sunnuntai 14. joulukuuta 2008

UNIHIEKKAKAVERIN TOIMITUKSET OVAT PÄIN SEINIÄ!


Voisiko joku käydä juttelemassa sen unihiekkakaverin kanssa? Minä en nyt ole tyytyväinen, en ollenkaan. Pari-kolme tuntia katkonaista unta ja kotivideotkin vielä kehnoja. Nyt uutta toimitusta kehiin ja ohjelmiston päivitys, ziitos! Muuten tämä ei kohta jaksa Varastolle, sehän olisi grande stro... ei kun siis catastrof. Ei tämä kohta jaksa muutenkaan. Unen puute tekee ihmisestä melko väkinäisen ryhtymään mihinkään edes suht. järjelliseen puuhaan.


 


Eilen sain sentään Belgarionin avuksi ja taas vaihtamaan yhden lampun, lisäksi hän käväisi varaamassa matonpesukoneen ensi vkonlopuksi. Ja kun hän imureerasi, minä siivosin ensin kylppärin eli kärräsin tavarat pois. Aika homma muuten, jos on iso kylppäri. Imureerasin sen ja sitten vielä pesin mopin ja ihan kuulkaas pesuaineen kanssa. Tuli puhdasta! Tosin materiaali on sellaista, että se ei koskaan näytä aivan puhtaalta, mitä lie, rakennusjätettä ja liukasta kuin fan. Minulla olikin koko ajan jalassa märät nilkkasukat, ei siellä olisi pysynyt muuten pystyssä. Samalla siivosin tietty basen, kaikki tämä oli suuri järkytys kissille, joka hetken märisi ja vonkui, teki asiaa (turhaan) ruokakupille ja käveli kostealla lattialla. En olisi muuten ryhtynyt hommaan, mutta oli tarvittavaa apua lähellä, jos olisi tullut jotakin ja mömelöt kummasti avittivat tuohonkin puuhaan. Illalla vielä pyykkäsin yhden koneellisen. Juu, olen siis ollut reipas. *taputtaa itseään päähän*


 


Belgarionille laadin lounaaksi riisiä ja paistettua kanantissiä sekä kookoscurrywokkia. Hyvää oli, kuulkaas. Jälkkärinä oli uuniomenajädelöä ,D Ja keksejä, sukulaatia jne. Kaikkea vähän, mutta ihan riittävästi kaffen kanssa. Tänään pitäisi tehdä jotakin mittavampaa ruokaa, jota riittäisi viikolle evääksi. Täytyy kohta mennä harkitsemaan, tuonne peiton alle vaikka. Minua tosissaan väsyttää...


 


Vielä se karmein asia: Welhottaren bloggauskylpytakki 70-luvulta vetelee niin viimeisiään kuin olla ja voi. Pysyy enää päällä muutaman hiutuvan varassa, korjauskaan ei enää  onnistu, koska kangas yksinkertaisesti lahoaa päälle ,D Pitelen tätä nyt  hellästi ja odotan heti j:n jälkeistä alea. Minun on pakko, ihan pakko, käydä ostamassa jonkunlainen lainapeite aamuiksi ja illoiksi. Ei pätkääkään huvittaisi nuo kaupat, mutta nyt se on vaan tehtävä – naisen on tehtävä, mitä naisen on tehtävä. Hrrr, pelottaa jo etukäteen! Minä olen hyvin ilkeä ja outo ihminen kaupoissa. Lienee paras painua suoraan johonkin halpiskauppaan, jossa on itsepalvelu eikä myyjiä lähelläkään. Muuten alan ihmettelemään sitä anorektikkojen vaatteiden kokomäärää, nykyinen L on entinen M jne. Mutta tämänhän te tietysti tiedätte. Huutiksenkin jo tsekkasin, ei kannata. Postin italovastineen maksut ovat niin korkeat, että ei kannata halpaakaan isoa vaatetta ostaa, jos ei ole ehdottomasti oikea ja mieleinen.


 


Että yksi vapaapäivä, varmaankin se on se lauantai, menee etopuuhasteluun. Muuten varaudun lukemaan ja lötköttämään. Muuta en tee, en edes aio tehdä. Pitäkää tunkkinne, prle. Ja sitten pariksi päiväksi töihin, vapaata, töihin, vapaata, töihin, vapaa, töihin. Oikein viihdyttävät välipäivät tulossa, kivaa sillisalaattia. Minä tykkään!


 


Pthyh, kävin vähän nukkumassa taas ja heräsin ketutukseen. Se on kuin onkin sunnuntai, kele! Zimbon mieliksi kirjoitan sen tähän: AHI ,>


 


-------------------------------------


 



 


Purrrrrrrrrrrrve, kaiffat! Vähäks hei oliki eile kliffaa. Mami teki paistettui broisku jutskii ja sitt mä söin ainaki melkee yhen semmosen, tsihih. Mä pummin sen viakuss nii pitkää, ett sen oli  pakko antaa piänell kissiraukall vähä, sitt vähä lisää ja viälä vähä. Oli muute heekkuu! Tosi heekkuu, tommost ookkaa saatu pitkää aikaa. Ja Poikaki oli tääl, mä en ees goisinu ku vähä vaa. Mua muute kans goisituttaa näi talvisi aika pahast. Nii kyll mamii ja Poikaaki, ne meinas kans alkaa goisii. Sitt ne kummiski pirkisty ja pisti kaikki sekasi. Rupes meinaa siivoo, mun mestoi, mun basee ja kylppärii. Kaikki taravat ulos! Oli kuulkaas karmeet hei, semmone sekosotku ja mun taravat pois paikaltaa. Mä ihan heemostuin. Ja sitt orja pesi viäl kaikki, mun hianot oksuinstallaatiot ja kaikki on nyt poiss. Epist toi tommone. Mä voinu mennä monee, no ainaskaa parii tuntii ees sinne lötköttää. Nii ja ruakakupitki viätii pois. No hiekkis ja kupit oli kyll toss etesess, jos olis niinku tarvis. Mutt silti tommone on kaamee jääkytys piänell kissiraukall keske hianon lauvantaipäivä! Nih. Ett loppuilla mä melkee sitt makoilin ja toivuin tosta. Eiks ookki iha hirveet, ett tommost yleeensä tehdää, hei? Mä viäläkää oo toipunu, mami vois antaa uusi kissinkaakkei. Mä sain semmosii, ku en oo ikinä enne saanu >o< Tosi oudon näkösii, mutt hirmu hyvei. Enkä syä enää maitonapikoit! Turha yrittää.... Mä tahon toist muanaa kans, mä näin, ett tuatii sitäki uutta. Purutki on vaihdettu, se valkone hiakka ollu mitää kliffaaa. Siin oli kyll kliffaa kiärii mutt ei tehdä asioit. Kyll toi vanha tapa on paras. Nii et kuis on, syädääks me hei mitää?!! Mä ootan!


 



 


Kliffaa päivän jatkoo kaikill, huamenn orjill on taas duunii *vahingoniloinen irv* >o<


 


--------------------------------------


 


Kiitos, Vincent, duunia on ja sinä saatkin jäädä yksin kotoon – onko hyvä?


 


Päivän slogan: Olo on karhea kuin mäyrän peräpää!


 


Päivän biisi: Pohjoisen taivaan alla


 


Luettua: Marian Keyes – Hurmaava mies, hömppää tuutin täydeltä, mutta vähän asiaa myös seassa. Eli tässä useampi nainen toipuu erään ns. viehättävän miehen pahoinpitelyistä, lopussa ns. kiitos seisoo, muahahahhahhh. Kirjassa, joka on hömpäksi melkoinen tiiliskivi, myös naisten alkoholiongelmasta, itsetunnosta jne. Että hiukka siteeksi jotakin järkevääkin. Silti ei tule meille toista kertaa ja luokitellaan kertakäyttöhömpäksi, tsori vaan. Eli en voi suositella kuin hömppäfriikeille.


 


 


                                        


 


                                      RUOKAA JA UNTA - ZIITOS!


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti