Ja Welhottaren omituiset työpaikat A:sta Ö:hön –sarja jatkuu:
B = Beckomberga sjukhus, Tukholma. Täällä olin 70-luvulla yhtenä kesänä laitosapulaisena. Tai minun piti olla, käytännössä siis siivoojana. Jouduin kuitenkin osastolle, jossa oli enimmäkseen suomalaisia tai kaksikielisiä vanhuksia. Osasto oli pieni ja meitä oli kaksikin apulaista, toinen jostakin kauempaa maailmalta. Minulle jäikin sitten tehtäväksi keitellä mammoille ja papoille päiväkaffet ja jutella mukavia. No, mukavia, joo – kaikki olivat dementikkoja, osa pahastikin, joten joka päivä oli kuin uusi. Aina kyseltiin nimeä, puhuteltiin tytöksi (tuolloin sitä olinkin) ja kaikkea muuta mukavaa. Eipä paljon normityö haitannut. Kerrankin innostuimme mammojen kanssa leipomaan, koska osastolla oli myös pieni oma keittiö. Hoitajatkin kiittelivät ideaa eli pisteitä ropisi. Olisivat muuten edelliskesänäkin eli kesällä 2007 ottaneet minut tuonne, siis töihin!, kun kyselin työtodistukseni perään. En löydä mistään Beckiksen työtodistusta ja epäilen, että se onkin muutoissa hukkunut. Olin tuolloin erittäin nuori ja erittäin hulvaton. Tukholman ilta- ja yöelämä oli mukavaa, kaupungissa asui paljon tuttavia jne. Oikein mukava kesä ja kesätyöpaikka. Welhotar muistelee lämmöllä! Tiedoksi muuten muillekin, siellä olisi työtä tarjolla ruotsia puhuville ja hätäisesti kirjallisesti hallitseville. Olivat nimittäin kovasti innostuneita, kun kyselin töitä. Lupasivat heti asunnon työn puolesta, palkkaa ihan riittävästi ja paikan alkuun 4 kk:ksi, sen jälkeen vuodeksi, jos sujuu. Eli ei paha, jos joku kaipaisi kesäksi töitä - hush, jos vain on mahdollisuus häipyä ilman velvoitteita. Työhönoton numero löytyy kuukkelista ,D
TYÖTÄ, TYÖTÄ, TYÖTÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti