Jouduin eilen sihteerikön hommien lisäksi vaihteeksi myös mekaanikoksi. Prleen monitoimivehjes, iso sellainen, juu nou; skannaa, faxaa, ja tulostaa, melkein tekee uusia ihmisiä sekä kopieeraakin. Eikö se tiltannut justiinsa, kun piti ottaa isompi satsi värikopioita ja vähän tärkeämpää fiksun näköistä materiaalia. Vietin 20 min tuijotellen sen seksikkäitä sisälmyksiä, sorkkien, törkkien jne ja uskokaa tai älkää – sain sen vehjeksen täysin toimintakuntoon *nostaa nokkaansa*. Muut kulkivat ohi ja käskivät soittaa ao. vehkeen henk.koht. korjaajalle, juu, sillä on nimetty Oma Korjaaja. Kiroilin ja manailin, minuahan eivät edes koneet käske. Korjaajaa olisi joutunut näin kesällä odottamaan viikkoja. Hyvä minä, itte tein, itte hoidin! *taputtaa itseään päähän* Hmph, tappioihin merkittäköön vasemman koiven särky sekä yksi pitkä, katkennut kynsi, argh!
Alan olla taas melkoisen väsynyt. Sekä Varastolla että muutoin. Taidan siis todellakin kietaista ne pikkarikännit, teretulemas. Soita pihalta, annan ovikoodin ;D Ai niin, vasta siinä klo 17.00 jälkeen mieluummin... Ja juomatarjoilua ei ole, omat eväkset. Oletusarvona on ainakin saada nukuttua ensi yö paremmin, siis heräilemättä. Särytkin häipyvät kummasti pienen alkon vaikutuksesta, tämänhän jo siskokin aikanaan täällä kävi todistamassa. Eli fibrokivut tosiaan häipyvät alkolla. Ei, en suosittele jatkuvaa käyttöä. Toisaalta, mistä hemmetistä senkin tietää, mitä tämä koko mömelösatsi tekee maksalle? Vaikka kokeet nyt näyttävät ok, mitä ne ilmineeraavat jonkun vuoden päästä - siis jos aion elää edes tuolloin?! Ei hyvältä näytä, missään mielessä.
No, tänään kuitenkin taas ja vaihteeksi roudauspäivä. Pakko käydä postissa, kirjastossa, apteekissa, kaupassa eli koko repertuaari. Aikaa 1.5 h öbaut. Onneksi Belgarion apustaa, toistaiseksi. Kertokaa minulle, mitä minä aion syödä ensi viikolla? Tarvitsisin tänään viikon ruokalistan, ziitosta vaan! Niin ja kaikki muut tarpeet kans ,D Voisiko joku yst. meilata pelkän listan, jonka perusteella noukkisin (-> lue Belgarion hakee) tavarat kärreihin? Ai että ei vai, mikä ihmeen interaktiivinen media tämä sitten muka on, täh? Pitäisihän teidän jo tietää mieltymykseni ja rahavarani! Ai että ei, siksihän tämä loki on tällainen – minä kerron teille ihan kaiken tapahtumaköyhästä elämästäni ja te tiedätte ainakin melkein kaiken...
Tuli sentään aktivoiduttua eilen Eestin Herkkuihin, Herkku itse oli paikalla =D Mukava kaveri, ei voi muuta sanoa, iloksi vanhan muorin silmälle ja myös korvalle. Hän osaa jopa keskustella aasiakkaiden kanssa. Ostokset vanhaan malliin, 50 % alella täisteräleib (herkkua paahdettuna), kestää minulla taas pari viikkoa. Lisäksi kirsikkahilloa, kohuked itselle, Belgarionille ja työkaverille (sille, joka tuo joskus kakkua ja syöttää minulle ylimääräiset soijajugurttinsa). Ööö, niin adjikaa ja keksejä molemmille eli tuplat niitä. Kokeeksi ostin sieniliemikuutioita, vaikuttivat lupaavilta - tuoksu tunkee ulos paketista eikä ole kammottavasti lisäaineita kumminkas. Kun ei sieneen pääse, jos noista irtoaisi se maku kuitenkin erinäisiin keitoksiin - pakko kokeilla, halpojakin olivat, 90 senttiimiä paketti. Ja kuvassa oli herkkutatti! Lisäksi tietty kirsijuggaa iso purkki, njam, hyvää suulle ja masulle. Ja kun tuoreet leipomuksetkin olivat tulleet, ostin pari kapsapirugast, isot ovat parempia, ne ovat sellaisia aidompia pirogeja. Koko kassillinen tuli tavaraa, hinta 13 eeroa. Lähes lisäaineetonta tavaraa. Ei edelleenkään kehno vaihtoehto ketjukaupoille eli suosittelen lämpimästi! Herkku kertoi, että aina silloin tällöin heille tulee jonkinmoisia esittelyuutuuksia eli heidän tavarantoimittajansa laittavat jotain koemyyntiin. Kannattaa aina katsastaa puotia vähän sillä silmällä, että mitäs uutta tällä kertaa. Juu, nuita sieniliemijuttuja esim. ei ennen ollut. Samoin maitotuotepuolella on näitä erilaisia juomajuttuja, joista minä en piittaa - joku ehkä pitäisi?
Kaamerakin tuossa tilttailee, toivottavasti se ei vetele viimoisiaan. Hitsi... vai pitäisiköhän vaan suosiolla hankkia uudet ladattavat patterit. Oikuttelee oudosti eikä aina huomauta patterien loppumisesta, vaikka pitäisi. No, ei se ole niin tärkeää.
Ai että on väsy! Otin eilen vahvimman ylimääräisen mömelön jo iltapäivästä, josko se vähän toisi helpotusta. Ei – tuli vain hölmö olo. Sain nukuttua n. 3 h, ei kiva. Periaatteessa depotin kesto on 12 h, töihin lähtiessä sitä ei voi ottaa. Pitää pärjätä kodeiinipohjaisilla ja rauhokkeilla. Tästä iltapäivästä ja kävelystä tulee taas rankka, tiedän. Nyt jo särkee täpöllä. Illalla en meinaa saada itseäni liikkeelle, on niin jäykkis. Lisäksi tiedän, että sattuu. Kun sattuu, siksi känni. Hemmetin hyvin perusteltu, vaikka itse sanonkin. Sitäpaitsi, olen raitistellut aivan liian kauan, siis tod. kauan! Eräät asiat vaativat myös päänsisäistä käsittelyä...
---------------------------------------
Purrrrrrrrrrrrrrrviska, kissinkat! Nonnih, tänää on se maaliman pars päivä ko Poika tulee taas ja tua mulle-mulle-mulle kaikkee kliffaa. Joo, varpist tua. Se sanoo ain, ett mami ne on ostanu. Mutt ku Poika ne tua, se on iha eri asia. Mä meen aina vastaa, mä hurisen, mä pyärin, mä pakastan sitä Poikaa! Tiätteks, ikinä ei oo kiusinu mua. Ikinä ei oo haukkunu, mollannu, ei mitää. On tiätteks väistyny pois, ku mä oon tunkenu sen viakkuu. Se on tosi mun itoli-ihmine. Vaiks ei se varmaa kissei osaa hoitaa ja sillee tajuu judekoit, mutt se vaa on erilaine ku mami. Mamin kans ku me ollaa vaa kaksistee nii ni elämä on kattokaas erilaist. Mä aina innostu, ku tulee muit ihmisii. Ei niit kyll enää oo tullu... hirrrrrmu harvo. Toi kyll vois taas sitt tuada heekkui, niit mä ootan. Sain joo äskenki kalkonii ja normit aamuheekut. Mutt jotai muut kans, niinku vaa viikolopuks vaiks. Joo, kyll se Poika vaiks käskee (ei, vaan minä – toim.huom.). Mä meenki samantiän goisii, mäki nukuin huanost ku mamikaa ei kert nukkunu. Pyäri vaa taas ja vinku noit koipiisa. Onneks saadaa olla viikonloppu himas, senkää ei tarvii lähtee mihkää!
Kliffaa viikendi alkuu hei kaikill, varsinkii näteill kissiflikoill <3
--------------------------------------------
Vincent, lasketaanko orjat mukaan tuohon toivotukseen? Ilmeisestikään ei...
Päivän slogan: Älä luota siihen, että olisin aina kiltti ja kiva – minusta voi paljastua äärimmäisen ikäviä ja inhottavia piirteitä!
Päivän biisi: Päivät kuin unta
Luettua: Matti Remes – Sukellus. Siis se toinen Remes, ei-Brysselissä-asuva kaippari, jonka sankarina puuhastaa Ruben Waara. Näitä olen lueskellut puolihuolimattomasti, mutta kas, kaveri petraa kirjoitustaan urakalla. Tämä viimoinen on jo aivan kelpo dekkari, edellinenkin menetteli. Ne ensimmäiset nyt eivät oikein olleet makuuni. En nyt tätäkään ihan hirveästi kehu, mutta aihe on kiinnostava (myrkkyjen upottaminen, Stasi-listat jne.), vaikka vähän liikaa tähän on taas upotettu tavaraa sivumäärään nähden. Eli kelpo kesälukemista, varsinkin Hankoon ja merielämään tykästyneille! Denise Acconco – Elossa kuoleman kentillä. Punaisten khmerien hallitessa Kambodzhaa Denise, ranskan-vietnamilainen, hyvästä perheestä oleva perheenäiti itsekin joutuu uudelleenkoulutukseen leirille. Hän näkee perheensä hajoavan, lapsensa ja läheistensä kuolevan nälkään. Kokee nälän ja henkisen kidutuksen, manipulaation, painostuksen, urkinnan ja raa’at rangaistukset esim. ruokavarkauksista. Tämä on erään henkiinjääneen todistus siitä, mitä neljän vuoden aikana tapahtui puhakhmerien hallitessa maata terrorilla ja pelolla. Melkoisen todistusvoimaista luettavaa, suosittelen ihmisoikeuksista kiinnostuneille. Ei herkkähermoisille!
TÄÄ OTTAIS TAAS KISSIKENKÄNSÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti