkeuksellisen luettavaa tavaraa kyllä. Melkein suositan, minä pidin, en ottaisi hyllyyni. Välipalana parhaasta päästä, jos ei muuta löydy ja linkistä lisää vinksua, mistä kirjassa oikeasti kerrotaan ,D Kesken tiiliskivi, josta myöhemmin!
KISSIKENKÄT LIIKKUVAT EDELLEEN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti