Nyt ketuttaa ja rankasti! Pahaa-aavistamattomana tulin kotiin. Vastassa sikalan haisut, eikös tuo kissan karvatakamus ollut hiljaa basessa. No, sitten tarkastamaan makkari – jep, jep-jep. Prle, keskelle sänkyä (no ei ihan keskelle, enempi minun puolelleni) päiväpeittoa oli paskittu iso läjä. Ja juuri ennen tuloani! Ai että pisti vihaksi! Tuo ei ollut vahinko, ei. Se oli äärimmäisen harkittu ja veemäinen teko... No, siitä jälleen kerran peitto pyykkiin ja noin. Kissalle ilmoitin, että sopii myös pysyä basessa. Muuten en vastaa tekosistani. Sen verran veikeä temppu, että en jaksa enää psykopatisoida asiaa. Lie kettuuntunut siitä, että joka paikka on hajustettu karkotteella. No, ihan oma vikansa, mitä alkoi kuseskella ympäriinsä. Tänään taidan vuorata koko sängyn voipaperilla!
Lisäksi olen raivoissani vaihteeksi taksoille – tai ei, ei taksoille – vaan Iisalamelle. Eilen haku oli yli 20 min. myöhässä eli minä odotin yli puoli tuntia. Kas kummaa, kuitenkin viesti kuskille eli tilaus oli lähtenyt vasta viisi minuuttia ennen oikeaa noutoaikaa! Ei, en jummarra, eihän 5 minuutissa ehdi mistään perille. Tämäkin kaveri tuli Vuosaaresta... Ei tuttuja kuskeja siis. Jotenkin minusta tuntuu, että minulle vihduillaan nyt joka taholta. Koivet ovat muuten aika kipeät, kun olen odotellut eilen autoja mennen-tullen. Tullessa nouto oli myös myöhässä, lopulta tuli normitakso. Että ihan kiva. Kohta menen hakemaan sairista, jos ei tyyli muutu. Ei näillä koipisilla seisoskella tuntisotalla jossain paikallaan odottelemassa!
Muutenkin kaikki tuntuu potkivan pärsheelle, ihan kaikki! Kirjoja ei ole tarpeeksi, on käytävä viikolla Pazilan kirjastossa (ja samalla vaikka Serkuissa). Muutenkin mättää, ei nyt vaan ole kivaa! Ei ole edes ns. normaalia, kaikki hankaa vastakarvaan...
Anti olla, mitä tässä. Minä en jaksa mitään, minä haluaisin vain joskus nukkua ja olla rauhassa!
----------------------------------
Purrrrrrrrrve, kavrut! Mäki vaa skrivaa vähä. Tota, taitaa olla mami tosissaa. Se ei oo vihane, se on jäätävän rauhalline. Glups. Mä joo vähä kakin, iha vahinkoss. Tai en tiijä, mikä tuli! Huvitutti vaa kakkii siihe peitoll, se oli just pestykki kerta. Ja haisu pesuaineell ja karkottimell, aattelin, ett ei haisu enää. Juu, toi rempass sen sitt samatiä pyykkii ja murinakone pelitti ja mä olin bases ja möksöti. Ja sitt toi sano, ett mä voin olla siäl, jos kerta haluttaa. Nii ni mä suutuin sitt ja jäin sinne. Olin muute siälä koko yän.Vaiks toi anto heekkui ja kaikkee. Silti olin, joo. Nyt mä steppailen täsä, ett mihkä sitä oikee asettus. Uskaltasko tonne sänkyy.... vai vast sitt, ku orja on menny... kyll mä sinne meen, se on iha saletti. Kuka ny muual goisis, sänky sen pitää olla.
Kliffaa päivää kaikill.
-----------------------------
Päivän slogan: ... ja kissan paskat... kirjaimellisesti!
Päivän biisi: Eipä huvita etsiä nyt!
Luettua: Pari typerää kirjaa, joista ei sen enempää.
SE ON KOHTA FINITO!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti