torstai 22. toukokuuta 2008

WELHOTAR "JUHLII" TÄNÄÄN *etsiskelee sinisiä pitsisukkiaan* =b


Tänään siis saamme tutustua P-P:n käsitykseen "illanvietosta" Varastolla, hmph. Welhotar on varautunut, en ole tilannut paluutaksoa *virn*. Tilaan sen suoraan ns. pikatilauksena sitten, kun juhlat ovat kiivaimmillaan. Tosin Kummisetä ehdotti, että käyttäytyisin tyypillisen malmilaiseen tapaan: vetäisin perheet olalle, aloittaisin haukkumisen pomosta ja etenisin siitä alaspäin, oksentelisin pöytiin ja nurkkiin, kaatuilisin ja örisisin. Aamulla ilmestyisin paikalla ja ihmettelisin vain, mikä minuun meni! Ei näin! Eli katsomme ns. tilanteen ja poistumme hyvässä järjestyksessä kotoon mahd. aikaisin, toivottavasti. No oikeasti, ei siinä kyllä mitään odotettavaa ole. Kunhan olen lievän utelias... *lähtee kaivelemaan niitä sinisiä pitsisukkiaan esille*

Eilen takso oli myöhässä vain 15 min. Sen sijaan sain taas kuulla ihmettelyjä osoitteestani, lisäksi kuski epäili järkeäni (tai kykyjäni), kun kerroin sitten lähempänä antavani ajo-ohjeet, että ne eivät näy taksi-datassa. No, eivät tod. näy. Kyllä hänkin sitten muisti ainakin kerran käyneensä meillä, kun päästiin kotoon. Ei edelleenkään vastauksia valituksiini. Taidan ottaa asian puheeksi jonkun Varaston työntekijän kanssa, josko löytyisi jokin ovela keino valittaa takso-asiasta. Minä olen edelleen kipeä ja repo-poikki. Uutena ketutuksen aiheena näiden seisoskelujen jälkeen on ilmestynyt jumalaton suonenveto aamuyöstä, kun vaistomaisesti venyttelee koipiaan puoliunessa. Arvatkaas, herääkö siihen jo muutenkin vähän nukuttuaan. Voin salamyhkäisesti huutaa julki, että KYLLÄ, prle, siihen taatusti herää huonosti nukutun alkuyön jälkeen, tasavarmasti.

Eilen tuli kirje sos.virastolta kuljetuspalvelun asiakkaille. Kuljetuspalveluyksikkö teetti asiakkailleen kyselyn 8/07. Sen mukaan 64 % asiakkaista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tyytyväisyys oli noussut vuosiin -03 ja -04 verrattuna. Seuraava kysely on syksyllä -08. Muuta ei kirjeestä käynytkään sitten ilmi. Tästä terävä Welhotar laskee siis, että 36 % oli tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä. Eikö se ole aika paljon? Lisäksi – ja nyt tarkkana – PUHELUT HMPK:LLE NAUHOITETAAN 1.6.08 alkaen! Sekä tilaus- että ns. palvelupuhelut (valitukset, ihmettelyt, urputukset). Tarkoitus on heidän mukaansa parantaa asiakaspalvelua ja asiakkaan suojaa ristiriitatilanteissa. Aijjumankekka, minähän en soita kuin haukkuakseni heidät, muutoin hoidan asiat netin kautta. Kivaa ja merkillistä... joku juju tässä on, tämä tulee nimittäin nyt palvelujen tuottajan puolelta tämä ilmoitus – siis nimenomaan ilmoitus, ei mikään kysely saisiko näin tehdä tms.! Eli Welhottaren kiroilut ja suorat veetuilut menevät sitten nauhalle tuotapikaa. Kehittäkää itseänne siinä sitten, ihan rauhassa vaan. Jos minulla olisi jokin muu tapa päästä töihin, et ainakaan heittäytyisi ikinä HMPK:n armoille. En vaikka mikä olisi.

Sain eilen kirjoja, uusia ihania, vain minua varten varattuja kirjoja ;D Kummisetä kävi puolestani hakemassa varauksia, 10 kpl oli tullut. Jee, taas riittää luettavaa. Yritin sitten täyttää illalla 30 varauksen vajakkia, vielä olisi 4 varausta käyttämättä. En enää löytänyt mitään, siis mitään sellaista, mikä kirjastossa jo olisi. Kirjastojen hankinnat laahaavat sen verran jäljessä, että kaikkia uusia kirjoja ei vielä ole saatavissa. Voi miten noloa! No, ehkä keksin jotakin tässä parin päivän aikana. Minähän sitä olen vonkunut, että varauksia voi tehdä niin vähän. Totta on, on siellä nytkin kirjoja, joissa olen 197. varaaja 482:n joukossa. Suositut ovat kovin suosittuja, kyllä minä varaan aika paljon myös pienkustanteita, joita saattaa olla tarjolla koko pääkaupunkiseudulla vain pari kpl. Että tasapuolinen pitää yrittää olla ja kannattaa myös näitä. Eli minä en tosiaankaan metsästä mitään myyntitilastojen kärkeen kuuluvia vaan ainoastaan kohtuuhyvää luettavaa!

Muuten ei erikoista... tylsä ilta. Kummisetä kävi kylässä. Hörhö yritti kylään, mutta en mennyt heittämään avainta partsilta, en avannut ovikellon soittoon enkä vastannut puhelimeen! Tein pakkomättöevästä pariksi päiväksi, josta nyt ei kannata edes mainita. Sössö mikä sössö, kunhan saa jotakin syötävää. Paneudutaan ruokaan paremmin viikonloppuna, kun Belgarionkin on paikalla. Haa, Belgarionin pitäisi päästä jo tänään lomalle! Täytyy jättää viestiä tai soittaa illalla ja tsempata huomista varten! Muistakaa muutkin pitää peukkuja Belgarionille huomenna (ja ma sekä ti myös!)...

-----------------------------------



Purrrrrrrrrmenta, kaiffarit! Mami valittaa, ett sill on tylsää. Ei mull vaa. Eilenki mä otin suulist melkee koko päivän ja rusketutin mun massuu. Ku ei enää kerta voi maata mamin sänkyskää päiväll. Se päiväpeitto haisuu hirmukauheelt, jäks. Mutt mä voin goisii siin sitte, ku mami viärittää sen pois ja kömpii peiton alle. Jee, sitt mä meen viakkuu ja saan paijatuksii ja kaikkee. Hirmuhianoo, ett se ei tunge sitä haisulii sinnekki. Yälläki mä nukuin ihan sikiunta sen koivis, mutt sitt se heräs ja huus äänee ku sitä kerta sattu koipeihi. Teki iha outoi liikkei ja semmost. Kyll sitä varmaa sitt oikeesti sattu. Mutt samalla se sitt tosiaa herätti mut. Epist tommone. Mami kyll sano, ett jossai vaihees se sitt on mun kaa himas pari viikkoo. Sitä mä oikee ootan. Ett mä ja mami kaksistee, ihan pitkää. Se ois kyll parasta kaikest! Mutt ei se viälä osannu sanoo millo, pian kuiteski. En oo saanu mitää heekkuikaa, ku mamiki duunas vaa jotai sössöeväst. Jos tänää sitte, vaiks se tuleeki vast myähää. Se lupas jättää mulle päivämuanaa ja antaa illall sitt heekkuu. Mä kyll muistutan sitt, jos se ei itte muista, kynnet pitää niinku terottaa valmiiks. Mull ei taaskaa oo fotoo tähä, ku ei oo kert otettu. Tämmöne löyty, eiks tääki nyt käy kissikuvast kerta?



Mutt hei – mä sain kalkonii ja napikat, nyt mä meen koht goisii vähä lisää. Kliffaa päivää kaikill ja huamisee!

---------------------------------

Voi Vincent, sinä onnellinen kissa. Voit rauhassa mennä nukkumaan – nyt käypi kattteeks!

Päivän slogan: Kun minä sanon ei, tarkoitan ehdottomasti ei – toisinaan ehkä ja joskus mahdollisesti kyllä!

Päivän biisi: Katutyttöjen laulu

Luettua: Eppu Nuotio – Maksu, just, odotin tämän olevan nimeltään jokin muu (vrt. aiemmat postaukseni asiasta: Musta, Kosto). Nyt leidi vähän yrittää muuttaa kerrontatyyliään ainakin alussa, ei toimi, ei. Jatko on todellakin jatkoa edellisille eli Pii Marin häslää jälleen rikosten ja poliisihellunsa kanssa siellä, missä ei pitäisi. Tarina on epäuskottava (vauvan sieppaus, nuoren pahoinpitely ym.) ja kaikki liittyy kaikkeen. Mikä hemmetin idea tämä nykyään on, että niin paljon erilaisia tapahtumia yritetään ängetä samaan opukseen ja tapahtumien pitää vielä edetä nopeasti? Onko tämä TV:n vaikutusta vai mitä – minä en osaa sanoa, joku lienee tutkinut tätäkin?! Voisi kertoa, jos tietää. Nimittäin parin viime vuoden aikana tämä on erityisesti dekkareissa ja rikoskirjoissa, mutta myös muussa kirjallisuudessa lähes poikkeuksetta lisääntynyt kerrontatapa. Itse kirjasta, on luettava, kyllä. En ottaisi meille asumaan, tuskin lainaisinkaan toista kertaa. Ja btw, taas on kaksi pizzaa kadoksissa – asian harrastajille tiedoksi! =D Eli en hirveästi pitänyt, kuitenkin täysin luettavaa tavaraa, sellaista bulkkikamaa.






TOSI KLIFFAA TORSTAITA =b


PS: Eipä tuo lainaushomma vaatinut kuin käynnin Sammakon kotisivuilla ,D


PPS: Arvatkaas, Hörhö nukkui lähtiessäni alaoven sisäpuolella, kuorsasi, tavarat ympärillänsä. En herättänyt *shit*!


PPPS: Täähän alkoi kuttuilla kuttuilla ihan oikeasti, kun yritän töissä korjata postausta, prletto!!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti