Ei, tämä ei varmasti ole sikalunssaa. Tiedän olevani porsas ihan joka tavalla, joten ei se minuun voi iskeä. Tämä on taatusti saatu erinäisistä blogeista, joissa on nuhaa ja muuta kivaa ollut tarjolla. Eilen alkoi jo tuntua aikastas pahalta, ei kuumetta, kurkku kipeä, köhinyt olen vähän jo melkein koko viikon. Mutta kun, ei ole sitä kuumetta, näytän niin normaalilta kuin Welhotar vain voi jne. Prletto, en minä voi olla pois töistä. Menen vaan ja tartutan kaikki samalla. Ei ole minun syytäni, jos perstai- ja marjantaipoissaoloja kytitään täpöllä! Ei tässä kovin helposti kuume nimittäin nouse, lääkitys on sitä luokkaa, että kuume ei yksinkertaisesti voi nousta... Ja toisen lääkityksen takia nenä ei valu. Just! Hullua, eikö?
No, siinä menee sitten viikonlopunkin ns. vapaa, arvattavasti kipeämpänä vielä. Ja miten helvatun kipeä mahdan illalla ollakaan. Pakko käydä kaupoissa ja hakea muonaa ja kissitaravoita, pakko käydä kirjastossa hakemassa jokunen varaus. Enkä millään jaksaisi yhtään mitään! Nyt myönnän, että veto on täysin vegs.
Varmuudeksi kävin kuitenkin Serkkuin Herkuissa hakemassa sairasmuonaa ja Belgarionille jotakin pientä. Eheheh, itselle pannkoogimoosia ja Lotte-keksejä, oikeaa lasten muonaa. Moosi on sitä maasikapitoista, on muuten hyvää ja halpista, njam. Edelleen jaksan ihmetellä hilloja ja niiden makua - kun niissä on niitä ihan oikeita marjoja ja hetelmiä *hämmhuok* ilman E-vitamiineja. Niin, tuosta pannkoogimoosista, sitä on kahta plaatua, maasika on parempaa, kun en syö õunayhdisteitä. Ja sitten löytyi sitä maasika-greipfruudijugua kans. Että nyt tropataan näillä herkuilla ,D Belgarion sai valkosipulisavujuustoa, kirsimoosia, Lotteja ja kuivahetelmiä. Lotte-keksit, ai että, tulee ihan lapsuus mieleen. Niitä on taviksia ja suklaata, tavikset on parempia. Ihan kuin joskus pienenä olisin syönyt tämmöisiä. Ja kun tuli vieraita, päälle sai laittaa jotain hilloa. Njam. Oikeasti, tämä yhdistelmä on järkkyhyvä – ja vaffaa kaffeta, lunssa voi painua huut hemmettiin.
Illalla oli vähän kuumetta ja kehno olo, päätä särki, joka edelleenkin on harvinaista. Vetäisin erinomaisen hyvin maustettua thai-tai-kalakeittoa kupillisen, se vähän helpotti (sisälsi valkosipulin, hot curryn ja jeeran lisäksi kolmea erilaista chiliä; kuivattua, säilöttyä ja sambal oeleekia!). Ja nukutti myös... ja kissi sai fisua, oli siis tyytyväinen. Mikäs meillä. Kauppalistakin on laadittu taas, jonkinmoinen. Helkkari, että kaikkea pitää tuoda samalla kertaa ja vielä Koo-isokaupasta, en tykkää. Liiteri nyt on ihan ok ja vihannestsioski. Niin ja kirjasto. Pakko jaksaa – houkutukset ovat suuremmat kuin kivun tietoisuus. Kustantajakin taas muisti trilogian kolmannella opuksella, ziitosta vaan. Arvostelu jäänee viikonloppuun. En nyt jaksa.
Varastollakin on epäkivaa. UP kävi taas kysymässä, onko minulla töitä? Olin melko penseä, olin kuitenkin oikeasti vääntänyt pikkuhiljaa hommia koko päivän. Juuri silloin ei tietenkään ollut mitään! Tyypillistä. Ja olin mokaillut yhden pikkujutun, josta eräs henkilö - nätisti kyllä – huomautti. Silmät vain vuotivat niin pahasti, että en tod. nähnyt kunnolla, mitä hän oli lyijärillä kirjoittanut hennosti erääseen kohtaan. Nolotus, minähän yleensä olen hyvä =( Kerroin kyllä olevani lunssassa, mutta se meni varmaan selittelyn piikkiin.
Ai niin, Hörhö soitti eilen puolelta päivin kertoakseen uudesta asunnostaan. Oli hänen mielestään tosi outoa, vasta maalattua, uusia tavaroita ja tosi siistiä. Sanoi tuntevansa olonsa oudoksi ja epämukavaksi *heko*. Vain yksi solukaveri ja siis ihan ikkarioma huone. Lupasi tulla hakemaan ne tavaransa ja rapota lisää. Mietin jo, että pitää ainakin antaa ginidarraa, että saa lastensa kuvat esille ja ehkä hän haluaisi valita jotakin seinälle noista minun valikoimistani. Näyttää siltä, että hän on varo-varo-vasti nousemassa ylös. Ajatelkaa nyt, on se varmaan outoa, kun on tottunut nukkumaan rapuissa, parkkitalojen lämpöputkien ja –puhaltimien lähettyvillä, autiotaloissa jne. Välillä ehkä Hörhöttären luona pari yötä, meilläkin karseilla pakkasilla aina jonkun yön. Heh, oikeasti, hän kuulosti kauhistuneelta =D
Voihan vee, pitäisiköhän maanantaina vääntäytyä omisarvikselle ja valittaa ihan kaikesta. Mieluummin laittaisin kyllä meilin. Minä olen parempi kirjoittamaan kuin selittämään kaikkea nenäkkäin. No, minä mietin. Jos pystyn.
Joka tapauksessa, varastolle tieni käy...
---------------------------------------------
Purrrrrrrrrrrrrrrviska, kaiffat! Siis hei, ei voi olla totta, mä sainkii yllärifisuliinii ku toi teki sitä kalasoppaa ku haisuu pahall. Taas sain pual fisuu ja kyll se sitt onki heekkuu. Sen jälkee menin partsill köllöttelee masun viakkuu >o< Voiks kissill olla paremmi, suulist ja hyvää safkaa. Ja mamil taitaa olla viäläkii kissikaakki mulle, ennenku se lähtee, jee! Ja sitt mä sanoin, ett tekee mulle-mulle-mulle oikee ison oman kauppalistan, ett Poika osaa tuada ihan kaikki jutskat. Muute mä rupeen tosi hävyttömäiseks, tai siis, no, tehä tiädätte. Jos menee kehnost, sitt menee mamilkii kehnost meinate. Ett ois paree, jos kaikki menis niinku mä tahon. Joo, on se tehny listan, mä käväsin tsiigaas. Sill on monta listaa. On se outo, pitäis sen nyt muistaa. Mä oon piän kissa, mun ei tartte. Mutt mami on iso ihmine, tsihih, tosi iso, sen pitäis jo niinku muistaa. Ainaskii mitä se meinaa syädä, ku se kert syä kummiskii joka päivä. Hei, mä kerron, eileskii se jäysti keksei ja sano sitt, etei mitää heekkui muka. Valhettelee! Iha tosi, mä vaiks vannon... semmosii noi ihmiset o. Yhtää välitä, valhettelee piänill kisseill. Siäll o pakkasess muute jauhist tai ainaskii mjunuaisii ja viäl vähä fisuliiniiki. Mä katoin eile, ku se otti muanaa. Ett ei oo mullakaa hätäpäivää. Ittell sill o jotai omituist. Ja sitt kaappi täynn jotai maustepuukkei. Ei oo ihan tervet tommonenkaa hei. Ja sitt se sanoo olevasa kipee. Kai tommosist purveleist tuleeki kipeeks. No mä meen nyt syämää mun aamusafkan, son tavismuanaa mutt pussist kummiskii, njam!
Kliffaa viikendii hei kaikill! Ja tost fotost, mä en tajuu, mutt mamin miälest soli hauska =O
--------------------------------------
Vincent, sinun tavarasi vievät kohta enemmän tilaa ja rahaa kuin minun viikon ruokani!
Päivän slogan: Jos on kipeänä töissä, voi olla myös kipeänä töistä... (vali-vali-vali)
Päivän biisi: Purnaaja
Luettua: Minette Walters – Pirunkettu, uusioluennassa tämäkin. Pidän Waltersista, kieroa ja kavalan mukavaa. Oikein sopivaa yleensä Welhottaren mielentilaan. Suosittelen muillekin, linkistä enemmän tietoa juonesta, ei jaksa kirjoittaa. Totean vain, että näköjään aika moni suosii näitä dekkarikesiä eli kaikki mahd. dekkarit samaa kyytiä, ainakin sopii minulle. Niitä yleensä on tarjolla kirjastossa (vaikka nyt ei enää niin paljon, muutkin siis tod. harrastavat tätä kesäisin) ja ne ovat mukavaa ilta- ja yölukemista, suht. harmitonta eikä tarvitse juurikaan ajatella tai pähkiä mitään itse. Yleensä sen tekee joku muu kirjassa sinun puolestasi. No, nyt tulevat jo syysuutudet eli pöydällä on arvostelua odottelemassa viisi opusta =D Oikein kiva, mutta hiukan painostavaa. Lisää on tulossa jo ensi viikolla, auts! Aina mietin, olenko ahmaissut liikaa. Toisaalta, luen ainakin pari kirjaa päivässä, joten... Ai että miksi tässä ei ole toista opusta. No siksi, että aloitin tuon vasta eilisaamuna ja sain aamulla luettua. Toinen opus ei ole vielä lopussa, joten en sitä tähän vielä sijoitakaan! Nih kerta.
KISSIKENKILLÄ KOO-HELVETINKAUPPAAN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti