torstai 2. heinäkuuta 2009

KAIKKI MENEE AIVAN VÄÄRIN...


Ei, eihän sen näin pitänyt olla. Ei alkuunkaan! Minun piti päästä rähisemään Tsadin kyytimisestä ja päästä lopultakin järjestelemään klemmareita töissä... Toisin sitten kävi, todellakin. Ehh, aamutakso oli vain pari minuuttia myöhässä, tuttu kuski, joka ajoi taas kuni pullopärshesika. Oltiin kuitenkin ajoissa Varastolla. Samoin nouto oli jopa etuajassa, puolituttu kuski hänkin. Ei tarvinnut paljon neuvoja ja kotoonkin pääsin siis varsin siististi. Oi jospa tämä tosiaan toimisi? Toisaalta – nyt on heinäkuu ja vähän matkoja, ainakin työmatkoja. Eli en jaksa vielä uskoa mihinkään ennen loka-marraskuun paashakelejä. Silloin punnitaan sekä välittäjien että kuskien ammattitaito!

Ja Varastolla, sitten, prle! Kukaan ei ole kontrolloinut tietyn työntekijäryhmän lomia. Minäkään tarkemmin katsonut, kunhan vain sen, että en itse pitäisi samaan aikaan kun muut. Just ja jihaa. Tässä käy näemmä niin, että meillä on jossain vaiheessa (ensi- ja seuraavalla viikolla) stanallinen kiire, kun ei ole väkeä. Joudumme tekemään kahden tai kolmen osaston työt kaikkinensa. Kiireelliset aivan pakosti, muut voivat vähän odottaa. Josta jo eilen poikikin jonkunlainen ohjeistus ja pino papereita tehtäväksi heti aamusta. Keljutti sen verran, että jätin ohjeistuksenkin lukemisen aamuksi. Pinon tuojalle lupasin hommat klo 9 mennessä tänään, kun hän suvaitsee tulla töihin. Voi ystävät – met olemme suorastaan kusessa!

Joku kyseli tuulettimista – ei ole töissä (ei tarvitse, pärjää kyllä) eikä kotona (ei pärjää). Täällä kotona en uskoisi tavallisen häkkyräpöytätuulettimen edes riittävän. Se vain levittelisi sitä kuumaa ilmaa. Sitäpaitsi, se on muutenkin epämiellyttävä vehjes. Yritän vain kestää. Ei tätä hemmetin hellettä nyt voi ikuisuuksia jatkua... tai minun tapauksessani tietysti voi. Eli en mene ostamaan tuuletinta, en. Heti kun ostaisin sen, tarve varmasti loppuisi. Sellaista on minun tuurini. Että antaa olla vaan. Kyllä tämä tästä. Otamme relaa Vinskin kanssa koko illan. Pirkistymme yöksi ja nukahtelemme tunnin unosia tuolloin tällöin. Eiköhän siitä jonkunlaiset yöunet saa. Viikonloppuna voi sitten tasoittaa ja nukkua aamulla ja aamupäivällä, kun on viileää. Tästä syystä en myöskään avaa yleensä konetta iltaisin, jos minulla ei ole tärkeää tekemistä. En siis vastaile kommentteihin klo 15 jälkeen, yleensä. Jos kone on auki, se on sitten auki myöhään iltaan. Riipuu tilanteesta. Nyt ei ole tosiaan jaksanut edes tässä istua eikä nettailla.

Tänään pitäisi laatia jo viikon ostoslistaa. Poikkeavasti siirrymme Belgarionin kanssa perjantain kirjasto- ja kauppakäynteihin, ainakin kokeilemme, toimiiko se. Saisi ikäänkuin oikeasti vapaata lauantain ja sunnuntain. Tässä on vaan vähän ongelmia keksiä sopivaa syötävää, lähinnä siis sellaista, mikä myös säilyy. No, toki joitakin vihanneksia ja patoja voi laittaa pakkaseenkin... täytyy nyt katsastaa, miten tämän saisi pyörimään. Säästäisin siinä yhden vapaa-ajan matkan. Ajelen ensin työmatkana kirjastoon, joka siis on työmatkan varrella. Jään sinne ja sieltä sitten valun hiljalleen ruokakauppojen kautta torille, josta minut – toivottavasti – poimitaan. Sitten olisi varaa käyttää pari vapaa-ajan matkaa ensiksikin Itikseen (pakko, shampoo on kohta lopuillaan ym) sekä Hakikseen (tofuakin taas tarvitaan). Näin ennakoimme siis tulevaa tilannetta. On tämä aika pirullista, ajatelkaa itse. Että ei noin vain voisi poiketa lähikaupassa, Itiksessä tai Hakiksessa – sitä pitää suunnitella monta viikkoa etukäteen, ainakin viikkoa ennen asian on oltava selvä, kyydit varattu ja asia muutenkin hoidettu sekä aikataulutettu. Ei ole paljon varaa olla spontaani ja lähteä kapakkakierrokselle tai shoppailemaan (jäks!). Tai voihan sitä lähteä, tosin takson tulo kestää silloin esim. 40 min helpostikin....

Eli ei tässä jaksa enää kotona muuta kuin tehdä pakolliset hommat ja lukea. Näin olen omaa ohjettani noudattanutkin ,D Käynkin tässä vaihteeksi hengittämässä parvekkeen raitista ilmaa ja kuuntelemaan Vincentin jutustelua (jota olen kuunnellut jo monta tuntia, klo on nyt 3!). Ai niin – varokaa iltapäikkäreitä! Eilen syötyäni alkuillasta pesofatillisen saladoa, sammahdin sänkyyn puoli sivua luettuani ja nukuin sikiunta yli tunnin. Heräsin suht pirtsakkana ja kammottavan nälkäisenä. Onneksi oli hätävara: Serkkujen ns. lasten keksit, sellaiset pienet, kovat keksit, oikein vanhanaikaisen herkulliset.. Niiden päälle sipaisu kirsikkahilloa. Jo meni pahin hinku ohitse. Mutta tällaista siis täällä aiheuttavat iltapäikkärit – herätessä on aina nälkä, outo juttu. Tämä on muuten huomattu aikaisemminkin.

Hitsi, ulkona on taas tukahduttavan nihkeän kuuma. Josko tänään olisi toiveita edes pienestä sadekuurosta ja ihan vain vähäisestä ukkosesta *tekee huolimattomasti muutaman taian*!


----------------------------------------



Purrrrrrrrrrve, kaiffat! Joohei, on kuuma kissilkii. Emmäkää jaksa mitää. Mä goisin päivisin ja sitt mä pidän orjaa hereill öisin. On se kyll muuteskii hereill tunni välein, tajuu miks. Se vaan nousee ja valittelee ja käy ulkon. Sitt se taas sammahtaa ja alkaa hornottaa. Mitäs menee ja goisii sitt illall, höh. Eilenkää saanu mitää heekkuu, pussimuanaa vaa. Ois kyll tarvis saada taas jotai muutakii – mamiiiiiiiih! Ai ett donarii vois harkita illall. Joo, jos se vaa taas muistais. Tai jos se käy siälä toisess kaupass, se vois tuada siält jotai mulle. Mä nimittäi oon syäny jotai semmost rahkahöttöö ainaskii kerra, soli hyvää ja maistu iha jädell >o< Mutt muute tääll ei siis tapahdu mitää, ku me ei jakseta kumpikaa mitää. Lötkötetää ja mami lukee, välill mä pummin kaakkei ja semmost. Me ei jakseta ees tapella hirveest. Ett siit tiätää, mite voi olla lötkö olo, meinaa... Mäkää jaksa vedellä kunno hepuleit ees. Epist joteski, mami, tees pari uutta taikaa viälä, ett kelit vähä muuttuu. Hei, se lupas. Sitt se ettii jonku kuvan kans tähä. Ehh, se löys oikee siistin kissin >o< Juu, kuva on täält!  




Kliffaa viiko toiseks viimest tyäpäivää kaikill orjill!


-----------------------------------------

Kiitos Vincent, ajattelit siis vain orjien parasta... jonkinlainen taka-ajatus tuossa kyllä on!

Päivän slogan: Jos kaikki olisi, kuten minä sen olen suunnitellut, maailma olisi paljon mukavampi paikka elää – ainakin minulle!

Päivän biisi: Helga-neidin ei pidä mennä enää kylpyyn

Luettua: Leena Lehtolainen – Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia. Muistinkin tästä osan. Jep, se joka haluaa tietää lisää Maria Kalliosta ja toisesta ehkä myöhemmin esiintyvästä poliisileidistä, pitää tästä varmasti. Suosittelen, sopivan lyhyitä, hyviä kertomuksia. Riittävästi mielenkiintoista asiaa, jännitys säilyy jne. Ei paha, Lehtolaisen kavereille sekä hyvää kesälukemista kaikille. Johanna Sinisalo – Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita. Suurin osa novelleista on julkaistu joko eri lehdissä tai antologioissa, itsekin olen osan lukenut mm. Portista ja Tähtivaeltajasta aikanaan. Kirja on kyllä hyvä, siis Welhotar pitää kovasti. Sinisalo osaa asiansa, tarinat ovat kummallisia ja hiukan häiritseviä kaikessa tavallisuudessaankin ,D Osa sijoittuu aivan muuhun aikaan ja paikkaan, osa aivan arkipäiväiseen elämään. Tämä pitäisi saada itsellensä! Suosittelen kaikille outojen ja yllättävien asioiden ystäville – ja tietysti vielä – ei kirjaa ilman Chtulhua, IÄ! Lukekaa ihmeessä, erinomaisen hyviä tarinoita vaikka matkalle mukaan.


 


 KISSIKENKÄT VAAN KOTONA...




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti