Arvatkaas huviksenne mitä olen tehnyt koko eilisen päivän? Olen nukkunut niin paljon, että en enää osaa edes laskea. Nousin vain laittamaan pikaisesti ruokaa, sitten kun mömelö vaikutti vähän rivakammin suostuin myös esittelemään hyvin koulutetulle imurilleni keskilattioita ja pinnoille vähän rättiä. Luin ja nukuin – jesh miten kivaa! Ainoastaan Hörhö häiritsi rauhaani ja hänkin viipyi 5 min. Maksoi velkansa, on aina kovin tarkka siitä. Hieno piirre, eikö? Ja etsi papereitaan isosta laukustaan, joka on säilössä täällä siihen asti, jos joku asunto edes löytyisi. Toistaiseksi on saanut makoilla teltassa kaverin kanssa ja välillä muutaman päivän ex-tyttöystävän luona. Niin, no eihän minun siitä kun itsestäni, tietysti. Siis olen tyytyväinen, kovasti tyytyväinen. Saan nukkua vielä tämänkin päivän – ja minähän jo nukuin. Karvatakamus märisi hereille klo 2, keitin kaffet, heitin mömelöt nassuun jätin valot ja radion kissin huviksi ja nukuin vielä kolmisen tuntia. Hah – huijatuksi tuli tuo eläinparka. Kunnes älysi taas alkaa märinän, nyt ruuasta. Ok, aloitimme uuden raksupussin, joka alkoi kuluakin vauhdilla ja jotakin märkäruokaakin pistin eteen. Nyt on hiljainen kissi! Ulkonakin on just sopiva keli, mukavan viileä ainakin näin aamusta. Tänään pitäisi sen sateen alkaa. Eilen jo lupaavasti vyöryi tummia pilviä etuvasemmalla, jossakin taatusti satoi – ei täällä asti kuitenkaan. Äh ja pöh!
Just eli sen verran pitää tänään pysytellä hereillä, että laadin appelsiinitofua, hoitelen viitakon ja katsastan kaikki työperäiset tavarat huomiseksi mukaan (mitä ikinä ne ovatkaan?) ja katsastan jotkut vaatteet esille. Lopun aikaa voikin sitten vetää päikkäreitä tai mitä tahansa unia. Pääasia, että saa nukkua. Minä alan olla hyvä nukkumaan päivällä. Voi kun osaisi vielä nukkua öisin?
Ai perhana, matkat pitää tilata. Ne kannattaa tilata tuossa klo 9 jälkeen, kun vuoro on taatusti vaihtunut. Ettei tulisi taas jotakin omituista sählinkiä. Ja vain toivoa, että jälleen ensi viikolla pääsee töihin ja takaisin. On tämä omituista, mutta kummallista. En jaksa enää uskoa, että ao. palvelua saadaan koskaan toimimaan. Olisi varmaan paras hakea sitä yksityistilausoikeutta eli lupaa soittaa suoraan normitakso. Ikävä kyllä, ne puhelut maksavat. Sitten pitäisi hakea tukea ja sitä KELA ei varmaan myönnä.... Tämä on sellainen omituinen oravanpyörä tällä kertaa. En millään viitsisi turhaan maksaa B-lausunnosta, jos siitä ei ole mitään apua. Lähes 70 eeroa on rahaa kuitenkin sekin. No, annetaan Stadin kyydin vielä yrittää. Mutta jokaisesta mokasta lähtee taatusti valitus, asiallinen sellainen. En minä turhista valittele, mutta ei tuo kaappauskaan kuskilta mitään korrektia käytöstä ollut. Ei sitä varmaan kaikissa työpaikoissa olisi kovin hyvällä katsottu.
Toivottavasti alkava viikko on Varastolla jo rauhallisempi. Ikävä kyllä, meitä on tätä tekevää luokkaa paikalla kovin vähän! Että saattaa joutua muiden osastojen hommiin, kele. Toivoin niin, että voisi vähän järjestellä klemmareita tai muuta mukavaa edes kesällä. Mutta kun henkilöstöpuoli ei näköjään ole välittänyt tuosta sijaistusjärjestelmästä lainkaan, ei missään mielessä. Viime vuonna tänne sentään oli osaksi aikaa palkattuna ihan ulkopuolinen lomittaja – nyt ei. Okei, kyllähän minä teen, ei se siitä ole kiinni. Sen verran tämä keljuttaa, että jos homma menee tällaiseksi ja olen ensi vuonnakin vielä tuolla töissä, pidän koko heinäkuun lomaa – ihan vaan välttyäkseni itse tekemästä muiden töitä! Hemmetin hyvä perustelu, eikö?
Jahas, taidan keitellä kohta toiset aamukaffet ja painua ottamaan pienet toisiotirsat ;D
--------------------------------------------
Purrrrrrrrrrrrrve, kaiffat! Siis mä en tajuu, ny toi mami on alkanu viättää iha kissaelämää. Se goisi eilenkii samall tavall ku mäki. Se kyll häiri välill sill pölkkärill, mitä mä inhoon! Kehtas viäl imureerata täst sänkylt mun paikalt kaike pehmukkeen, ku mä oon tähä ehtiny kerää. Karvainstallaation, juu nou. Sitä ei enää oo, pitää heti alkaa uudestaa tekee sitä. Mutt hirmuse hyvää uutta raksuu se oli ostanu, semmose jättipussi. Siin o lihoi ja vihanneksii eikä yhtää fisuu. Se haisuuki hyväll, mamikiii sano samaa. Ihan semmone melkee mun koko pussi *tsihih*. Kelpaa sitä syädä, jos ei kyllästy... emmä kyllästy, toi katto jo vähä pahast. Meill ku ei heitetä mitää ruakaa ikinä pois, meinaa. Kais te sen tiäsitte? Ei toi sentää mun jämäruakii syä, mutt omasa se vetää kyll aina iha loppuu. Mikää ei mee pilall, ei se ehdi. Toi mussuttaa ne vegs. Ihme otus, meinaa! No nyt se laittaa sitä valkost mähnää taas, en syä! Ett mulle sitt jotai herkumpaa tai tavismuanaa. Sain mä äske kissikaakkei sentäs, ja kalkonii, mmm. Niihi mä en oo kyllästyny viäl kolmee vuatee, joka aamu samat heekut ja aina uppoo. Oon kilti, joo. Nytki menin ihan yksi partsill, ku toi anto luvan... hei siis oonha mä siäl aina muuteski, mutt kuha nyt kysäsin, ett sopiiks mennä vaiks sä ootki siin skrivaas. Pitää välill vähä flöittaa, ett mami luulis, ett se joteski määräilee tääll. Kai te tiijätte, ett se ei oo totta? Kissihuushollis on kissi se, joka määrää. Ihmiset luulee kaikkee muut, mutt kyll se tiätteks semmottis o. Mä alan nyt goisii, mamiiiiiiih – joo, se tulee kaffe jälkee viakkuu. Kuva on täält!
Kliffaa söndaagii hei kaikill – goisitaa oikee kunnoll!
----------------------------------------
Jep, Vincent, goisitaan ja toivotaan muillekin sitä samaa.
Päivän slogan: Minä nukun silloin kun nukuttaa ja syön silloin kun on nälkä. Vielä en ole päässyt siihen, että tekisin töitä silloin kun huvittaa – tämä on vakaa tarkoitukseni tulevaisuudessa!
Päivän biisi: Tihkumme seksiä
Luettua: Tess Gerritsen – Painoton tila, sitä kehnompaa Gerritseniä. Ei oikein vakuuttavaa millään tavalla. Eliömuoto, joka elää syvällä merenpohjassa joutuu avaruuteen koeputkien mukana. Selviää, että ao. eliö tappaa, just ja joo. Salaliittoja ja omituisuuksia, lopputulemana se, että eliöt ovat alunperin kotoisin ulkoavaruudesta ja tarkoitettu valloittamaan maailma kopioimalla kaiken elävän DNA:n pätkiä. Niin paljon sekoa yhdessä kirjassa, ei hyvä, ei kannata lukea. Viekää pois! Haruki Murakami - Suuri lammasseikkailu, oli pakko ottaa tämä uudelleen luentaan Murakamin uutuuden (Kafka rannalla) jälkeen. Luin tämän joskus uutuutena, eikä ollut mielestäni kummoinenkaan. Nyt jotenkin tämä kolahti paaaljon enemmän, suorastaan tykästyin. Riittävän kaahoa, omituista, täynnä outoja yhteensattumia, takautumia, japanilaista mytologiaa ja kaikkea muuta. Suosittelen, ehdottomasti – lukekaa pois! Tuossa linkkejä lukiessa huomasin, että aika moni oli huomannut saman eli toinen lukukerta toi kirjaan aivan erilaisen näkökulman. En siis ollutkaan ainoa *syvä helpotuksen huokaus*!
...PUTSAA KISSIKENKIÄÄN...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti