Juu, tein ikäväpäissäni (siis ei ollut mitään tekemistä) Hesarin eläintestin täältä. Ja tässä on tulos ;D Olen hauki! Ei paha, hauki ON kala.... on-on-on. Onko Welhotar sitten tuollainen? Sen saa jokainen itse päättää, kertokaa minullekin!
Eilen odottelin sitä Suurta Vesisadetta, jota lupailtiin koko aamu varoitusten kanssa. Höh, katin paashat! Sen kummempi sade kuin muutenkaan. Vähän ripsoi vettä Varastolla, ei Malmillakaan sen ihmeemmin. Ilmeisesti ennuste oli taas harvinaisen väärässä tai jälleen olin itse väärässä paikassa väärään aikaan.
Varastolla ainakin oli eilen tosi hiljaista - omalla osastolla siis. Riitti aikaa nettailla, syödä rauhassa eväksensä sekä lukea viikonlopun lehdet. Aika mukavaa välillä, ei ainakaan heti rasita toimettomuus. Siis ihan oikeasti oli töitäkin, mutta suht vähän. Eli katson sen vain riittäväksi korvaukseksi kaikesta hässäkästä ennen lomia ,D Sen verran kuitenkin näin työkavereita, että kuulin ensimmäisten sienten (haperot, orakkaat, kantarellit) jo nostavan pieniä päitään! Vielä viikko, jo kelpaa liikuntakykyisten kömpiä metsään. Onnea vaan, tätä ketuttaa niin, että tekisi mieli raapia seiniä tai jotakin muuta yhtä typerää. Kele!
Minä vain satsaan erilaisiin omituisiin saladosekoituksiin, siitä kaikesta mitä on ollut tsioskilla halvalla myynnissä. Eilen salado koostui onemarämpylästä, saladosta tietty, paprikasta, kourallisesta paahdettuja auringonkukan siemeniä (namia!), pikku palasta saladojuustoa, parista lusikallisesta raejuustoa sekä fenkolin ohuen ohuista viipsaleista ja sekavista yrteistä. Örps, oli muuten hyvä sekoitus - onnistunut koostumus jne. koska laadin sen joskus aamusella päivitystä odotellessani. Kun ei työtä tee, ei sitten sen kummempaa ruokaakaan kaipaa (huom. väristys äänessä!). Samaa saladoa illalla, kun vääntelin evästä tälle päivälle – yllättäen soijapataa, vihannekset vain vaihtelevat ,D Hyvää se on, maistoin lusikallisen. Tuolla pärjää pari päivää hyvinkin. Kun ei taas jaksanut perjantaina miettiä, mitkä kaikki ainekset kestäisivät viikon, hittolainen... Kohta ollaan taas thai-tai-kalakeitossa jne. Ei mitään hätää niin kauan, kun ei kyllästy!
Tänään kuitenkin jossain välissä poikkean työn tiimellyksestä Pazilan lähikirjastoon. Sen verran olisi taas lukemisen puutetta, kun uutuudet eivät vielä ole päivittyneet HelMetiin eikä varauksia muutenkaan ole pahemmin listalla, grrrr. No, siellä on hyvä valikoima ja poistomyynti parhaillaan taas menossa. Nyt voisi olla aikaa katsastaa niitäkin. Auts, just, mihinkäs minä ne laittaisinkaan? Jossain värkkäyksessä oli kyllä hyvä idea, jossa kirjahylly oli käännetty laatikoksi sängyn alle eli pyörät vaan alle ja silleensä. Ei paha, ei ollenkas. Paitsi se pöly, hmph. Meillä pölisee muutenkin ihan riittävästi. Mutta jos vaan ihan pikkasen katsoisi. Ja jos vaikka joskus pääsisi eroon muutamasta kirjasta. *halaa kaikkia kirjojaan*.
Nukkuminen meni taas ketuillensa, heräilin särkyihin läpi yön. Käsi ja toinen koipi vuorotellen muistuttelivat olemassaolostaan. Ei auta mikään, ei... eikä edelleenkään kiva, ei.
Jospa taas tämäkin päivä tästä lähtisi käyntiin. Kissi mourusi, oli pakko antaa aamuherkut ja nyt joku taas tyytyväisenä katselee tätä nakutustani. Minä olen sitten kade tuolle tyyneydelle, jolla kissa voi katsella toisen tekevän (raatavan) ihan mitä tahansa – mikä luontainen välinpitämättömyys ;D
--------------------------------------
Purrrrrrrviska, kaiffat! Jaaha, toi mollaa taas mua, kyll mä tajuun. Mutt hei, mitäs taas ite vinku ja oli hereill. Jos mä hiffaan, ett toi onkii hereill yälä, nii ni tottakai mä herätä sen. Pitäähä mun saada seuraa, siis me kissit nyt vaa ollaa yäelukoit. Ja iha selväst toi oli hereill, ku se puheli iteksee rumei, nih! Ett turha vänkyttää mulle. Ja ois se muuteski noussu iha kohta. Tajuu tommost *kissamöks*. No mä sain mun kalkonit ja napikat. Viäl se tsiigaa toss enne röihi lähtöö päivämuanat, vodan ja laatiko, joo, kts vaa! Mitää kunno heekkui taaskaa. Eile jo ooti, ett illall, eikä ku huijas niill muruill. Ja ite söi taas heinii. Nii ett mua on vaa huijittu ja syätetty tavismuanaa. Epist ku mä en kert oo tavis – kyll mä oon ihan erityistapaus kerta. Tää erityistapaus menee iha koht toisill aamutirsoill. Heti ku sitä muanaa tulee! Hirveen huano palvelu tänää taas, pitäs valittaa – tai tehrä semmone oikasupyyntö. Jos ne vois joteski oikasta tota orjaa.... Täss on muute taas foto munst, mä oon täss semmone vähä etäsempi ja harkittevampi, niinku, enempi tosissaa ja sillee. Giltsit hei... tulkaa hakee mut vegs!?
Kliffaa päivää hei kaikill giltseill!
------------------------------------
Vincent, kuulunko minä luokkaan giltsit?
Päivän slogan: Kaikki älykkäät ihmiset ovat kanssani samaa mieltä.
Päivän biisi: Rainy Day Women #12 & 35
Luettua: Julie Parsons – Kalvava syyllisyys, Mielin kielin ja Tiimalasi. Kaikki tähän mennessä suomennetut siis peräkkäin. Ei paha, psykologista trilleriä ja sujuvaa sellaista. Kaikki eri teemoilla, kannattaa vilkaista mieluummin tuo linkki suoraan. Opukset sijoittuvat pääosin Irlantiin, jota myös kuvataan kauniisti ja luontevasti. Eli erinomaisen sopivaa luettavaa Irlantiin tykästyneille, kierosta psykologiasta ja kohtuuhyvin kantavista juonista pitäville. Kirjoissa törmää myös yllättäen samoihin henkilöihin, mutta eri tilanteissa... Suosittelen ainakin kesäluettavaksi, löytyvät tod.näk. hyllystäkin helposti ,D
TÄÄ OTTAA TAAS KISSIKENKÄNSÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti