Jahas, nukkuhiekkakaveri iski heti takaisin – ei toimitusta tälle yölle. Vain kevyet iltapäiväunet eilen ja 4 h unta sekä särkyjä. Hush, prle, hommiin sieltä kaveri! Jos eivät toimitukset ala olla kunnossa, minä nostan rosessin, nih! Turha sitä sitten on selitellä, ettei ehdi joka paikkaan. Nytkin kunnon perheenemännät tuolla tekevät jotakin j:n liittyviä puuhia ja minä kirjoittelen ja käyn välillä riipomassa vitamiinijuomia. On täällä siis muitakin hereillä, Malmin perukoilla.
Tilasin eilen taas viikon kyydit HMPK:lta Iisalamesta, asiallinen vastaus kellonaikoineen tuli ihan 5 h kuluttua, toivottivat siunattua j:a. Voihan vee, voisiko siitä valittaa? Että pakanalle lähetetään tuollainen toivotus ja ilman allekirjoitusta vielä. No takso kulkee siis vielä tälläkin vkolla, toivottavasti osuu edes joku normitakso, mieluusti eräs ,D En siis ryhtynyt mihinkään mittaviin kännipuhelupuuhiin, onneksi. En siis ollut riittävästi nauttinut....
Sen verran alko vaikutti, että ihan pienet säryt eivät herättäneet eli tosiaan nukuin 12 h ja vielä parit pienet päikkärit eilen. En sitten muuta tehnytkään. Vähän lueskelin ja sellaista kevyttä. Valmistauduin tähän työpäivään, henkisesti siis. Varasto pyörii kuitenkin tavallansa nämä välipäivätkin, on asioita, jotka vain on hoidettava näinäkin päivinä! Työkaveri eli toinen heistä palaa lomalta, että kaverikin on hommiin tiedossa. Lisäksi toivon, että meille jätettin pipareita perjantailta, toivottavasti joku myös ymmärtää lähettää suklaata. Siis on aivan eri asia syödä töissä niitä pieniä herkkuja, maulla tai laadulla niin väliä ,D Kunhan on jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Lauantailta jäi vielä seljankaa, jonka otan evääksi – taidan ottaa myös pari leipää. Ja tänään tai huomenna pitänee vielä käväistä Serkuissa toivottamassa j:a sekä ostamassa jotakin mukavaa syötävää. Löysin muuten hirmuhyvää piparjuurta purkissa, lisäaineena vain vesi, suola ja sitruunahappo. Sitä kun sekoittelin hapukooriin, avot, maistui kuulkaas sekä zakuskan että seljankan kanssa! Hinta alle juuron... kotitekoista eli virolaista apetta. Taas niitä löytöjä, joita varten kannattaa siellä käydä.
Muuten ei siis erikoista. Minulla on lainassa 22 opusta, huojuva pino, hrrr. Osa on tiiliskiviä vielä. On ainakin jotakin tekemistä sitten, kun lojun tuossa ja tungen suklaata suuhuni... Välillä käyn tekemässä juustoleivän ja keitän kaffet ja taas minä jatkan. Pieni ihminen se on tällaiseenkin kovin tyytyväinen. Belgarion avitti kiltisti lauantaina roudaushommissa ja sai omaa lempiherkkuaan eli hyvin nopeasti paistettua medium-kypsää merilohta, perunoita, täytettyjä herkkusieniä sekä tuota em. hapukooria kostukkeeksi. Vaikutti oikein tyytyväiseltä, lisäksi hän sai pari pientä lahjusta. Kulkekoot nyt sillä nimellä, olisi hän ne muutenkin saanut ,D Lupasi tulla käymään taas ensi lauantaina, on muutoin ihan tavislauantai eli kirjasto ja kaupat on käytävä läpi.
Ja – tadaddadaa – Welhottarella on uusi bloggauskylpytakki. Villi väri, semmoinen olisiko mukamas vadelman punainen... Hinta Karjaustalossa 12 juuroa. Ai että miksi ostin sen nyt? No siellä oli ennakkoale ja jos olisin odottanut oikeaa alea, ei näitä olisi enää ollut. Oli vain 2 kpl isoja kokoja, ostin toisen. Arvatkaas olisiko niitä tosiaan ollut enää myynnissä, kokemuksen mukaan ei. Joten nyt on lämpöistä ja mukavaa. Väri sopii Ainoihin ja tossukoihin. Pääasia kuitenkin, että on ehjä ja mukava, ei tekokuitua eikä vetokettua. Lisäksi tuhluutiin isoon pakkaukseen öljylyhtykynttilöitä – niitä ei ole aina saatavissa ja nekin olivat alessa. Valoa parvekkeelle – näyttää oikein kauniilta tuossa lyhdyssä nimittäin ja palaa 2.5 päivää!
No, jospa kävisin parvekkeella – siellä sataa jotain mähnää, lumiräntää? Kostea ja raaka keli, jäks. Sopivaa lähteäkin töihin!
---------------------------------------
Kliffaa alkuviikkoo eli paria päivää kaikill!
------------------------------------
Päivän slogan: Reipas sisätyö näin kälyisellä kelillä on oikein mukava vaihtoehto!
Luettua: Rainer Granit – Lähtölasku 47, kertomus matkasta Marsiin ja takaisin. Jostakin syystä astronauttikoulutukseen erittäin sopimaton toimistojukka Kauffman päädytään lopulta lähettämään Mars-retkikunnan mukana avaruuteen. Jostain syystä matkalaiset huomaavat, että heistä yritetään parhaansa mukaan päästä eroon. Omituisia tapahtumia ja suoranaista sabotaasia. Lisäksi Kauffmanin tyttöystävä tulee raskaaksi ja myöhemmin vauva syntyy Marsissa, näemme siis ensimmäisen todellisen marsilaisen ,D Golffia pelataan sekä kuussa että Marsissa ja muutakin erikoista saadaan aikaiseksi pitkän matkan aikana. Takaisinkin joukko pääsee, monien mutkien kautta. Hauska, ironinen opus, ei mitenkään erityisen ihmeellistä kirjallisuutta, mutta oikein sopiva välipalakirja. Tätä ei siis pidä ottaa minään vakavana seikkailuna tms. Pelkkää irtiotoa arjesta siis. Ja tiedoksi, että kirjailijalla on toki salanimi!
MAANANTAI?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti